– Suliat suliarineqarnerisa sivisussusaannut tunngatillugu unammillernartitaqarpugut

Suliat arlallit ukiuni arlalinni suliariniarneqaqqaarlutik upermaaq manna aatsaat pineqaatissiissutigineqarsimasut Sermitsiami allaaserineqarput.

Taamaattumik pineqaatissinneqartut arlallit sivikinnerusumik pineqaatissinneqartarput. Tassa ilaatigut pinerluutigisaminnit eqqartuussivinni sakkukinnerusumik pineqaatissinneqarsimallutik.

Sooruna taamaattoqartartoq? Sammisaq pillugu eqqartuussinermik suliaqartartoq paasisaqarfigerusullugu apersorparput. Kalaallit Nunaata Politiivini unnerluussisussaatitaasuni unnerluussisuunerusoq Mariam Khalil siulliullugu pulaarparput.

- Eqqartuussinissamut atatillugu massakkoqqissaaq unammillernartitaqarpugut. Kalaallit Nunaanni piffissami sivitsortumi taamaappoq. Tamanna ilaatigut politiini unnerluussisussaatitaasunilu, ilaatigullu eqqartuussivinni unammillernartoqarneranik pissuteqarpoq, nassuiaavoq.

Assersuutigalugu pinerlunneq 2021-mi pismasinnaavoq, 2023-mi eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsimalluni , eqqartuussivimmilu 2025-mi suliarineqartussanngortinneqarpat eqqartuussiviit pinerluttuliorneq ukiut sisamat sioqqullugit pisoq aalajangiiffigisussanngussavaat.

- Tamanna tunngavigalugu assersuutigalugu unnerluutigineqartoq kingornatigut pinerluttuliorsimanngippat inuunerminillu ingerlariaqqissimappat eqqartuussivik suliap suliarineqarnerata sivisuallaarnera pissutigalugu pineqaatissiissut sivikillisissallugu imaluunniit atuukkunnaarsissallugu aalajangersinnaavoq, Mariam Khalil itisiliivoq.

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi suliat aallartinneranniit naammassineqarnerannut piffissaq qanoq sivisutigisoq assigiinngitsorujussuusinnaavoq. Inuk eqqartuunneqartinnani tigummigallarneqartillugu imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu pinerluuteqartoqartillugu suliat ilaat siulliunneqartarput.

Oqimaaqatigiissaariniartartut

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi suliat aallartinneranniit naammassineqarnerannut piffissaq qanoq sivisutigisoq assigiinngitsorujussuusinnaavoq. Inuk eqqartuunneqartinnani tigummigallarneqartillugu imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu pinerluuteqartoqartillugu suliat ilaat siulliunneqartarput.

- Tamanna suliat allat kingulliunneqartarnerannik isumaqarpa?

Piffissami aggersumi eqqartuussivinni suliassat kinguaattoorfiusut amerlanerulersinnaasut unnerluussisussaatitanerup oqaatigaa. Suliassat pisoqaanerusut siorna suliarineqalernerannit tamanna peqquteqarpoq.

– Tamatuma saniatigut suliat pisoqaanerusut amerlasuut qaammatini tulliuttuni arfinilinniit aqqaneq-marluk tungaannut sivisussusilimmik suliarineqartussanngorput. Pinerluuteqarsimasunut erngertumik inissiisarfimmiittussanngortitsinerit pinerluuteqarsimasoq pinerluuteqaqqissagaluarpat aatsaaq inissiisarfimmiittussanngortinneqarneranik kinguneqarsinnaalluni. Tamanna suliaq sivisuallaamik suliarineqarnera aammali inuttut atukkat pitsanngorsimanerannit pissuteqarsinnaalluni.

Suliat taakkua naammassinissaata tungaanut malinnaavigineqartarnerat suli pingaaruteqartoq, naak siusinnerusukkut taamaaliortoqartarsimagaluarpat pitsaanerussagaluartoq Mariam Khalilip oqaatigaa.

- Pinerluttup ulluni 14-ini pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarnera imaluunniit pinerluuteqaqqissagaluarpat aatsaat inissiisarfimmiittussaanngortinneqarnissaanik aalajangiineq pingaarnerpaanngitsoq isumaqarpunga. Pinerluuteqarsimasoq suliamut atatillugu pisuutinneqarnera pingaarnerpaasoq isuamqarpunga, oqarpoq.

Pinerluttoq aamma inuuvoq

Ilulissani illersuisoq Thomas Wiemann suliami Sermitsiap soqutiginnilissutaani, aamma quppernerit ilaanni atuarsinnaasanni, peqataavoq.

Ilulissani angut arlaleriarluni arnanut nakuusersimasutut allatigullu pinerluuteqarsimasutut eqqartuunneqarpoq. Taanna ukiumi ataatsimi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq, unnerluutigineqaqqaarami piffissaliissummi pineqaatissiissutigeqquneqartumit affaa sinnerlugu sivikinnerusumik.

Thomas Wiemannip inuit sullitani sakkukinnerusumik pineqaatissinneqartut isumaqaraangamik ingammik internetikkut kamattut malugisarsimallugit oqaluttuarpoq.

- Inuit kamassimanerat paasisinnaavara. Pinerluttuliortorli aamma inuummat, ilaannikkullu inuit eqqartuunneqarnissaannut piffissaq sivisooq ingerlasinnaasartoq eqqarsaatigissagaat neriuppunga. Tamatuma kingorna pillaatisinissaannut aamma piffissaq sivisusinnaavoq, illersuisoq oqarpoq.

- Sullinneqarnerup arriippallaarnera pissutigiinnarlugu sooq inuit sakkukinnerusumik pineqaatissinneqartarpat?

- Pinerlunnerup kingunerinissaa pillaanermut iliuuseqarnermullu tunngaviuvoq, tassa pinerlussimaguit pineqaatissinneqassaatit. Ukiut arlallit qaangiukkaangata aatsaat pineqaatissiisoqartartussaanngilaq, Thomas Wiemann oqarpoq.

Matumani sunartaa ajornatorsiutaava?

– Inuit ukiut arlallit utaqqisimanermi kingorna inuunerminni ingerlariaqqereersimasut takuneqarsinnaagajuttarpoq. Ilaat ilinniagaqalersimallutillu meerartaareersimasinnaapput. Allatut inooriaaseqalersimasarput. Taava inuk allanngorsimassaaq. Ukiut taama amerlatigisut qaangiummata pillaaneq iliuuseqartarnerluunniit pinaveersaartitsinermut qanoq sunniuteqarpa? Sunniutaarutereerpoq, Thomas Wiemann oqarpoq

Taassuma oqarnera naapertorlugu ukiup aappaa avillugu qaangiutereeraangat sivikinnerusumik pineqaatissiisoqartoqarsinnaanera eqqartorneqarsinnaavoq.

Suliarli qanoq ittuunersoq apeqqutaasartoq taassuma allallu oqaloqatigisatta sakkortuumik naqissuserpaat. Ilaatigut pinerlunneq qanoq ittuunersoq aamma pineqaatissinneqartup kinguaattoornermut qanoq peqataatigisimanera apeqqutaapput. Kinguaattoornermut pisooqatasimammat iluaqutitaqassanngilaq.

Thomas Wiemann, sullitavit amerlanersaasa ingerlaannaq pineqaatissinneqarnissaq, sivisuumik utaqqinermik sakkukinnermillu pineqaatissinneqarnermit, orniginerugaat isumaqarpit?

– Aap. Sivisuumik utaqqilluni nalorninermiit amerlanerusut ingerlaannaq pineqaatissinneqarnissartit perusunnerusaraat isumaqarpunga. Tamarmilli taama isumaqarnersut oqaatigiuminaappoq, illersuisoq oqarpoq.

Pisimasut ataqatigiinneri eqqarsaatigikkit

Aammattaaq Stig Nørskov-Jensen, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinni eqqartuussisuuneq pulaarparput. Taassuma, Mariam Khalilitut, „ajornartorsiutit“ „unammillernartutut“ taarusunnerusarpai. Unammillernartoqartoq uppernarsarsinnaavaa. Aamma sooq unammillernartoqalertarnersoq oqaluttuariumavaa. Arlalinnik peqquteqarsinnaavoq:

- Nuummi eqqartuussivik qanittukkut ulluni pingasuni pinerluttulerinermi suliamik ingerlatsivoq, unnerluutigineqartut sisamat takunnittuusimasullu 17-it peqataapput, inuillu pingaarutillit arlallit oqaluunneqarsimanngillat. Maanna eqqartuussivik ullunik allanik kikkut tamarmik najuuffigisinnaasaannik nassaartariaqalerpoq, kikkullu tamarmik ullut aalajangerneqartut najuuffigisussaavaat, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq.

Aamma imaassinnaavoq inuit ilaat napparsimammata, imaluunniit silarlummat angallannikkut pissutsit allanngorarmata inuit eqqartuussivimmut apuunnissaat ajornakusoortartoq, eqqartuussisoq nangippoq. Ilaanni aamma unnerluutigineqartut takkutinngitsoortarput.

– Eqqartuussisoqarfinni coronap kingorna 2021-22-mi misissuivugut, tassani ukiup ataatsip ingerlanerani eqqartuussinerit 1.150-it suliarineqarsimasut paasivarput. Taakkunannga 40 procentit assigiinngitsunik pissuteqarlutik kinguartinneqarsimapput allamiluunniit eqqartuussivimmi suliarineqartussanngortinneqarsimallutik. Tamatuma kingunerisaanik suliami ataatsimi allaffissornikkut suliarineqarnerulerneranik kinguneqarpoq.

 Suliaqarfiusuni nutaanik kisitsisinik amigaateqarpit?

– Aap, atoefissaqartissinnaavagut. Aqutsininni iluaqutigissagaluarpakka aamma. Maannali sullissilluta suleriusitsinni periarfissaanngilaq.

- Persuttaasoqarsimaneranut suliat, taakkulu qanoq sivisutigisumik suliarineqarsimanerat pillugu aperigumma kisitsisinik imaaliallaannaq takusaqarsinnaanngilanga. Suliat tamaasa ataasiakkaarlugit misissoqqaartariaqarpagut imaluunniit politiinit ikioqqaarneqartariaqarluta, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq.

Inuit ajortuliortartut nalaatsornerinnaq pissutigalugu sakkukinnerusumik pineqaatissinneqartarnerat takugaangakkit kamannarisarpiuk?

- Naamik, kamannaralugu oqaatigisinnaanngilara. Uggorisarparali. Eqqartuussiviulli aqussinnaanngisaanik pisut akuerisariaqarpakka. Taamaaliunngikkuma isumakuluttunngussaanga, taamaarusunngilangali.

Eqqartuussiveqarneq ajornartorsiuteqartuaannarneq ajorpoq. Ilaatigut ajornannginnerulersimavoq. Nassuernermik suliat eqaannerusumik ingerlanneqarsinnaaniassammata malittarisassanik nutaanik atuutsitsilersimavoq. Aammattaaq suliat annikitsut ilaat maannakkut unnerluunneqartoq eqqartuussivimmi sassartinneqanngikkaluartorluunniit naammassineqarsinnaalersimapput, taamaammallu suliat taakkua amerlanersaat siornatigornit siusinaarnerusumik naammassineqartarput.

Sakkussanik amerlanerusunik peqarpat iliuuseqarnerusoqarsinnaagaluarpa?

- Soorunami sakkussat pingaaruteqarput. Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi, tallimanik eqqartuussisoqartumi, innuttaasut Nuummut ukiuni kingullerni nutserartorpassuit malugisarpagut. Tamatumalu saniatigut suliassat amerliartorput, eqqartuussisunut akiliisitsiniartartunut suliassat, kingornussarsianut suliassat, inuinnaat pillugit immikkut suliat soorunami aamma pinerluttulerinermut suliat. Taamatut ineriartornerup kingunerisaanik eqqartuussivimmut suli immikkut sulisunik sulilersitsisoqanngilaq, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq.

 Pisinnaasuuguit suliat sukkanerusunik suliarissagaluarpigit?

– Aap, eqqartuussisunik tallimanik allanik sulisoqartuuppat suliat taama sivisutigisumik utaqqisinneqartassanngikkaluarput. Eqqartuussisulli nutaat pisariaqartinneqaleraagamik imaaliallaannaq pissarsiarineqarsinnaanngillat. Ilinniartinneqaqqaartussaapput, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq, nangipporlu:

– Uanili eqqaamasariaqarpoq pillaasoqarnissaanut suleriaaseq ataatsimut isigineqassammat, ataasikkaaginnaanngitsut.

Kalaallit Nunaanni pineqaatisiisoqartarpoq, eqqartuussisulli oqaaseq pillaasarneq atorpaa, tassa inatsisilerinermi oqaaseq taanna atorneqartarmat.

Oqaaseq taanna atorneqartoq ukununnga tunngatinneqarpoq: nalunaarutiginninnermiit suliap naammassinissaata tungaanut – tassa pineqaatissiinneqarnerup naammassinissaata tungaanut. Stig Nørskov-Jensenip oqaatiginiagaa tassaavoq suleriaatsimi annikitsunnguaq kisiat ukkatarinagu ataatsimut isiginnittoqartariaqarnera.

– Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiit malinnaasinnaanngippata eqqartuussisut unnerluussisullu naammanerat apeqqutaanngillat. Utaqqisoqarnera sumiiffimmiit allamut nuuginnarneqarnera unammilligassannguinnassaaq. Pillaasoqarnissaanik suleriaaseq ataatsimut isigalugu pitsanngorsarneqartussaasoruna, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq.