Iluanaarniat killilerniarneqartut

Takornariaqarfiunerpaaffiup nalaaniippugut. 

Tikeraat imaaginnavipput, ilaallu ima isumakuluuteqanngitsigaat unnuiffissaminnik inniminneeqqaaratik tikittarlutik.

Sapaatit akunnerisa naanerata siuliani Nuummi Ilulissanilu timmisartuussinissat kinguaattoorfiummata unnuiffissat ajornartorsiutaapput.

Aasaq manna aatsaat taama takornariaqartigissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Immaqalu maani najugallit nunanit allaneersut tikerartut amerlagineqalereersimasinnaanerpat?

Takornariaqarnerup inuiaqatigiinnut akornutaanani aqunneqassasoq politikkikkut anguniagaavoq; nunaqavissut aallaavigineqassapput. Iliuusissaq Naalakkersuisunit taperserneqarluni inatsisissatut siunnersuutigineqarpoq, taannalu Inatsisartunit taasissutigineqartussaassaaq. Inissiat nalinginnaasut attartortinneqartarnissaat siunertaralugu - imaluunniit inissiat akii siunissami akisunerulernissaat neriuutigalugu nunanit allaneersunit iluanaarniat pisisoqarsinnaanera ajornakusoornerulissaaq.

Iluanaarniat nunanit allaneersut killilersorniarneqarnerat Naalakkersuisut ukioq manna aallartilaartoq sulissutigilerpaat. Inatsimmut oqaasertaliussatut ilassut Naalakkersuisut saqqummiussat Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannit akuersissutigineqarpoq. Inatsisiliornissarlu maanna pilersaarutaalerpoq, taannallu maanna tusarniutigineqarluni.

Nammineq initaarsinnaanermut kalluaasinnaasoq

GrønlandsBanken, inissianik niuernermik ilisimasaqarnerpaat ilaat, marloriarluni tusarniaanermut akissuteqarpoq. Ukiup aallartinnerani malittarisassat saqqummiunneqarmata, maannalu inatsisip piareersarneqarneranut atatillugu.

Nunani allani, allamiunit feriarfinni nuannarineqarnerpaani, inissianik pisisoqarsinnaanera pillugu aningaaserivik ima allappoq:

- Nunani allani pisimasut aallavigigaanni takornariaqarnerulernerup kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni najugaqanngitsut nunami aalajangersimasumik najugaqarusulernerannik kinguneqarsinnaavoq. Illut ”aasarsiortarfittut” pisiarineqartarput, soorlu sulinngiffeqarnermi najugassatut taavalu AirBnB aqqutigalugu attartortittakkatut siunertalimmik pigineqalersinnaallutik. Taamaaliortoqartarnera nunani allani init akiisa tatineqarnerannik kinguneqarpoq, tassalu nunaqavissut namminneq inissaminnik pissarsisinnaajunnaarnerannik imaluunniit inissaarunnerannik kinguneqartarluni, aningaaserivik allappoq.

Init piffissami sivikitsumi attartortinneqartarnerat maanna atugaalluareerpoq, soorlu nunani tamalaani attartortitseqatigiiffimmi (Californiami qullersaqarfeqartumi) takuneqarsinnaasoq. Inissiat, aasarsiortarfiit, angallatit najugaqarfiutigisut illullu orpinniittut taanna aqqutigalugu attartorneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaanni Airbnb-p nittartagaa aqqutigalugu attartorneqarsinnaasut maanna 272-it nassaarineqarsinnaapput. Nunaqavissut akileraartartut attartortitsisartuuneranni isumakuluutissat annertunngillat. Nunaniillu allaneersut attartortitsisartunngorsinnaanerat ilimagineqarpoq, taamaalillutillu init akiisa aalaakkaanerat akornuserlugulu inuit amerlanersaat namminneq ineqarsinnaanerannik anguniagaqarneq kalluarsinnaallugu.

Akit qaffattut

Nuna tamakkerlugu kommunit aamma tusarniaanermut akissuteqarput. Avannaata Kommunia akissuteqarnerpaavoq, immaqa Ilulissat takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarluarnerpaat ilagimmassuk.

Avannaata Kommuniata tusarniaanermut akissummini Kalaallit Nunaata nunanit allanit aningaasarsiornissamik siunertaqarlutik iluanaarniat, nunallu inissisimanera pissutigalugu politikkikkut anguniagaqarniarluni aningaasaliisoqarnissaanut illersorneqarnissaa pisariaqartoq nassuerutigaa:

- Kalaallit Nunaanni innuttaasut nunanit allanit inissianik niuernikkut ingerlataqartunit inorsinneqannginnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taamaammallu malittarisassassiornissamut siunertaq kommunip taperserpaa, kommuni allappoq. Kalaallit Nunaat aningaasaliisartunut tikilluaqqusisuuneranut sangujoraartuunnginneranillu isigineqarneranut innarliisinnaanera kommunimit arlaleriarluni eqqaaneqarpoq. Oqimaaqatigiissaartoqartariaqartoq tikkuarneqarpoq:

- Kalaallit Nunaat pillugu soqutiginninneq taamaaginnassappat, takornariaqarnerlu kissaatigineqartutut naatsorsuutigineqartutullu ineriartuinnassappat, taava naliliisoqarpoq, Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni illut pigisallu aalakkaasut akii qaffariartuinnarumaarneri pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq, ilaatigut annertoorujussuarmik. Avannaata Kommuniata nalilerpaa, pilersaarutinik inerisaasartut, aningaasaateqarfissuit (kapitalfondit) allallu pigisanik aalaakkaasunik niuerfimmi iluanaarniutigalugu aningaasaliisartut, Danmarkimi najugaqarsinnaanermisulli aamma Tysklandimi, Islandimi USA-mi nunamiluunniit sorlermi angerlarsimaffeqarsinnaasut. Tamanna tunngavigalugu, assigiinngisitsinnginnissamik tunngavik aallaavigalugu, inatsit inunnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunut tamanut atuuttariaqarpoq, aamma qallunaatut innuttaassusilinnut, kommuni tusarniaanermut akissummi allappoq.

Issittumut takornariat amerleriapiloortut

Kalaallit Nunaanni akunnittarfiit killeqarput angallannerlu unammilligassaqarluni. Taamaattumik Issittumi tikitassat allat assigalugit ineriartorfiunissaa qularnartoq inernilerneqarpoq.

Sumiiffimmi allani aqunneqarsinnaanngitsumik ineriartortoqarpoq. Islandimi taamaattoqarnikuunera assersuutissaqqittorujuuvoq. 2010-mi millionip affaanik amerlassusillit takornariat tikipput, innermilli anitsisartup Eyjafjallajökullip anitsineranit arsakut qullaasut silaannarmut siaruarnerisa kingorna Europami silaannakkut angallanneq tamapajaat unitsimmagu tamanna allanngorpoq. Taamatut pisoqarnera ilimagineqarsimanngitsumik kinguneqarpoq, tassa amerlasuut Islandi takornariarfissatut isigilerpaat. Annertuumillu iluanaarniat tamanna akorluarlugu ineriartornermut milliardit koruunilikkaanik aningaasaliimmata suut tamarmik sukkaannaq pipput.

Takornariat 2016-imi amerleriarujussuarsimapput: 1,8 millionit nunamut tikipput. Aappaagu 2,5 millioniunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Norgep avannarpasinnerpaani aamma taamaattoqarpoq - qaasuitsup killeqarfiata avannaani. Sumiiffimmi najugallit nunarsuup sinneraniit misigisaqarniarlutik angalasartut issittumi misigisassarsiorlutik tikerarnerat malugaat. Lofotonimi takornariat amerleriarujussuarsimasut norskit tusagassiiviat NRK.no allappoq.

- Inuit nunarsuarmi tamarmeersut Lofotonimukaallutik avatangiiseq kusanaqisoq misiginiarlugu tikerarput. Kangerlummi aatsaat taama amerlatigisunik pisuttoqarpoq. Lofotonip nunataani pisuttartut 2020-miit sisamararterummik amerleriarsimapput, NRK.no allappoq.

Pigisanik aalaakkaasunik piginnaatitaaffimmik pisisarneq imaluunniit atuisinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaatut siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat nittartagaani tusarniaanermut tunngasuni atuarneqarsinnaavoq.