Eqqartuussivinni suliat sivisuumik suliarineqartarnerat, arlaleriarlutillu pinerluuteqarsimasunut pineqaatissiinerit sakkukillineqartarnerannik kinguneqartartoq, Sermitsiap sammisaani politikkimut tunngasortaa maanna tikipparput.
Suliat sivisuumik suliarineqartarnerat inatsisinik atuutsitsinermut naalakkersuisup ilumoortoq oqaatigaa.
Eqqartuussivinni suliat sivisuumik suliarineqartarnerat, arlaleriarlutillu pinerluuteqarsimasunut pineqaatissiinerit sakkukillineqartarnerannik kinguneqartartoq, Sermitsiap sammisaani politikkimut tunngasortaa maanna tikipparput.
Suliat sivisuumik suliarineqartarnerat inatsisinik atuutsitsinermut naalakkersuisup ilumoortoq oqaatigaa.
– Tamanut ajornartorsiutaavoq, taamaattumik Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmut isumaqatigiinniarnitsinni suliassat sukkanerusumik suliarineqartalernissaat pingaarnersiukkatsinnut ilaapput. Ajunngitsoq anguniaraluarlutigu suli suliaq naammassinngilarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Naalakkersuisup Sermitsiamit apersorneqarnerani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitsinerit sivikinnerulersinnaasarnerat, aamma erngertumik pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitsinissaraluit pinerluuteqaqqittoqarpat aatsaat taamaaliortoqarnissaanut allanngortitsisoqarsinnaasarneranik, assersuutit qaqinneqarput.
- Taakku pillugit allaaserininninnerit ajunngilluinnartoq isumaqarpunga. Uangali politikeritut akisussaasutut suliat ataasiakkaat mamiatsaataasinnaasut pillugit oqaaseqarsinnaanera mianersuuttussaavara, Naaja H. Nathanielsen akivoq.
Nakuusersimanermulli pineqaatissinneqarneq sakkukinnerusoq inunnit mamiatsaataasinnaasoq paasisinnaaviuk?
- Aap. Paasisinnaalluarpara. Oqaluttuat taamaattut tusaraangakkit aamma uanga nammineerlunga ilaatigooriarlunga mamiatsaatigisinnaasarpakka. Tamattami eqqarsarsinnaassarpugut uanga, uiga, nuliara, qatanngutiga meeqqavullu tulliulluta unatarneqarsinnaalluta. Inuk unatarneqaraangat ajortuaannarpoq.
- Isumaqarpungali inuiaqatigiittut oqallinnermi politikkikkut ineriartuutaasumik pisoqassappat paasissutissat amerlanerusut atortariaqarivut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Nalunaarusiaq suliarineqartoq Naalakkersuisut nalunaarusiaq suliarititaat septembarimi tiguneqassaaq. Pineqaatissiisarnerit inuiaqatigiillu isumaat tassani ilaatigut sammineqartut Naaja Nathanielsen oqarpoq.
- Aammattaaq sulinermi atortut isumagissapput, soorlu eqqartuussiveqarfinni sulisut karsini ujaasinngikkaluarlutik qarasaasiatigut ujaasisinnaanngorlugit, ilanngullugu oqaatigaa.
Inuit ilaat pisimasut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni pineqaatisseeriaaseq sakkukippallaartoq isumaqartarput. Taamaattoqarpa?
- Ilaanni taamaattoqarsinnaasarpoq. Tamanna pissutigalugu pinerluutini sakkortuuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitsisarnerit, annerpaamik ukiuni qulininngaanniit ukiunut 16-it sinnerlugit, inissiisarfimmiittussanngortitsisinnaalersitsinissaq sulissutigaarput. Taanna ukiaanerani ataatsimiinnermi suliarineqassaaq.
– Nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfiit amerlineqarnissaat Danmarkimi inatsisinik atortitsinermut ministerip qanittumi aamma nalunaarutigaa. Tamanna nunami maani politikkikkut kissaateqarnermut naapertuuppoq, ukiunimi kingullerni meeqqanut kannguttaatsuliornerit ikiaroornartullu pillugit pinerluttoqarnerani sukaterisimagatta, pinerluuteqartullu maanna Danmarkimi pillaatitut sivisutigisumik imaluunniit allaat sivisunerusumik pineqaatissinneqarsinnaalernikuupput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Sulialli sivisuumik suliarineqarnerat pissutigalugu sakkukinnerusumik pineqaatissiisoqarfiusut nakuusernermut tunngassuteqarnerupput. Suliani nakuusertoqarsimaneranut tunngasunit iliuuseqarnerusinnaanerit Danmarkimisulli takorloorsinnaaviuk?
– Sammisaq pulaffigivallaartinnagu misissuinerup inernera septembarimi saqqummertussaq takoqqaarusuppara. Eqqartuussiveqarnermi suleriaaseq Kalaallit Nunaanni atuuttutoqaq allanngortinneqassappat innuttaasut aamma aallaavigineqassapput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
– Maannali oqaatigereersinnaavara Kalaallit Nunaanni danskit aaqqissuussaanerat atulernissaa qularaara ... Danmarkiunngilagummi.
Qallunaat pillaariaasiat Kalaallit Nunaannut sooq tulluassagatinngiliuk?
- Nunaagatta mikisunnguaq mikisunik inoqarfilik. Sakkortuumik pinerluuteqarsimasoq nunaminut uteqqikkusuppat akimmiffilersorsinnaanngilarput. Inuk taanna najugaqarfimmini innuttaasunut akuleruteqqinniartussaavoq.
– Taamaattumik pineqartup pineqaatissinneqarnikuunerata saniatigut inuiaqatigiinnut ilanngutiteqqinnissaa anguniarneqartariaqarpoq. Sumiiffiit ilaanni sivisunerusumik pineqaatissiisoqarsinnaasarpoq, kisianni suut tamarmik ataqatigiilluinnartariaqarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
