NUNAT AVANNARLIIT SULEQATIGIINNERAT
Kalaallit Nunaata Nordisk Rådillu akornanni silaannaq nillertorujussuuvoq
Upernaarli Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa Nordisk Råd-imi suleqatigiinneq unikaallatsinnikuuaat. - Nunat avannarliit ikinngutigilluinnakkatsitut, peqatigisatut aammalu suleqatissatut isigiuaannarnikuuagut, taamaattorli Nunani Avannarlerni nunat amerlanerit naligiissumik suleqatigiinnissatsinnik piumasaqarnerput ersarissumik kissaatiginngilaat, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede (IA) oqarpoq, taassuma nunatsinnilu Naalakkersuisoqataasa Islandimi ataatsimiinnermut peqataannginnissartik toqqarsimavaat, Nordisk Råd ulluni makkunani ataatsimiittoq.
Suna tamarmi ajunngitsuuppat nunatta naalakkersuisui Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermut attuumassuteqartut Islandimi peqataasussaagaluarput. Naligiissumilli suleqatigiinnermik ujartuigaluarneq kinguneqanngittuarsinnarmat nunatta naalakkersuisuisa toqqarpaat peqataannginnissartik.
Foto: Leiff Josefsen
Ulluni makkunani Nordisk Råd ataatsimiilluni Islandimiippoq, tassanilu pingaarnertut oqaluuserisassaq tassaavoq "Issittumi eqqissisimaneq aamma isumannaallisaaneq".
Kalaallit Nunaat pisinnaatitaaffeqarpoq peqataanissamut oqaaseqartarnissamullu Nordisk Ministerrådip ataatsimiinnerini aamma Nordisk Rådimi, kisianni taasissutinik pisinnaatitaaffeqanngilaq.
Helsingforsaftalen aamma Grundloven atorneqarsimapput pissutigalugit taasissutinik pisinnaatitaaffeqalernissamut periarfissaqannginnera, aamma taakku pissutigalugit ilaasortaanermik pisinnaatitaaffeqalernissamut periarfissaqanngillat, tassani pineqarpat naalagaaffiussagaanni.
Assersuutigalugu oqaatigineqarsinnaavoq, Savalimmiut sisamariarlutik ilaasortaanermik taasissutinillu pisinnaatitaaffeqalernissamut Nordisk Rådimi aamma Nordisk Ministerrådimi ilaasortaajunnaarsimapput.
Paasissutissiineq: Udenrigspolitisk redegørelse 2023
Kisianni Kunngeqarfiup issittortaata Kalaallit Nunaata naalakkersuinikkut sinniisaat ministerrådimi peqataanngillat, tamannalu pissutissaqarpoq:
- Ikinngutivut suleqatigisavullu naligiissitut ikinngutigalugit suleqatigisarpavut. Kisianni nunat avannarliit amerlanerit Kalaallit Nunaata sunniuteqarnerulluni peqataanissaa soqutiginngilaat aamma pinngitsaalisinnaanngilagut, tassami naligiissumik uagutsinnut attaveqarnissamut soqutiginninngillat, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede Sermitsiamut oqarpoq.
Mette Frederiksenip Anker Jørgensenip iluatsinngisaa iluatseriarpaa
Apeqqutigineqarmat Naalakkersuisut kissaatigisaattut pisoqassappat, Statsminister Mette Frederiksenip Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut kaammattuutaa, Naalakkersuisut siulittaasuata akissutaa isumalluarnera annikitsuaraasoq malunnarpoq:
- Anker Jørgensen (soc. dem.) Statsministeriulluni (1972-1983, aaqq.) Nordisk Rådimi aamma Kalaallit Nunaata Savalimmiullu suleqatigiinnissamut naligiissumik kissaateqarnerannut isumaginninniarluni suliniuteqaraluarnikuuvoq, kisianni taamaaliornera iluatsinngitsoorpoq, nunat avannarliit allat siornatigut nunasiaataasimasut nikagisutut naliginngisatullu pissusilersorfigineqartarnerisa unitsitsinissaannut, Bourup Egede oqaaseqarpoq aamma nangilluni:
- Statsministeri Mette Frederiksen (soc. dem.) ullumi 2024-mi taamaaliornera naammagisimaarparput, tassa imaappoq: nunat avannarliit akornanni suleqatigiinniarnermi sikutut issutsikkaluttuinnartutut ittup akunnitsinniikkunnaarnissaanik noqqaassuteqarnerigaluarput nunat avannarliit ilaannit ataqqiumaneqanngilaq. Statsministerip iliuuseqarnera pissusissamisoortuusoq isumaqarpunga, kisianni unneqqarillunga oqassaguma pissutsit ilorraap tungaanut saannissaannut ajornakusoorsigaluttuinnartutut misinnarpoq.
Nunasiaateqartutut pissusilersorneq
Naalakkersuisut siulittaasuata tikkuarpaa assersuutigalugu Kalaallit Nunaat ataatsimiinnernit peqataatinneqarnissamut itigartinneqartartoq, aamma Kalaallit Nunaata nammineerluni oqartussaaffiit tigusimasai pillugit ataatsimiittoqaraluaraangat, tamatumalu saniatigut aamma Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartunik nunani tamalaani pisussaaffeqarfinni peqataatitaannginneq suli atuuttoq erseqqissaavoq.
- Pingaartumik Sverige aamma Finland, kisianni aamma Norge ilaanni, Nordisk Råd-imi a- aamma b hold-itut inissisimallutik pissusilersortarput. Taakku nunat, uagutsinnik appasinnerusutut isiginnipput, taamaattoqarnera nassuiarnikuunngisaannarpaat sumik pissuteqarnersoq, taamaattumik allatut iliorsinnaannginnatta eqqoriaasariaqalernikuuvugut. Tamanna pissutigalugu eqqarsaatigisimavarput Samit isumassarsisinneqatsaaliorneqartut naligiissumik pineqarnissaminnik piumasaqaateqalersinnaammata, taamaattumik tamanna allatut nalileruminaappoq nunasiaateqartutut pissuseqarusunnermik aallaaveqarsimassasoq.
Assersuutitut Naalakkersuisut siulittaasuata oqaluttuaraa ukiup ataatsip iluani ataatsimiinnerit arlallit pisimasut, tassani nunani avannarlerni imminnut A-hold-itut isigisut kisimik imminnut qaaqqusaqattaassimapput nunat tamalaat ataatsimiinnissaannut, siullermik Biden-imik ataatsimeeqateqarnermi, kingornalu tyskit Kansleriannik kingornalu Ukrainemi præsident Zelenskyj-imik ataatsimeeqateqarnerni nunat ilaannaat peqataatitaqarsimammata.
Periarfissarpassuaqarpoq
Kisianni ukiuni qulikkaani arlalippassuarni nunat avannarliit suleqatigiinneranni naligiissumik inissisimasoqarnissaanik sorsuutiginninneq, Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa qinnuuloortutut inissinnissaanut tunngavissiinngilaq:
- Sooq tamaviarutigiuaannassavarput suleqatigiinnerup naligiissumik ingerlanneqarnissaa, nalunagulu kissaatigineqarnata, tassami aamma allanik suleqatissaqarpugut Nunat Avannarliit saniatigut. Taamaattumik suli eqqarsaatigivarput qanoq ingerlaqqissanerluta nunat avannarliit suleqatigiinnerannut tunngatillugu, massa assersuutigiinnarlugu illuatungaani USA-mit Canadamiillu suleqatigiinnermut naligiissumik kissaateqarnerit misigisimallutigit, Múte Bourup Egede oqarpoq.
Taanna erseqqissaavoq amerikamiunik suleqatigiinnermut tunngatillugu Joint Committee aqqutigalugu suleqatigiinneq nutarterneqartoq, aammalu Canadami suleqatigiinnerup annertusineqarneranut ilanngullugu attaveqatigiittarnermilu naggueqatitsinnut toqqaannartumik attaveqaleqqunnikuuneq suleqatigiinnermut annertusaassammat.
Apeqqutigineqarmat qanoq sivisutigisumik Kalaallit Nunaat suli naammagittassanersoq nunat avannarliit naligiissumik suleqatigilersinnaanissaannut, Naalakkersuisut siulittaasuat nassuiaavoq utaqqisinnaassuseq annikilliartuinnavissoq:
- Ukiuni qulikkaani arlalissuarni immikkoortitaasutut inissisimanerput taamaaginnarpoq, siuariartortoqanngilaq, taamaattumik utaqqisinnaassuseqarnerput annertoorujussuarmik misilinneqaatigaarput, aamma qanorluunniit kissaateqartigigaluarutta pitsaasumik nunani avannarlerni ikinngutitsinnik naapertuilluartumik attaveqarnissatsinnik , kisianni uteqqittariaqarpara, sooq ikinngutiginiarsarissavagut, uffa ikinngutiginissarput kissaatiginngikkaat, Bourup Egede aperivoq.
