Jens-Frederik Nielsen nunani avannarlerni siuttut ataatsimiinneranni peqataasoq
Nunani avannarlerni siuttut Finlandimi ataatsimiinneranni isumannaallisaaneq, sillimaniarneq Ukrainelu ilaatigut oqaluuserineqassapput.
Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D), nunani avannarlerni siuttut ataasinngornermi Finlandimi ataatsimiinneranni peqataavoq. Tysklandimi kansleri Friedrich Merz aamma peqataavoq.
Foto: Arnaq Nielsen
Malugiuk: Jens-Frederik Nielsenip oqaaseqaataa ilanngullugu nutarsarneqarpoq.
Ministeriunerup Mette Frederiksenip nunani avannarlerni siuttunik ataasinngornermi Finlandimi ataatsimeeqateqarnerani Savalimmiut Kalaallit Nunaallu peqataapput.
Ministeriuneqarfik Naalakkersuisullu tusagassiutitigut nalunaarummi taama allapput.
Savalimmiuni lagmandi, Aksel V. Johannesen, Naalakkersuisunilu siulittaasoq , Jens-Frederik Nielsen, ataatsimiinnermi peqataapput.
Tysklandimi kansleri, Friedrich Merz, Ukraine oqaluuserineqartussaammat aamma peqataavoq.
Nunani avannarlerni Issittumilu pissutsit eqqartorneqaraangata nunatta peqataatinneqartannginnera annermimk Kalaallit Nunaanniit siornatigut isornartorsiorneqarnikuuvoq. Tamanna piffissami kingullermi ingerlaartumik ataasingnornermilu ataatsimiinnermut atatillugu allanngortinneqarpoq.
Peqataaneq suleqatigiilluarnermik takutitsissasoq
Nunat avannarliit suleqatigiinnerunissaat pingaaruteqartoq Jens-Frederik Nielsen (D) ataatsimiinnermut atatillugu oqarpoq:
- (..) taamaammat naalagaaffeqatigiinni siuttuusugut ataatsimiinnermut peqataanerput suleqatigiinnermik nukittuumik ersersitsivoq.
Nunani avannarlerni Issittumilu sillimaniarnerup ineriartortinnissaa pingaaruteqartoq aamma oqaatigaa.
- Nunat avannarlerni issittumilu unammilligassagut imminnut attuumassuteqarput, taamaammat pingaaruteqarpoq nunani avannarlerni pissutsit eqqartorneqartillugit Kalaallit Nunaat naligiimmik peqataasinnaanngornissaa, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Ruslandip Ukrainemik tiguaanera "sillimaniarnermi toqqammavitsinnik nikisitsimmat" eqqissineq naatsorsuutigineqaannarsinnaanngitsoq Mette Frederiksen isumaqarpoq.
- Iliuuseqartariaqarpugut. Ataatsimoorluta sillimaniarnerput nukittorsarlugu. Naleqartitagut illersorlugit. Inuiaqatigut sakkutuulersornikkut allatigulluunniit pissaanermik atuinikkut sioorasaarinernut akiuussinnaanngortillugit. Taamaaliussagutta nunani avannarlerni suleqatigiinneq nukittorsartariaqarparput, taamaammallu Savalimmiut Kalaallit Nunaallu ullumikkut peqataanerat nuannaarutigaara, Mette Frederiksen tusagassiutitigut nalunaarummi oqarpoq.
Mette F: Kiffaanngissusermut sillimaniarnermullu tunngavoq
Ministeriunerup Ukrainep "allanngujuilluni" tapersersorneqarnissaanik oqariartuutini uteqqippaa.
- Kiffaanngissuseqarneq, sillimaniarneq inuiaqatigiinnilu naleqatitat toqqammavigut pineqarput. Isiginnittaaseq taanna Friedrich Merz peqatigalugu nunani avannarlerni ataatsimoorupparput, Merzilu aallaqqaataaniilli ersarissumik oqariartuuteqarpoq: Europa siuttuusariaqarpoq - aalajangersimalluni tunniusimallunilu iliuuseqartariaqarpoq, ministeriuneq oqarpoq.
Ruslandimi sakkutuut Ukrainep ukiup pingasut matuma siorna tiguarneraniilli aatsaat taama peqqarniitsigisumik sapaatip akunnerata naanerani silaannakkut saassussipput.
Russit rakettinik dronenillu arlalipparujussuarnik Ukrainep ilarujussuanut igeriussipput. Annaassiniartartut Ukrainemi illoqarfinnut nunaqarfinnullu 30-init amerlanerusunut sapaatip unnuaani ornigupput.
Rakettit dronillu 367-init ikinnerunngitsut unnuami igeriunneqarput. Inuit minnerpaamik aqqaneq-marluk toqutaapput - matumani meeqqat pingasut - Reuters naapertorlugu Ukrainemi oqartussat saassussinerup kingorna ilisimatitsipput.
/ritzau/
