Jens-Frederik Nielsen Strasbourgimi: EU-mut attavik nukittunerulersikkusupparput
Naalakkersuisut siulittaasuat Europa-Parlamentimi Strasbourgimiittumi oqalugiaqqullugu qaaqquneqarpoq.
Jens-Frederik Nielsen (D) EU-mi nunat siuttui Københavnimi sapaatip-akunnerata siuliani European Political Community-mik taaneqartartumik ataatsimiinnerani peqataavoq.
Assi: Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix
Naqqiut: Jens-Frederik Nielsenip Europa-Parlamentimi oqalugiarnermini oqaaserigai allaaserisami siullermi allaqqagaluarpoq. Tamanna eqqunngilaq. Tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigineqarput. Sermitsiap kukkunini ajuusaarutigaa.
- EU-mik suleqateqarluarsinnaaneq Kalaallit Nunaanni takusinnaavarput. Tapiissuteqarnerit Kalaallit Nunaanni nuannaarutigaavut. Qaammatit kingulliit eqqumiissimapput.
Jens-Frederik Nielsen (D) EU-Parlamentimi Strasbourgimi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni siuttuni taanna siullersaalluni Europa-Parlamentimi Strasbourgimiittumi oqalugiartoq, parlamentip siulittaasua Roberta Metsola oqarpoq.
Kalaallit Nunaata EU-mik suleqateqarnera tamanut iluaqutaasinnaasoq, Jens-Frederik Nielsenip oqaatigaa.
- Suliaqarfiit ilaanni nioqqutissiarineqarsinnaasunilu pingaarutilimmik inissisimaffeqarpugut, taakkunanilu suleqatigiinnerulersinnaaneq pillugu oqaloqatigiinnissamut qilanaarpunga.
EU-p Kalaallit Nunaannut ikinngutaanera uteqqippaa.
- EU-mut attaveqarnerput pingaartipparput. Suleqatigiinneruneq ineriartorteqqitsigu. Parlamentimi oqalugiarsinnaanera ataqqinaatitut tiguara. Suleqatigiinnerunissamut takussutissaasoq isumaqarpunga, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Patajaatsumik inissisimasoqarunnaartoq
Kalaallit Nunaat europamiit ataqqeqatigiinnermit ikinngutigiinnermillu tunngaveqartumik pitsaasumik suleqatigineqartuassasoq, Roberta Metsola oqarpoq.
- Piffissami patajaatsumi naapinnikuunerput taamaattussaannartut isigisimavarput, maannali taamaattoqarunnaarnikuuvoq. Issittup patajaannerulernissaa anguniarlugu Kalaallit Nunaat peqatigalugu sulinerput attatiinnassavarput, oqarpoq.
Assigiinngitsunik periuseqarluni sorsunneq silallu pissusaata allanngoriartornera Kalaallit Nunaannut aarlerinartorsiortitsisinnaasut pivai.
Roberta Metsola EU-p Kalaallit Nunaatalu aalisarnermut isumaqatigiissutaat eqqartorpaa, EU-miillu aatsitassarsiorneq mingutitsinngitsumillu nukissiorneq eqqarsaatigalugit suleqatigiinnermik ineriartortitsinissamut piareersimasoqartoq ilanngullugu oqaatigalugu.
EF-imit ukiut 40-t matuma siorna anineq
Kalaallit Nunaat Europamut siunissami attuumassuteqarnerulissanersoq Jens-Frederik Nielsen aperineqarpoq.
- Ukiut 40-t matuma siorna EF-mit anivugut, maannalu suleqatigiilluarluta.
- Kalaallit Nunaat Europamut attumaassuteqarnerulersinnaanera neriunarpoq. Pitsaanerusumik suleqatigiikkusuppugut, akivoq.
Ataqqeqatigiinneq
Jens-Frederik Nielsen Kalaallit Nunaata USA-mit soqutigineqarnera eqqarsaatigalugu EU-mik suleqateqarneq qanoq takorloorneraa aamma aperineqarpoq.
- Suleqatigiinneq ataqqeqatigiinnermik tunngaveqassaaq, EU-mut attaveqarneq pillugu oqarpoq.
- Nunat tamalaat suleqatiginerat pillugu Kalaallit Nunaanni isummavut aalajangiusimalluinnarpagut. Ataqqeqatigiinnermik aallaaveqassasut, oqarpoq.
Kalaallit Nunaatali EU-mik suleqateqarnera nunanik allanik mattussissanngitsoq naqissuserpaa.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat oqartussaaffigilerusullugu oqariartuuteqartareertorlu Kalaallit Nunaanniit Danmarki EU-lu suleqatigiinnikkut qanilliartorneqalerput.
Inatsisartut ataatsimiinnerminni EU-mut ilannguteqqinnissap iluaqutissartai ajoqutissartaalu pillugit nassuiaasiornissaq aningaasaliiffigineqassanersoq oqaluuserissavaat.
EU-Komissionip Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaammik amerlanerusunngortikkusukkaat septembarimi nalunaarutigineqarpoq, taamaalilluni 2028-p aamma 2034-p akornanni Kalaallit Nunaat 4 milliardit koruuninik tapiiffigineqarnialersaarluni.
