Meeraq kinaluunniit imigassamit innarlerneqassanngilaq

Pisortat imigassaarniarnermi kisermaassilersinnaanerannik oqallinneq ilaatigut Sulisitsisunik (GE) namminersorlutillu niuertarfiutilinnik qulalersitsivoq, taakkulu kisermaassinerup ilaatigut akimuilluni tapiiffigeqatigiittarneq suliffeqarnermillu sunniineq pissutigalugu inuussutissat akisunerulernerannik kinguneqarsinnaanera mianersoqqussutigaat.

Christina Viskum Lytken Larsenili, Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfimimi professori, imigassamut politikkassamut innersuussutinut suleqatigiissitami siulittaasoq naapertorlugu, sulineq allarluinnarmik aallaaveqarpoq: aningaasanik iluanaarneq pinnagu inuiaat peqqissuunissaat qitiutissallugu

- Inuiaat peqqissuunissaannik suliakkiut aallaavigalugu sulivugut, niuernermik isiginninneq pinnagu. 

- Peqqissumik inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffimmik, arlaannaataluunniit – ingammillu meeqqat – imigassamik ajoquserneqannginnissaanik suleqatigiissitap aallaaveqarnera tamatuma kinguneraa, taanna oqarpoq.

Misissueqqaarnerit aningaasaqarnikkullu misissueqqissaarnerit imigassamut politikimik aalajangiisoqannginnerani suliarineqarnissaat, taassuma erseqqissaatigaa.

- Politikerit patajaatsumik toqqammaveqarlutik aalajangiinissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat siunnersuutini ataasiakkaani iluanaarutit aningaasartuutillu pillugit aningaasaqarnikkut naatsorsuusiortoqarnissaa kaammattuutigaarput, tassani kisermaassilluni ingerlatsisinnaaneq ilanngullugu, taanna oqarpoq.

Inuiaqatigiit imigassaq qiteralugu sanarfineqartut

Ilisimatusartoq suleqatigiissitarlu uppernarsaatinik toqqammaveqarluni ukiuni arlalinni imigassamut politikissamut innersuuteqartut malillugit, namminersorlutik inuussutissarsiortut isornartorsiuinerat paasinarpoq, qularnerullu inuiaqatigiit aaqqiissugaaneranni imagassap qanoq sakkortutigisumik aallaaviunera takutikkaa, taanna isumaqarpoq.

- Sulinitsinni maluginiakkatta ilaat tassaavoq, inuiaqatigiit arlalitsigut imigassaq aallaavigalugu aaqqissugaanerat. Peqqinnissaqarfinni inuit aningaasarsinerat apeqqutaatillugu pigaartuusussanik pilersaarusiortoqartarpoq, inuimmi arlallit imigassamik ajoqusersimasut takkuttarnerat ilisimaneqarpat. Tamanna aamma politiini isumaginninnermillu sullissisuni atuuppoq.

Tamatta tassunga sooq sulinerup aningaasatigut soqutigisat pinnagit inuiaat peqqissuunissaannik aallaaveqartariaqarneranik takutitsivoq:

- Imigassamut politikki eqqartoraangatsigu, inuiaat peqqissuunerat niunermik aallaavilimmik tunngavilersuutinut akuttunngitsumik sanillersuunneqartarpoq. Sulinerpulli aningaasarsiornissamut tunnganngilaq – ajoqusertarnerit pinaveersimatinnissaat sammivarput, taanna oqarpoq.

Suleqatigiinneq siammasissoq

Suleqatigiissitaq uppernarsaatinik toqqammaveqarluni ukiuni arlalinni atuuttussamik imigassamut politikissamut innersuusiortoq naalakkersuisoqarfiit akimorlugit inuttaligaasoq, peqqinnissaqarfimmillu, politiinit, isumaginninnermut aqutsisoqarfimmit NGO-nillu – ingammik meeqqanut immikkoortumi – inuttaligaavoq kiisalu ataatsimiititaliamik siunnersuisumik WHO-millu qanimut suleqateqarluni.

- Ulluinnarni ingerlatsisut suliamilu attuumasut peqataatinnissaat pingaaruteqarpoq, taakkuummatami qanoq imigassap inuiaqatigiinnik sunniisarneranik ulluinnarni paasisimasallit, Larsen oqarpoq.

Innersuussutillu arlallit ilisimatusarnikkut paasissutissanik toqqammaveqarlutillu inuunermi misilittakkaneersunik sanarfisat suliap inernerai.

- Ilisimatusarnermik paasissutissanillu katersanit aallaaveqarput, aammali inuiaqatigiinni misilittakkanit, taanna oqarpoq.

Imigassamit kingunerluutit akuerinissaat pingaaruteqartoq

Sulinermi imigassap, kingunerluutit imminullu toquttarnerup ataqatigiiffii uteqqiattumik qulequtarineqarput.

- Kingunerluutit ilanngunnagit imigassaq oqaluuserisinnaanngilarput. Imigassap kingunerluutaasa akuerinissaat pingaaruteqarpoq. Imigassamit ajoqusernerit inuppassuarni kingunerlutsitsipput, imigassarlu imminut toqunnerni akuugajuppoq – tamanna peqqinnissaqarfimmit, politiinit MIO-millu takusarparput, Christina oqarpoq.

Innersuussutit inersimasut toqqaasinnaanerannik arsaarnissaannik tunnganatik, meeqqat illersorneqarnissaat pineqartoq, taassuma erseqqissaatigaa.

- Innersuussutini innuttaasut imigassarsisinnaanermut pisinaatitaaffiinik arsaarnissaannut tunnganngillat. Meeqqat arlaannaalluunniit imigassamik ajoquserneqannginnissaa kisimi pineqarpoq.

Aningaasaqarneq inuiaqatigiillu akisussaanerat

Suleqatigiissitaq Innersuussutit aningaasaqarnikkut kingunerannik misissueqqissaarnermik tamakkiisumik suliaqanngilaq, ilisimatusartullu tamatuma tulliunissaa kaammattuutigaa.

- Imigassaq pineqartillugu iluanaarutit namminersortuniittarput, aningaasartuutilli pisortaniillutik. Innuttaasut tamarmik imagassap ajoqusigai akilertarpaat, ikittuinnaallu tunisinermit iluanaaruteqartarput, Christina oqarpoq.

Taassuma namminersorlutik oqartussat suliffeqarfiutaat imigassamik tuniniaanermik annertuumi inissisimareernera tikkuarpaa, taakkunanilu ammasarfiit sivikitsut, sapaammi matoqqasarneq inoqarfinnilu amerlanerpaani pisinarfeqarneq atuutereerpoq:

- KNI-p niuertarfia Pilersuisoq nunatsinni imigassat tunineqartartut affaasa missaannik tunisisuusarnera paasisimavarput. Ullumikkut kisermaassisuunngilaq, tamatumali imigassaarniarnerup ilaata annertuup pisortaneereernera takutippaa, taanna oqarpoq – tassanngalu misissueqqissaarneq amigaataavoq.

WHO-p “Best Buys”

Suleqatigiissitap WHO-p suliniutinut aningaasartuutikinnerpaanut innersuussutai suliarai. Taakku “Best Buys”-nik taaneqarput akinillu nalimmassaaneq, pissarsiarisinnaaneranik killiliineq nittarsaassinerlu taakkunani sammineqarput.

- Kisermaassineq tassaavoq pingasunik tamanik ataatsikkut passussineq: akit nalimmassarneqarsinnaapput, neqeroorutit pinaveersimatinneqarsinnaapput, pissarsisinnaaneq aqunneqarsinnaavoq, nittarsaassinerlu inerteqqutigineqarsinnaavoq. Tamatuma innuttaasut peqqissusaat illersorniarlugu taanna akikinnerpaanut ilanngutitippaa, Christina Viskum Lytken Larsen oqarpoq.

Taassuma ilaatigut Savalimmiunit, Norgemit, Islandimit Sverigemillu misilittakkat, kisermaassisut uppernarsaatilimmik sunniuteqarnerannik takutitsisut erseqqissaatigai.

- Tamatuma tigussaasumik pisariitsumillu imigassamit ajoqusertarnermik pinaveersimatitsinera misilittakkat takutippaat, taanna oqarpoq. Akinilli nalimmassaaneq pisiariuminartuunera nittarsaassinerilli kisimik naammanngillat. Taakku katsorsarneqarnissamut periarfissamik, ilaqutariit ikorfartoqarnerannik, ataatsimoorfinnik imigassartaqanngitsunik inuttaasunillu paasititsiniaanernik ilaneqassapput. Kaammattuutini sisamat tamarmik ilaapput.

Nakkutilliinermit kulturip allanngorneranut

Christina Viskum Lytken Larsenimut nakkutilliineq malittarisassallu kisimik pineqanngillat, ataatsimooqatigiinnernilli imigassartorfiunngitsunik nukittuunik pilersitsinissaq pineqarpoq.

- Suut ataatsimoortinneraatigut matumani aamma pineqarpoq, tassa ataatsimoornerup nuannersuunera – tamannalu kulturimi nukittuumik inissisimareerpoq, aamma imigassaq akuutinnagu. Imigassartaqanngikkaluartumik ataatsimoornerup nuannersuuneranik inuusuttagut ilinniartissavagut, oqarpoq.

Ilisimatusarneq nukittut

Christina Viskum Lytken Larsenip ukiuni 20-ni imigassaq inuiaqatigiillu peqqissuunerat ilisimatusarfigaa, angerlarsimaffimmilu imigassartorfiusumi peroriartornerup kinguneqaatai uppernarsarsimallugit.

- Inuit angerlarsimaffinni imigassartorfiusuni alliartortut inuunertik tamakkerlugu meeraanerminni pisimasunik kingunerlutsitsisarnerat takusinnaavarput. Sulinermut kajumissaatiga tassaavoq pinaveersaartitsinissaq, taanna oqarpoq.

- Innersuussutit uku atulersikkutsigit sukkanerusumik imminut toquttarnernik pinaveersaartitsisinnaanerput, kinguaassiutitigut atornerluinernik ikilisaasinnaanerput, innuttaasullu amerlasuut peqqinnartunik toqqaanissaannik periarfississinnaaneri qularutiginngilara.