Taamaammat atuartut nukarliit akunnernik atuartitsissutinillu annikillisaavigineqassapput

Meeqqat atuarfianni 1. klassimiit 3. klassimut atuartut assigiinngitsorpassuarnik fageqartarput, taamaasillunilu ulloq atuartitsiviusoq amerlavallaanik taarseraaffiusarpoq.

- Tamanna toqqissisimanngitsumik ataqatigiinngitsumillu atuartitsinermik kinguneqartarpoq. Naalakkersuisut aamma naliliipput atuartitsissutit amerlavallaartut sammisani ataasiakkaani pulavinnissamut piffissakippallaarnermik kinguneqartartut, tamannalu atuartitsissutinut pingaarnernut naleqqiullugu atuartut patajaatsumik tunngavissamik pissarsinnginnerannik kinguneqarsinnaalluni. Tassani pineqarput atuartitsissutit atuartitsinermi tunngaviulluinnartutut isigineqartut, tassa siullermik pineqarlutik kalaallit oqaasii aamma matematikki, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip nassuiaataani allapput.

Atuartitsinerit paarlakaappallaaleraagata ilikkarsinnaassuseq killeqalersarpoq

Atuartut assigiinngitsunik atuartinneqartarnerat tunngaviusunik piginnaasaqalernissaannut akornutaasinnaasoq oqaatigineqarpoq, aamma innersuutigineqarpoq alloriarfinni misilitsinnerit “atuarnermik, allannermik kisitsinermillu piginnaanngorsaanissamut pitsaanerpaamik angusaqarfiunngitsut”.

Tamatuma kingunerisaanik siunissami fagit ikinnerusut ilinniartitsissutigineqartalissapput, taamaalilluni itisiliinissamut piffissaqalerlunilu ilinniartitsineq pitsaanerulerluni, tamatumalu saniatigut kalaallisut ilitsoqqussaralugu ilinniartitsineq nukittorsarneqassalluni.

- Taamatut atuartitsissutit ilusilerneqarnerisigut erseqqissumik pisariitsumillu tunngavissamik pilersitsisoqassaaq, atuartut pulavinnissamut piffissamilu sivisunerusumi ilinniarnissaannut piffissaqarnerulersillugit, taama oqaatigineqarpoq.

Atuarfiit tatineqarnerat annikillissaaq

Ullut atuarfiusut ikiliartortillugit meeqqat nukarliit ”pitsaasumik ilikkagaqarnissamut atuartitsissutit suut pingaarnersaanerinik aamma atuartitsissutit pingaarnersaasut angusallu pitsaanerusut annertunerusumik isiginiarlugit nukarlerni atuartitsinerup qanoq pitsaanerpaamik salliutinneqarnissaanut naliliinermik kissaat aallaaveqarpoq. Peqatigisaanik atuartut atugarissaarnerat, patajaatsuunerat inuttullu tamatigoortumik ineriartornerisa malunnaatilimmik nukittorsarnissaat kissaatigineqarpoq.”

"Atuarnermi pitsaassuseq“ piffissap qanoq sivisutigisup atorneqarnera apeqqutaanani, kisiannili piffissap qanoq atorneqarnerata apeqqutaasartoq erseqqissaatigineqarpoq.

- Ilinniartitsisut amigaataatillugit ilinniartitsinermut akunnerit ikilisinneqarneratigut ilinniartitsinerup pilersaarusiorluarnerusumik, sakkortunerusumik aallussilluni pitsaassutsikkullu qaffasinnerusumik ingerlanneqarnissaa tapersersorneqarsinnaavoq, taamaaliornikkullu atuartut ilikkagaqarnerat nukittorsarneqarluni, Naalakkersuisut allapput.

Danmarkimi akunnerit amerlassusaat

Danmarkimi atuartunut sanilliullugu meeqqat atuarfianni atuartut nukarliit nalunaaquttap akunneri atuarfigisartagaat amerlanerupput.

Inatsissatut siunnersuutip nutaap meeqqat atuarfianni atuartut nukarliit akunnerni 700-ni atuartinneqartarnerat 560-inut ikilisinneqarniarput. Tamanna Danmarkimi atuartunut sanilliullugu allannguut annertuumik maluginiarneqarsinnaavoq, tassani meeraaqqerivimmi atuartut minnerit 600-t, 1. klassimi atuartut akunnerit 750-it aamma 2. klassimi atuartut akunnerit 780-it atuarnerminni piffissaq atortarpaat.

- Tiimit amerlanerusut (Danmarkimi, red.) "Skolens timebank"-imik nassuiaatissaqarpoq, taanna atuartitsissutitut avataani sammisassaqartitsinernik ilaqarpoq, taamaattumillu kalaallit paasinnittariaasiat naapertorlugu atuartitsissutini atuartitsinermut sanilliunneqarsinnaanani, Naalakkersuisut naqissusiipput.

Qallunaatut tuluttullu peerneqartut

Naalakkersuisut oqaaseqaammi tuluit oqaasii atuarfimmi atuartitsissutitut sooq atorunnaarsinneqarnersut nassuiaatigivaat, qallunaat oqaasiinik atuartitsinerup atorunnaarsinneqarnera itisiliiffiginagu.

Qinersineq kingulleq pereersoq partiit naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarmata kissaatigineqarpoq tuluit oqaasiinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarneqarnissaa.

-  Siunnersuutip piareersarneranut atatillugu anguniagaq tassaasimavoq 4. klassimiit aallartittumik tuluit oqaasiinik atuartitsinerup pitsaaninngortinnissaata qulakkeerneqarnissaa, nukarlerni kalaallit oqaasiinik nammineq oqaatsinik atuartitsinerup salliutinneqarnera tunngavigalugu atuartut kalaallit oqaasiisigut pitsaanerulernerisa kingorna.

Imalu nangippaat:

- Siunertaq tassaavoq tuluit oqaasiinik atuartitsinerup pitsaanerulernissaata aallartinnissaa sioqqullugu atuarnermut allannermullu naleqqiullugu atuartut kalaallit oqaasiini patajaatsumik tunngaveqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.

Mianersoqqussutit

Naalakkersuisut Oqaasileriffimmit mianersoqqussutit innersuussutigaat:

” tuluit oqaasiinik atuartitsinerup sallinngortinnissaa pillugu apeqqut tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiisut siullertut atulersinnissai kiisalu danskit oqaasiisa atuarfimmi atuartitsissutitut pinngitsooranilu atuartitsissutitut atorunnaarsinnissai pillugit”.

- Tassunga atatillugu kalaallit oqaasiisa pingaaruteqarneri aamma tuluit oqaasiinik atuartitsinerup atorneqalernissaanut tunngaviit pisariaqartut qulakkeeqqaartinnagit tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiisut siullertut eqqunneqarnissaasa tuaviuunneqarnissaat Oqaasileriffimmit mianersuutigeqquneqarpoq. Tuluit oqaasii siusippallaartumik piareersarneqanngitsumillu sallinngortinneqarpata kalaallit oqaasiisa nammineq oqaatsitut atorneqarneri nukittorsarnissaasalu killeqalersinnaaneri Oqaasileriffimmit uparuarneqarpoq, kiisalu kalaallit oqaasiinik oqaaseqartunut atuartunut kalaallinut siunnerfeqartumik maannakkut ilinniartitsisut, atuartitsinermi atortut naleqquttut ordbogillu naammattut amigaatigineqarlutik.

Oqaaseqaammi nassuiarneqanngilaq qallunaat oqaasii ilinniartitsissutigiunnaarneqarpata tamanna qanoq kinguneqassanersoq. Nassuiaatigineqartutuarli aajuna, ”danskit oqaasiisa nukarlerni peerneqarneri atuartitsissutit amerlassusiisa ikilisinneqarnissaat pillugu pingaarnertigut anguniakkamut naapertuuttumik peqatigisaanillu nukarlerni kalaallit oqaasiisa annertunerusumik aallunneqarlutillu salliutinneqalerlutik. Tassunga oqaatigineqassaaq danskit oqaasii ilitsoqqussaralugu oqaatsinik atuartitsinertut neqeroorutigineqarsinnaammata ”.

Kalaallisut kinaassuseq

Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi erserpoq meeqqat atuarfiata ”nationbuilding”-imik taaneqartumi kalaallit kinaassusianik, kulturiannik ataatsimoornerannillu ineriartortitsilluarnissaanut peqataanissaa kissaatigineqangaartoq.

Naalakkersuisut allapput, nationbuilding ” Nunap inuisalu pilersikkiartornerat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliassatut paasineqassaaq "ingerlaannartumik iliuuseqarnikkut" aaqqinneqarsinnaanngitsoq, kisiannili atuarfimmi atuartitsissutini assigiinngitsuni aamma ilinniarfeqarfinni assigiinngitsuni ilanngunneqartariaqartoq aamma inuiaqatigiinni sullissiviusunit allanit ikorfartorneqartariaqartoq."

- Tassunga atatillugu Nunavut Education Frameworkimut innersuussisoqarsinnaavoq, Nunavummi ilinniarfeqarfinnut tamanut takorluukkatut tunngavigineqartutullu atorneqartoq. Tassani kulturip, oqaatsit pingaartitallu atuartitsissutini qaffasissutsinilu assigiinngitsuni akuutilernissaat isiginiarneqarpoq atuartitsissutitut immikkoortillugu nunap inuisalu pilersikkiartorneratut inissinnagu. Taamaaliornikkut naalakkersuisoqatigiinnermi isumaqatigiissummi siunniussat ataqqineqarneri qulakkeerneqassapput piviusunngortinneqarlutillu, peqatigisaanillu sammisatigut suliatigullu pisariaqartunik tunngaveqanngitsumik atuartitsissummik pilersitsinissaq pinngitsoortinneqarluni.

Piffissaliuut

Meeqqat atuarfiannut inatsisissatut siunnersuut nutaaq februaarip qulingata tungaanut tusarniaassutigineqarpoq, 2030-lu sioqqullugu allannguutit atuutilersinneqarnissaat siunertarineqarpoq.