Ukiuni makkunani sorpassuit pipput.
Sorsunnersuup
aallarteqqajaanerata toqqissisimatinnatalu annilaangatippaatigut aammalumi
sorsunniviit, Ukrainemi Gazamilu soqqusaatsumik ingerlanneqartut. Tamakku
soriusissaaleqisitsisut apeqquterpassuarnillu akissutissaqanngitsunik
pilersitsisarput. Pingaartumik nunarput Kalaallit Nunaat siunissarlu pineqartillugit.
Ukiuni makkunani sorpassuit pipput.
Sorsunnersuup
aallarteqqajaanerata toqqissisimatinnatalu annilaangatippaatigut aammalumi
sorsunniviit, Ukrainemi Gazamilu soqqusaatsumik ingerlanneqartut. Tamakku
soriusissaaleqisitsisut apeqquterpassuarnillu akissutissaqanngitsunik
pilersitsisarput. Pingaartumik nunarput Kalaallit Nunaat siunissarlu pineqartillugit.
Nassuerutigissavara ukioq mannaannaq Kalaallit Nunaat
tupinnaannartumik ingasattumik sammineqalermat qamani nipaatsumik
eqqarsartarama qangagooq, qangarsuaq inuit piginnaaneqarlutillu
ileqqoqarallarmata ... ikiortissaat!
Kiffaanngissuserput-una navianartorsiortivinneqaleraangat
eqqarsaatigut aallarsapiloortartut.
Silatusaarneq
Ilami. Silatusaarnerusartoq tassaannginnerluni inuttut
nammineq inuppalaassutsimik naleqartitanillu pigisaqarnissaq,
silatusaarniartartuuguit, uanga eqqarsaatinni.
Tamattaliuna taamatut silatusaarsinnaassusiligaalluta
inuunngitsugut. Pingaartumik taakku sorsukkusuttut, sequtsererusuttut
innarliisartullu.
Naggueqatigiittut inuttut ileqqorpassuaqarpugut
sunniutilimmillu kultureqarluta. Taava uagut kalaaliusugut ukiorpassuit ulloq
manna tikillugu politikkikkut maanna killiffigisatsinnut piniarsarineq
aallutingaarsimavarput - kulturikkut
inooqatigiinnermilu naleqartitagut tunulliullugillusooq. Aamma
nunasiaataasimanerup kingunipilui inuiaqatigiinni ulloq manna tikillugu
atorpagut.
Sulilluartut
Ippassaaniinnannguaq danskit ministeriunerat Mette
Frederiksen Nuumiippoq naalakkersuisut siulittaasuat Jens Frederik Nielsen
peqatigalugu kinguaariinni peqatigut arnallu 1960-ikkunni kingornalu
ukiorpassuit ingerlaneranni innarligaasimasut utoqqatserfigiartorlugit.
Pineqarpoq nunasiaataanitta nalaani innarliinerit ilaat tujorminartorujussuaq,
niviarsiaqqanik inuusuttuaranngoriartulersunik arnanillu apereqqaarani
sianiginngisaannilluunniit naartunaveersaasersuisarsimaneq.
Utoqqatsernerup misigissutsinik pilersitsinera
assortugassaanngilaq, misiginneqataaneq itivoq, utoqqatserneq
isumalerujussuuvoq aniguisimaarnarlunilu, eqqugaasunut tamatsinnullu.
Ilungersorluniuna sulineq iliuuseqartitsigaangami, soorlu
ministeriuneq tunniutiinnarluni siulimi eqqunngitsuliorsimanerannik
nassuerutiginnilluni utoqqatsermat, iliuusaa aatsaat kiminittartoq.
Utoqqatsernerli immini allamik malitseqartinneqanngikkuni
naammannavianngilaq.Innarlikkat ukiorpassuarni erloqisitaasimanertik
anniaatitillu pillugit taarsiivigitittariaqarput. Paasinaqaarlu innarlikkat
tamanna pillugu neriuuteqarmata.
Arnaqatima ataasiakkaat qanoq erloqitigisimanerat
anniaateqartigisimanerallu sinnerlugit qanoq ajortiginersoq
oqaluttuarisinnaanngilara. Ilisimavarali inuunerminni sivisoorsuarmik
artorsartitaasimammata. Taamaattumik innarliisimanermut akisussaasutut nassueruteqarneq
aamma iliuusaavoq oqariartuutaalluni suliaq suli iliuuseqarfiujumaartoq.
Arnat-aa suliasinnik nersortarialissuuvusi!