Ministeriunerup isumaa ersarippoq: Ataqatigiinneq, ataqatigiinneq ataqatigiinnerlu

Naak pisoq sioqqutilaarlugu folketingip ataatsimiittarfia folketingimut ilaasortanik ulikkaaqqagaluartoq, folketingip marlunngornermi oqaluuserisassaq 42 oqaluuserimmagu; tassa ministeriunerup 2025-mi naalagaaffeqatigiinneq pillugu nassuiaat tamatumalu kingorna apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinnermi, taamaallaat ataatsimiitttarfimmiipput folketingimi ilaasortat Atlantikup avannaaneersut pingasut, Aaja Chemnitz (Inuit Ataqatigiit), Sjúrður Skaale (Javnaðarflokkurin) aamma Anna Falkenberg (Sambandsflokkurin) kiisalu qallunaat partiivisa oqaaseqartartui ikittunnguit.

Aki-Matilda Høegh-Dam (Naleraq) nassuiaammut oqallinnermullu, kalaallisut toqqaannartumik nutserneqartumut peqataanngilaq.

Killeqarfiit inniminartuunerat

Mette Frederiksenip nassuiaanini aallarnerlugu oqaatigaa, Nunarput aamma Kunngeqarfik Danmark ukiup affaani kingullermi nunamit iligisamit qaninnerpaamit akuerineqarsinnaanngitsumik tatiniarneqarsimasoq.

- Kunngeqarfiup nunataata ilaanik tigusinissamik piumasaqaateqarneq, nunap tigusarinissaanik qunusaarineq, sakkutuulersorluni pissaanermik atuinissaq atorneqarsinnaasutut oqaatigalugu. Pisut tamakku paasinarluartumik toqqissisimajunnaarutaallutillu ernumalersitsipput, minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni. Tamanna apriilip aallartilaarnerani Nuummut tikeraarninni malugisinnaalluarpara, Mette Frederiksen oqarpoq, oqaatigeqqillugulu inuiaqatigiinnut kalaallinut nersorinninnini, taakkumi piffissami ilungersunartumi nukittulluinnarnerminnik aalajangiusimanninnissaminnullu sapiissuseqarnerminnik ersersitsimmata.

- Suut naapertuilluartuunersut piinnarnagit, allat pinnatik ilissi siunissarsi nammineerlusi nassuiarsinnaassavarsi, aammali pingaartitat tunngaviulluinnartut pillugit; nunat killeqarfiisa inniminartuunerat, innuttaasut naalakkersueqataanerat aamma kiffaanngissuseq. Aamma ilanngullugu oqaatigerusuppara, sapiissusersi nunarsuaq tamakkerlugu maluginiarneqarsimammat.

- Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimoorlutik ingerlaqqinnissaminni ataatsimoorlutik sapiissuseqarnerat tulluusimaarutigaara. Qaninnerulersimavugut, aammali nassuerutigisariaqarparput piffissami nutaamiikkatta, tamatsinnut naalagaaffeqatigiinnilu suleqatigiinnitsinnut piumasaqaateqarfiusumi.

Suleqatigiinnerulernissamut piareersimasut

Danmarki suleqatigiinnermik annertusaanissaminut Nunatsinnullu aningaasaliinerunissaminut piareersimasoq, Mette Frederiksenip oqaatigaa.

– Inuiaqatigiinnut Kalaallinut aningaasaliinissamut piareersimavugut, aningaasaqarnikkut tunngavik nukittorsarlugu, attaveqaasersuutinut pingaarutilinnut, inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaanut, aamma Kalaallit Nunaat namminersorneq pillugu inatsit nutarterniarlugu kissaateqarpat, tamatuma aamma misissornissaanut piareersimavugut. Aamma ataatsimoorluta oqaluttuarisaanitta tamatumalu kingunerinut tunngasumik suliaq pingaarutilik ingerlateqqissallugu isumaqatigiissutigaarput, Mette Frederiksen oqarpoq.

Oqaloqatigiilluarneq

Aaja Chemnitzip aamma oqaaseqarnermini ilaatigut Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut akornanni qanimut ataqatigiissaarisoqarnissaata pingaaruteqarnera erseqqissarpaa. – Nunatta aqunneqarnera pingaarnerpaamik Nunatsinnit ingerlanneqarpoq, tamannali aamma Danmarki qanimut ataqatigiissaareqatigalugu ingerlanneqartariaqaraluarluni.

Aaja Chemnitzimmi pingaartippaa, Danmarki suleqatigalugu suliniutit piviusut aallartinneqarnissaat, soorlu immap naqqatigut kabelimut aningaasaliinerit, nukissiornermut, Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinermut aamma sinerissami umiarsualiviliornernut. Aningaasaliinerit illersornissamut inuiaqatigiinnullu kalaallinut iluaqutaasussat. Inuussutissarsiornermut ineriartortitsinissamut aningaasaliinerit saniatigut Aaja Chemnitzip inummut aningaasaliissutigineqartussat aamma ujartorpai.

– Peqqissutsimut isumaginninnermi suleqatigiinnerulernissamut aningaasaliisariaqarpugut. Tamannalu pissalluni isumaginninnikkut suliniutinik ineriartortitsinikkut nutaaliorlunilu isumaginninnermi aningaasaateqarfimmik pilersitsinikkut.

Isumaginninnikkut suliniutit peqqissuunissarlu

Aaja Chemnitzip erseqqissumik siunnersuutigaa, isumaginninnikkut suliniutit nukittorsarneqarnissaannut 100 millionit koruunit aamma peqqinnissaqarfimmi ukiumut 140 millionit koruunit qulakkeerneqassasut, taakkumi aningaasanut Nunatsinni peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup Danmarkimi naalagaaffimmut illoqarfiit pingaarnersaanni kiisalu Skejby Sygehusimi napparsimasunik katsorsaasarnermut ullumikkut akiliutigisartagaanut assingupput. Tamatuma peqatigisaanik Nunatsinni aningaasat pissarsiarineqarsinnaassapput, taakkulu naleqquttumik atorneqarsinnaassallutik skannerit pisiarinissaannut, peqqinnissaqarfimmi sulisut kræftimik siusinnerusukkut sinerissamilu najukkami paasinissaannut iluaqutaasinnaasunik. 

– Ullumikkut takusinnaasatsitut inuit nappaataat kingusinaartumik suussusersineqartarput, soorlumi aamma arlaleriarlunga oqaluttarfimmit oqaatigisariga, Nunatsinni kræftimik toqquteqartartut Nunat Avannarliit sinnerinit marloriaammik amerlanerupput. Isumaqarpunga tamanna akuersaaginnarneqarsinnaanngitsoq. 

Aaja Chemnitz aamma isumaqarpoq, Danmarkimi Kalaallit Illuutaanni isumaginninnikkut suliniutit siunissami Danmarkimit aningaasanut inatsit aqqutigalugu akilerneqartariaqartut, Kalaallit Nunaanniunngitsoq, kalaallimmi Danmarkimi najugaqartut taamaalillutik tunngaviusumik qallunaatut innuttaassuseqarmata.