Oqaluttuarisaanermi pisimasut uteqqipput.
USA-p Kalaallit
Nunaat ullumikkut soqutigineruleriartuinnarpaa, Issittumi sakkutooqarnini
annertusillugulu naalagaaffeqatigiinnermi politikkikkut ataqatigiinneq
misilittarpaa.
Oqaluttuarisaanermi pisimasut uteqqipput.
USA-p Kalaallit
Nunaat ullumikkut soqutigineruleriartuinnarpaa, Issittumi sakkutooqarnini
annertusillugulu naalagaaffeqatigiinnermi politikkikkut ataqatigiinneq
misilittarpaa.
USA-lli nunarsuarmi qeqertat annersaannik tiguaaniarnera
sioqqullugu nunat sanilit ilaat mikinerujussuaq, taamali piumassuseqartigisoq,
Danmarkimik tatisivoq: Norge.
Ukiut 100-ngajaat matuma siorna 1900-kkunni Danmarkip
Norgellu akornanni akerleriinneq ingasannerpaaq pivoq.
Norgemiut piniartuisa ilaasa norskit erfalasuat 1931-mi
juunip 27-ani Tunumi nunamut ikkukkamikku nuna „Erik Aappalaartup Nunaanik“
taavaat. Tiguaaneq akersuuffiunngilaq, politikkikkulli sakkortuumik
oqallisigineqarpoq. Tamatuma kinguninngua Norgemi naalakkersuisut iliuusertik
pisortatigoortumik suaaruteqarnermik taperserpaat: Tunup qeqqa Norgep
naalagaaffianut ilaavoq.
- Iliuuseq tamanna qanoq annertutigisumik kinguneqarnersoq
paasissallugu pingaaruteqarpoq. Norgep Danmarkip oqartussaassusia
toqqaannartumik apeqquserpaa - tamannalu pissutigalugu nunat taakku marluk
unammilleqatigiilerput, Danmarkillu Kalaallit Nunaannut isiginnittaasianut
sunniuteqangaarpoq, inuit pissusiinik ilisimatooq tusagassiortorlu Martine Lind
Krebs nassuiaavoq.
Akerleriinneq tamatumalu kinguneri atuakkami qanittukkut
saqqummersumi, Monumentet – billeder af Grønland i Danmark gennem 100 år-imi,
Martine Lind Krebsimit taassumalu atuakkioqataanit, isumaliutersortartumit
DIIS-imilu ilisimatuujunermit Astrid Nonbo Andersenimit, sukumiisumik
allaatigineqarput. Taakku marluk naapertorlugit Haagimi eqqartuussineq
inatsisinut tunngasuinnaanngilaq, Kalaallit Nunaatali oqaluttuarisaanerani
nutaaliaasumi kapitaliuvoq pingaarutilik – aamma naalagaaffissuaqarfiit
Issittumi ullumikkut unammilleqatigiinnerannik ersersitsivoq.
Issittoq allanngoriartortoq
1931-mi tiguaanerup kingorna ukiuni pingasuni inatsisitigut
assortuuttoqangaatsiarpoq. Danmarkip Norgemut tunngatillugu suliaq Haagimi
nunat akornanni eqqartuussisunut eqqartuussivimmut ingerlateqqippaa, tamatumalu peqatigisaanik Tunumi
sakkutooqarfigisani annertusivai. Tamatuma saniatigut danskit naalakkersuisui
sooq Danmark Kalaallit Nunaannut pisinnaatitaanerarneq qallunaanut
qularunnaarsinniarlugu Københavnimi assersuutaasumik malunnartitsinernik
arlalinnik aallartitsipput.
Haagimi eqqartuussinermi apeqqut pingaarutilik ataaseq
aalajangiisuussaaq: Danmarki Kalaallit Nunaannut tamarmut oqartussaassuseqarpa
oqartussaassuseqannginnerpaluunniit?
Danmarkip Tunumi tamakkiisumik
oqartussaassuseqarsimanngisaannartoq – taamaattumillu nuna terra nullius-itut (nunatut
naalagaaffigineqanngitsutut, aaqq.) isigisariaqartoq Norge isumaqarpoq.
Qallunaatsiaat ukiut akullerni norskit kunngiannik kunngeqarsimammata Norgettaaq
Kalaallit Nunaat itsarniilli nammineq pisinnaatitaaffigalugu isumaqarpoq.
Danmarkip Kalaallit Nunaat 1700-kkunnili inatsiseqarnikkut,
atorfilittaqarnikkut, ajoqersuiartornikkut, niuernikkut najukkamilu
aqutsinikkut ataatsimoortumik naalagaaffimmut ilaasutut aqussimallugu akivoq.
- Norgep tiguaanissaq kisiat pinnagu, aammali qallunaat
Kalaallit Nunaanni nunasiaatillit qallunaat kalaallillu
nunasiaatileqatigiiffimmik isornartorsiuisartut, ilaatigut Mathias Storch,
issuarlugit isornartorsiuivoq. Suliaq nunani tamalaani tusagassiorfinnit
malinnaavigineqarpoq, norskillu isornartorsiuinerat Danmarkimi kanngusuutaavoq,
Astrid Nonbo Andersen oqaluttuarpoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut eqqartuussineq Danmarkimisut
Norgemisullu soqutigitigaat. Taamaammat Landsrådit marluk, kommunerådit
arlallit kiisalu Tasiilami Ittoqqortoormiunilu piniartut siunnersuisoqatigiivi
allakkanik telegramminillu Haagimi Eqqartuussivimmut 1932-mi aasakkut
nassiussipput, tassanilu una naqissuserneqarpoq: “Kalaallit Nunaat kalaallit
nunagaat – taamaammallu suliami matumani tusarneqarnissamut
pisinnaatitaaffeqarpugut.”
- Nalunaarusiat tamarmik Danmark tapersersorpaat, aammali
kalaallit - aamma naalagaaffimmut allamut atagaluarlutik - inuiaqatigiittut
inuiaqatigiinnut allanut assingusutut inissisimasut taamaammallu tusaaneqarsinnaatitaallutik,
Danmarkimut nunarsuarmullu ersarissumik nalunaarutigaat. Taamaalillutik
sorsunnersuup siulliup kingorna nunarsuarmi tamarmi sammineqartumut,
piffissamilu nunarsuup ilarujussuata suli nunasiaatigineqarnerani,
inuiaqatigiit namminneq aalajangiisinnaatitaanerat pillugu oqallinnermut toqqaannartumik
peqataapput, Astrid Nonbo Andersen nassuiaavoq.
Knud Rasmussen sassartoq
Norgep nalunaarut qallunaat naalakkiutaasa kingunerattut taallugu ingerlaannaq
itigartippaa – taakkuami
paasinnittaasiat malillugu kalaallit namminneq naliliisinnaanngillat. Tamanna
Knud Rasmussenip eqqartuussivimmut allagaqarnissaanut kajumilersippaa. Taassuma
Kalaallit Nunaanni innuttaasut angalaffigisimaqai, namminerlu
“kalaaliussuseqarluni” nassuiaavoq.
Oqaaseqaatai 1933-mi januaarimi Danmarkimi
eqqartuussissuserisunit atuarneqarput. Landsrådit nalunaarutaasa ilaat
issuarlugit taakkua isumaat nammineq Kalaallit Nunaanni naapissimasaminut
naapertuuttut oqaatigaa.
- Oqaaseqaatimininnguaq, suliap inerneranut
sunniuteqanngitsoq, Rasmussenilli oqaaseqaatai aalajangiisuusimasut Danmarkimi
tusaamaneqalerpoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.
Kalaallit nalunaarutaat Rasmussenillu oqaaseqaatai
eqqartuussinermi eqqaaneqanngillat. Tassani Norgep isumaqatigiissutinut
inatsisinullu atuuttunut naapertuuttumik oqartussaassutsiminik
unioqqutitsisimanera, aamma qallunaat Kalaallit Nunaannut tamarmut oqartussaassuseqarnerat
naammannersoq kisimi pineqarpoq. Eqqartuussivik 1933-mi apriilip tallimaani ima
aalajangiivoq: Kalaallit Nunaat tamarmi Danmarkimit pigineqarpoq.
Eqqartuussisut 13-it Danmark taperserpaat, marluk
akerliupput. Norgep piumasaqaatini tunuartiinnartariaqarpai, Danmarkimili –
naak kalaallit kangiani kujataanilu piniarsinnaanerat
navianartorsiortinneqaraluartoq aammalu landsrådit, kommunerådit piniartullu
siunnersuisoqatigiivi akerliugaluartut - piniarnermik
ingerlatseqqissinnaanngorpoq.
Akerleriinneq suli sunniuteqartoq
Haagimi eqqartuussinermi Danmarkip Kalaallit Nunaatalu
avataaneersut tatisinerisigut isumaqatigiinngissutsiminnik
tunuartitsigallartarnerat aamma takutinneqarpoq. 1930-kkunni Danmarkip kisimi oqartussaanera Norgemit
toqqaannartumik apeqquserneqarmat – allaallu piumasani pinngikkuniuk
niuernikkut sorsunnissaminik sioorasaarimmat, ullumikkullu USA-p – pisinissamik
neqerooruteqarluni sakkutooqarnermullu aningaasaliissuteqarluni –
akuliunnerujartornera naalagaaffeqatigiinnermi illuatungeriit soqutigisaminnik
illersuiniarlutik imminnut qanilliartornerannik kinguneqarpoq.
- Ullumikkut aamma taamaappoq, Astrid Nonbo Andersen taama
isumaqarlunilu ima nassuiaavoq:
- Norgemiut qallunaat nunasiaateqarnerannik
isornartorsiuinerat Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu isornartorsiuinerit
tunngavigalugit pivoq, eqqartuussinerulli nalaani isornartorsiuisartut tamarmik
Danmark taperserpaat. Taamanikkut maannakkullu kalaallit politikerii
periarfissaq atorluarlugu Danmarkimut atagaluarluni Kalaallit Nunaat
kalaallinit nammineq nunagineqartoq nunarsuarmioqatigiinnut erseqqissarpaat.
Taamaalilluni Haagimi eqqartuussineq inatsisitigut
aalajangiinerinnaanngilaq, naalagaaffeqatigiinnerulli oqaluttuarisaaneranut
tamarmut allannguivoq – immaqalu Kalaallit Nunaata qanoq
navianartorsiortigineranik nunallu immikkoortuini politikkikkut qanoq inissisimaneranik
ataavartumik eqqaasitsissutaavoq.
