EU-p aatsitassat pingaarutillit 40 procentii kingusinnerpaamik 2030-mi EU-mi piareersarneqartalissasut anguniarpaa.
Kisianni anguniagaq tamanna suli ungasitsorujussuusoq, Europami Kukkunersiuisut attuumassuteqanngitsut isornartorsiuipput.
EU-p aatsitassat pingaarutillit 40 procentii kingusinnerpaamik 2030-mi EU-mi piareersarneqartalissasut anguniarpaa.
Kisianni anguniagaq tamanna suli ungasitsorujussuusoq, Europami Kukkunersiuisut attuumassuteqanngitsut isornartorsiuipput.
Nunap nukissiuutinik nutaanik atuilernissaanut aatsitassat amigaataalersinnaapput, pilersuinerullu qulakkeerneqarnissaa arriippallaamik ingerlalluni. Europami Kukkunersiuisut attuumassuteqanngitsut taama inerniliipput, tassa ataasinngormat internetikkut tusagassiortunik katersortitsinerminni nunanit tamalaanit tusagassiortunut ilaatigut Sermitsiameersumut saqqummiussinerminni.
EU eqqugaariaannaasoq
Estlandimi nunanut allanut ministeriusimasoq Keit Pentus-Rosimannus, EU-p kukkunersiuisoqarfiani ilaasortaasoq, tusagassiortunik katersortitsinermi ilaatigut oqarpoq EU ullumikkut pissutsit atuuttut malillugit aatsitassat pingaaruteqartut amerlanersaat, illersornissamut nukissiuutinillu nutaanik atuilernissaminut pisariaqartitani, nunanit allanit pissarsiarisariaqarai.- Tamanna pissutigalugu eqqugaariaannaavugut nunarsuarmilu politikikkut pissaaneqalernissamik anguniagarput akornuserneqariaannaalluni. Ingammik niuernikkut suleqatitta ilaata pinngitsuuisinnaanngissuserput sakkussatut atorniarsarilissappagu, Keit Pentus-Rosimannus oqarpoq.
Kalaallit suliniutaat marluk
EU-p aarlerinartorsiutinik ilisimaarinnilluni ukiuni kingullerni pingaarutilinnik alloriaateqarsimavoq
pitsanngorsaaqataalluni pingaarutilinnik atortussanik pilersuinissamut isumannaallisaaneq ilaatigut
suliassaqarfiit immikkut ittut pingaarutillit Kalaallit Nunaanni ilanngullugit toqqarlugit tapersersorlugit, kisianni
suliniutinik ineriartortitsineq sukkasoorujussuarmik ingerlavoq.
Kalaallit Nunaanni EU-p marlunnik suliniutinik toqqarsimavoq: GreenRoc
Strategic Materials-ip grafit-suliniutaa Kujataani aammalu Greenland Resources-ip molybdæn-suliniutaa
Kangiani. Kingulleq aamma assersuutissaavoq suliniut, EU-Kommissionimit aallartinneqarnissaanut toqqaannartumik tapersersorneqarsinnaasoq.
Angisuumik eqqortumik alloriarneq
Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuuteqarnermut, Inatsisinik atortitsinermut Naligiissitaanermullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen decembarimi oqarpoq aatsitassarsiornermik suliniutit aallartinnissaannut EU-p maanna aningaasaleeqataalernera eqqortumik alloriarnerusoq.
- EU-p aatsitassarsiornikkut suliniutit siornatigut toqqaannartumik tapiiffigisinnaanngilai, tamannalu aatsitassat pillugit unammillernermut akornutaasimavoq. Kalaallit Nunaannit periarfissaq taanna tapersersorsimavarput, maannalu EU-Kommissionip akuersissutigaa. Aningaasanik niuerneq tatineqarpoq, aatsitassarsiornermilu suliniutit amerlasuut aallartinnissaannut pisortanit tapiiffigineqarnissamik pisariaqartitsipput.
Nunatta pisuussutai EU-mut pingaaruteqartut
Tusagassiortunik katersortitsinermi Keit Pentus-Rosimannus aperineqarpoq Nunatsinni periarfissat EU-Kommissionip qanoq isumaqarfiginerai, akivorlu:
”Kalaallit Nunaat EU-p nunanut pilerusiukkamik suleqatigisartagaasa ilagaat, soorunamilu Kalaallit Nunaat suleqataavoq pingaarutilik. Qanittukkut suliniut EU-mit aningaasalersorneqartussaq aamma saqqummiunneqarpoq, taamaattumik soorunami Kalaallit Nunaata pisuussutai EU-mut pingaaruteqarput, neriullutalu tamanna kalaallit aamma nassuerutigissagaat, nalunaarummi allassimavoq.
