NUTARTIGAQ
Siumut aamma Jens Napãtôq isumaqatigiissuteqarput
Ulluinnarsiutaanngilaq nuna tamakkerlugu politikerit imminnut politiinut nalunaarutigisarnerat. Kisianni tamanna pivoq Erik Jensen (S) aamma Jens Napãtôq (N) akornanni maajimi 2024-mi, taakku tamarmik imminnut politiinut nalunaarutigigamik. Kisianni politiit misissuinerisa naammassinnginnerani isumaqatigiissuteqarput, Siumut suliami aningaasartuuteqarsimalluni.
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasoq aammalu Siumup siulittaasorisimasaa Erik Jensen aamma Naleqqameeersoq Jens Napãtôq imminnut pisuuteqattaannertik maaji 2024-mi politiinut imminnut nalunaarutiginerannik kinguneqarpoq. Maannalu paasinarsivoq partii Siumut isumaqatigiissummut akiliitinneqarsimasoq.
Assit toqqorsivimmeersut katiterneqarnerat: Linda Lyberth Rachlitz
MALUGINIAGASSAQ! Una allaaserisaq nutarterneqarpoq, Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip aammalu Jens Napãtôq nammineq ilisimatitsimmata aningaasat allaaserisami pineqartut Napãtuumut tunniunneqarsimanngitsut. Illuatungaanili Siumumit naqissuserneqaqqippoq ukiup nikinnerani aningaasanik suliamut tunngatillugu partii akiliisimasoq.
Nunatta aalisarnermut inatsisaata inaarutaasumik suliarineqarnera, Inatsisartuni ukiakkut ataatsimiinnermi 2024-mi ingerlanneqartoq ukiullu naanerani inatsisitigut atuutilersoq, annertuumik pissanganartorsiorfiuvoq politikkikkullu annertuumik pisuutitsinerit ingerlanneqarlutik, naalakkersuisoqatigiit illuatungiliuttullu akornanni.
Saqitsaanneq ima annertutigaaq, politikerit ataasiakkaat allaat imminnut pissusilersorfigalutik siornatigut nalaanneqarsimanngitsumik.
Erik Jensen (S), taamanikkut aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisuusoq kiisalu Siumup siulittaasorisaa, isumaqarpoq eqqortumik iliorsimalluni, isertortumik immiussisimagami Jens Napãtôq (N), oqarasuaatikkut oqaloqatiginnittoq arajutsisillugu immiussimagamiuk. Isertortumik immiussaq attaveqaqatigiittarfiit aqqutigalugit kingorna siaruarneqarpoq.
Erik Jensenip Jens Napãtôq nipangiussisussaatitaanermik unioqqutitsisimanerarlugu pisuutippaa. Jensenip isumaqarpoq Napãtôq aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut pillugu suliarinninnermi aalisarnermut ataatsimiititaliap matoqqasumik suliarinninnera allamut oqaluttuarisimagaa (Polar Seafoodip piginnittaanut Bent Sallingimut, aaqq.). Tamatuma kingunerisaanik Erik Jensenip partiiata Siumup Jens Napãtôq politiinut nalunaarutigaa.
Taamaattoqarsimanerali Jens Napãtôq kissaammerterujussuarpaa, nammineq inuttut oqaloqatiginninnini isertortumik arajutsisillunilu immiunneqarsimasoq paasigamiuk, taamaattumik ullut arlallit qaangiutiinnartut Napãtôq-p aamma Erik Jensen politiinut nalunaarutigaa.
Napãtôq Erik Jensen pillugu politiinut nalunaarutiginnippoq maajip 28-ani 2024-mi.
Illuatungeriit isumaqatigiissuteqarput
Politiit suli aalajangiinikuunngitsut suliaq qanoq ingerlanneqassanersoq qanorlu inerneqassanersoq, illuatungeriit akunnerminni isumaqatigiissuteqarsimasut maanna paasinarsivoq.
Inatsisartunut ilaasortaq Jens Napãtôq Sermitsiamut uppernarsaavoq, illuatungeriillutik isumaqatigiissuteqarsimallutik. Taamatut aamma Siumup siulittaasorisimasaa Erik Jensen uppernarsaavoq isumaqatiigissuteqartoqarsimasoq. Isumaqatigiissutip suna imarineraa aperineqaramik, illuatungeriillutik tamarmik akipput, suliamut tunngatillugu nipangiussisussaatitaanermut isumaqatigiissuteqarsimallutik.
Sermitsiamilli paasisavut naapertorlugit, isumaqatigiissut Siumumut titusindilikkaanik koruuninik tamanna naleqarpoq, aningaasallu suliap ingerlanneqarneranut akiliutaasimapput.
Sermitsiamit partiimut Siumumut apeqqutigigatsigu, partiip isumaqatigiissummut peqataasimanersoq tamanna partiimit uppernarsarneqarpoq. Taamaalilluni Siumup uppernarsarpaa, piffissami 2024/2025 ukiut nikinneranni isumaqatigiissummut aningaasartuutit partiimit akilerneqarsimasut.
Taamatuttaaq ilisimatitsissutigineqarpoq, eqqartuussissuserisut ikiortigalugit maanna paasiniarneqartoq, suli nalornissutigineqarmat partii isumaqatigiissummut akisussaasuunersoq. Tamanna isumaqarpoq Erik Jensenip isumaqatigiissummut aningaasartuutit akisussaaffigilersinnaagai, partiilu Siumut pinnani.
Aaqqissuisoqarfiup oqaaseqaataa: Suliami akerleriittut tamarmik suliap aallartinneqarnerani tusagassiorfinnut saqqummiunneqarnissaa tunuarsimaarfiginikuunngilaat. Maanna suliaq taanna naammassineqalersutut isikkoqarpoq, Sermitsiamillu naliliivugut suliap naammassineqarnera aamma tamanut soqutiginartuusoq.
