Danmarkimi kalaallinut angajoqqaatut piukkunnassusermut tarnip pissusaanik misissuisalernissaq taamaatinneqartoq
Danmarkimi kommunit kalaallinut angajoqqaanut angajoqqaatut piukkunnassusermut misissuutinik ineriartortitsinissaq Danmarkip unitsippaa. Nunatta piumannginnera taamaatitsinermut peqqutaatinneqarpoq.
Assi: Leiff Josefsen
Kalaallit angajoqqaat Danmarkimi najugaqartut angajoqqaattut piukkunnassusermut, kulturikkut tulluarsakkamik misissuisarnissamut ineriartortitsinissaq Isumaginninnermut Ineqarnermullu ministerip,Sophie Hæstorp Andersenip (S) unitsippaa. Taama Kristeligt Dagblad allappoq.
Tamanna ministerip juunip qaammataata naalernerani Folketingimut Grønlandsudvalgimut Socialudvalgimullu allataani atuarneqarsinnaavoq.
Nunatsinni Naalakkersuisut taamaatitsinerat peqqutaatinnerarpaa:
- Kalaallit Nunaanni suleqatinnit, Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisumit Mads Pedersenimit allagarsivunga. Allakkami Mads Pedersenip oqaatigaa, tarnip pissusaanik misissuinerit kalaallisut nutserneqarnissaannut naleqqussaanissaannullu suliniuteqaqqittoqarnissaa kalaallit tungaannit kissaatigineqanngimmat, ministeri Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut allakkamini allappoq.
Apeqquserneqartoq
Tarnip pissusiinik ilisimatuup professorillu Ask Elklitip kulturimut naleqquttunik misiliummik ineriartortitsinissaq pillugu misissuineq siulleq siulersorpaa, aalajangernerlu eqqarsarnartoqartippaa:
- Ukiup affaani pilersaarusiorpugut, inerniliupparpullu angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuinissamut atortut assigiinngitsut sisamat ukiuni pingasuni 15 millionit nalingannik atorneqarnissaat. Suliaq Kalaallit Nunaanni unittoorpoq, tamannalu uggornarpoq, Kristeligt Dagbladimut oqarpoq.
Kisitsisit takutippaat kalaallit meerartaat Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut amerlanerujussuusut. Vive naapertorlugu kalaallit Danmarkimi meerartaat 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput, qallunaallu meerartaasa 1 procentii inissinneqarsimallutik. 2023-p naanerani kalaallit meerartaat 400-t angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput, taakkunannga 92-it angajoqqaaminnit akuerineqaratik.
