Ilaqutariinnut pisariaqartitsisunut juullimut tunissuteqarneq

Peqatigiiffik nammineq kajumissutsimik suliniuteqartartoq NANUBØRN, aningaasaateqarfinnit, suliffeqarfinnit inuinnarnillu ilaqutariinnut pisariaqartitsisunut novembarip ingerlanerani nittartakkakkut qinnuteqarsimasut juullimut tunissutigisinnaasaannik, aningaasanik katersuinialeruttorpoq.

Ilaqutariit tamarmik Kalaallit Nunaanni najugallit qinnuteqarsinnaasimapput, tamarmilli tapiiffigineqarsinnaanngillat. Ilaqutariit qaammammi kingullermi isertitatik paasissutissiissutigissavaat, ilaqutariillu pisariaqartitsinerpaat siulliunneqassallutik. Ilaqutariit nuna tamakkerlugu illoqarfinnit nunaqarfinniillu assigiinngitsuneersuusarput.

Aningaasat pisissutissanngorlugit

Siorna katillugit 934-t qinnuteqarsimapput, ukioq mannalu aamma taama amerlatigisut qinnuteqassasut naatsorsuutigineqarpoq. Ilaqutariit tamarmik immikkut 1.000 koruuninik tunineqassapput, qinnuteqartup kisimiittuunera kisimiittuunnginneraluunniit apeqqutaatinneqarani. Tamatuma saniatigut ilaqutariit tamarmik meeqqamut ataatsimut 500 koruuninik tunineqassapput, tassa minnerpaamik 1.500 koruuninnassallutik. Aningaasat Pilersuisumi Pisiffimmiluunniit pisissutissatut ataasinngornermi decembarip 22-ani tunniunneqassapput.

– Isertitakinnerpaat salliuttarpagut, tunniussassaaruttarnerpummi misigisarnikuuarput, siulittaasoq Mona Steenholdt oqarpoq.

Qinnuteqaatit amerliartorput

Peqatigiiffik 2008-mi pilersinneqarpoq, ukiunili kingullerni sisamani ilaqutariit nittartakkatigut juullimut ikiorsiissutinik aatsaat qinnuteqarsinnaasimapput, ukiullu ingerlaneranni qinnuteqartartut amerliartorsimallutik.

– Qinnuteqaatit amerliartuinnartut takusinnaavarput. Novembarip aallaqqaataani qinnuteqaatinik tigusisinnaalerpugut, ullullu 14-iinnaat qaangiummata 300-t qinnuteqarsimapput.

Suliffeqarfiit aningaasaateqarfiillu tapersersuisut

Peqatigiiffiup naatsorsuutigaa qinnuteqartut 1000-it sinnerlugit amerlassuseqarumaartut, sapinngisamilli amerlanerpaat juullimi ikiorserneqarniassammata, kajumissutsiminnik ikiuuttut maanna piffissartik tamaat aningaasanik katersuinermut atorpaat.

– Ukioq manna aningaasaateqarfinnut qinnuteqarluarnissarput sulissutigaarput, 500.000 koruunillu pissarsiarineqareerput. Tamatuma saniatigut suliffeqarfiit arlallit attaveqarfigisimavavut, taakkualu tunissutaat nittartakkatsinni tamatigut saqqummiuttarpavut. Assersuutigalugu Polar Seafood 15.000 koruuninik tunissuteqarpoq, Eimskip aamma Royal Arctic Line tamarmik immikkut 10.000 koruuninik tunissuteqarlutik. Tunissutit tamarmik pingaaruteqarput. Aamma inuinnaat amerlasuut 15 koruunit hunnoruju koruunillu akornanni tunissuteqartarput. Mobilepayikkut tunissuteqartoqarsinnaanngornera iluaqutigeqaarput, inuppassuimmi atortarpaat. Aamma siornatigut juullimut ikiorsiissutinik pisarsimasut ilaat uagutsinnut aningaasanik tunisisarput. Tamanna assut killitsinnarpoq, Mona Steenholdt oqarpoq.

Pisiffimmik suleqateqarneq

NANUBØRN-imiit Pisiffik ukioq manna suleqatigineqarpoq, tassani pisiassanik aalajangersimasunik tunisinermi sinneqartoorutit tamakkiisumik tunissutigineqartarlutik. Pisiffimmi novembarimi assigiinngitsunik suliniuteqartoqarpoq, assersuutigalugu Karen Volfip NordThyllu kaageeraliaannik kiisalu Sunshine Deliptip paarnaanik panertunik tunisinermi aningaasamerngit juullimi ikiuinermut tunniunneqartarlutik.

- Aningaasat tamarluinnarmik ilaqutariinnut juullimut ikiorsiissutinik qujamasungaartunut iluaqutaapput, Mona Steenholdt oqarpoq. Taanna ikiorserneqartuniit juullisiornissamut pisiarisimasaminnik assinik nassinneqartarlunilu juullernissaantu qilanaartunik oqaatsinik nuannersunik apuussivigineqartarpoq.

Tunissut pillugu qujaniarneq

Assersuutigalugu juullimut ikiorserneqarsimasup paniminut inuusamik kjolemillu Frozenimeersumik kiisalu nerisassanik juullisiutissanik pisisimasoq qujassuteqarluni NANUBØRNIMUT ima allappoq.

“Anaanaavunga kisimiittoq kandidatinngorniartuullunga. Pingasunik ukiulimmik paneqarpunga. Pisissutissaq atorlugu panimma kissaatigisaatut inuusamik hiistiusalimmik pisivara. Aamma Frozenimik kjolisivara. Aamma juullimi tujuuluarassaanik tunivara. Aningaassalli amerlanerpaartaat nerisassanut atorput, tunissut pissarsiffigilluarnissaa kissaatigigakku. Juullimi panigalu savaaqqap neqaanik siatartorpugut. Aamma juullip kingorna nerisassanik pisivugut. Uummammik pisumik qujanaq! Taamatut pisiniarsinnaanera qujamasuutigaara.”

Aatsaat taama pissaaleqitigisoq

Juullimut ikiorserneqartup allap artorsarnermini ikiorneqarnini qanoq iluaqutaasimatiginersoq oqaluttuaraa.

”Juullimi ikiorsiissutinut qujanarujussuaq. Juullimut ikiorsiissutinik tunineqarsimanngitsuuguma juullimut tunissutit pisiarisinnaasimassanngikkaluarpakka. Erninermut atatillugu aningaasarsiaqarnera novembarimi unippoq, erneralu decembarip qiteqqunnerani aatsaat meeqqerivimmi inissarsivoq. Anaanatut siullerpaamik juullisioqqaalerlunga sulisimanngilanga. Anaanama ernerata orpiliannguamik pisisimanngippatigut orpiliaqarsimassanngikkaluarluarpugut. Aatsaat taama pissaaleqitigaagut, tamatumalu nalaani ilissi ikiuinermi qujamasuutigaara, tamannalu pingaaruteqarluinnarpoq. Ikiorneqarsimanngitsuuguma erninnut juullimut tunissutissarsisimasinnaanngikkaluarpunga.“

Inuuneq allanngoriataarsinnaasoq

Juullimut ikiorsiissutit nerisassaqarnissaq orpiullu ataani poortugaqarnissaq qulakkeertaraat, Mona Steenholdtip oqaatigaa.

– Pisiniutissaq imigassamut, cigarettinut lottomullu atorneqarsinnaajunnaarsillugu pisiniarfiit ilaannut isumaqatigiissutiginikuuarput. Aamma pisissutissaq juullimi nerisassanut, tunissutissanut meeqqanullu atisassannguanut atorneqartut tusarlerneqartarpugut. Arnaq juullimut ikiorsiissutinik pissarsinikoq uimi nakuusertartup qimannerata kingorna meeqqani marluk angerlarsimaffissaannik toqqissisimanartumik pilersitsiniarluni ilungersorsimalluni, kommunimiillu juullimilu ikiorsiissutinik tunineqarsimanini iluatsissimallugu oqaluttuarpoq.

”Erneralu angajulleq angummik nakuusertartumit ukiup aallartinneraniit avissaarpugut. Toqqissisimasumik patajaatsumillu angerlarsimaffeqalernissarput ilungersuutigisimavara – nukarlequtimalu inunngornerata kingorna sumi najugaqarsinnaanerluta nalullugu. Kommunip ikiuineratigut mikisunnguamik angerlarsimaffeqalerpugut – aamma NANUBØRN-ip juullimut ikiorsiissutai 2000 koruunit atorlugit juullisiorluarpugut. Qeerlutuutorpugut akussaalu ilanngullugit, risalamandemik, mamakujumerngit orpiullu ataani tunissutisiaaqqanik pisivugut. Ernera illooqqanilu appelsinanik nellikinik kusassaasersuillutik sanapput, allaallu sapaatip akunnerata naanerani ileqquliunnikuusatsinnik ingerlatitseqqissinnaaniassagatta pannakaagiliorfissatsinnik siatsivimmik nutaamik pisivugut. Aqqanilinnik ukiuliutinga amerikamiut pannakaagiinik pitsaanerpaanik sanasarpoq – ataatsimoornerpullu uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq. Qujanaq ikiuuttarassi. Inuuneq sekundialunnguit ingerlaneranni allanngorsinnaavoq.”

Sapinngisatsinnik ikiuigit

Mona Steenholdtip peqatigiiffiup sulinera tassaaginnartoq sapinngisamik ikiuineq oqaatigaa.

– NANUBØRN tassaavoq ikiuisinnaatilluta ikiuinissarput. Allaat annikitsunik tunissuteqarneq ilaqutariit juullisiornissaannut sunniuteqangaarsinnaavoq. Piffissaq inuuffipput ataatsimoorfigissallugu aatsaat taama pingaaruteqartigaaq, periarfissaqartillutalu allat kivitseqataaffigisinnaavagut. Tamanna NANUBØRN-imut juullimullu ikiuiniarnermi siunertaavoq, Mona Steenholdt oqarpoq.