Pisortanngortoq suliamik nuannarisaqartoq

Kalaallisuuliornermik Ilinniarfimmi, nunatsinni kalaallisuuliornermik ammerinermillu immikkut ilinniarfiusumi, kalaallit kalaallisuut pillugit ileqqutoqaannik ataavartitsiniarluni aalajangersimalluinnarluni nipaatsumillu ilungersorluni ukiuni qulini sulisimavoq.

Nipituuliunngisaannarpoq, aalajaallunili, atortussianut, kalaallisuunut kingornussanullu ataqqinningaarneq eqinnaaffigaa. Uteriitsuuneq alapernaannerlu ullumikkut suliaminik ingerlatitseqqiissutigisani meeraanerminiilli pigaa. Taamani angajoqqaani sinittut, naak taamaaqqusaanngikkaluarluni, Aasianni nipilersortartut nuannarineqarnerpaat 1990-ikkut qiteqqunneranni tusarnaartitsinerat qanimut malinnaaffiginiarlugu unnuaannakkut anisarsimavoq.

Pilunnguaq Kleist Aronsen Qasigiannguani 1983-imi januaarimi 40-t sinnerlugit issittoq inunngorpoq. Inuunerata ilungersunartumik aallartinnera aamma ullumikkut kalaallit ileqqutoqaannik attassiinnarnissamik sulinermini pinertusaarneranut takussutissaavoq.

Pilunnguaq Kleist Aronsen Qasigiannguani inunngoraluarluni tassani peroriartunngilaq. Marlunnik ukioqartoq ilaqutariit – angajoqqaavi, qatanngutai marluk namminerlu – Aasiannut nuupput.

- Ataataga Ludvig Kleist Aasiammiuuvoq, taamaammallu 1985-imi Aasiannut nuuppugut, taanna oqaluttuarpoq.

Pilunnguaq ilaqutariinni angajulliliaalluni peroriartorpoq. Ataatami ernera angajulleq, ania, aatamini aanaminilu najugaqarpoq, taamaammallu ulluinnarni angajullertut inissisimaffeqarpoq. Ilaqutariit naapertorlugit inissisimaffik taanna tamakkiisumik atorpaa – alapernaatsuullunilu piumassuseqarluni ilaannikkullu angajoqqaami naammagittassusiannik misileraalluni pilikattarluni.

Angajoqqaani sinittut tusarnaarianngikkaangami atuarusunngiinnarluni Sisimiuni siniffiup ataanut aamma toqqortarpoq.

- Atuariartorlunga bussertarpunga ilaannikkullu bussini sinilertarlunga. Taamaakkaangat angerlaannartarpunga. Ataataga sulitilluni takuniaagaangat siniffiup ataanut toqqortarpunga, Pilunnguaq Kleist Aronsen eqqaamasalersaarpoq.

Eqqaamasat siulliit

Ilaqutariit 1985-imiit 1997-imut Aasianni najugaqarput. Pilunnguaq Kleist Aronsenip eqqaamasai siulliit aamma tassaniipput. Arnaa Martha Rosa Olsen, Andreassenimik naggateqarsimasoq, Pilunnguup meeraanerani angerlarsimaannartuusimavoq. Tallimalli missaani ukioqartoq arnaa sulisaleqqippoq, tamatumalu kingunerisaanik Pilunnguaq aqqalunilu meeqqerivimmiittalerput. Misigisaq taanna puiunngisaannarpaa.

- Aqqaluaralu qimanneq ajorpugut, meeqqallu allat akornanni inissisimaffipput nassaariniarsaraarput. Taamaammat ullumikkumut allaat qanippugut, taanna oqaluttuarpoq.

Pilunnguup aanani marluk aamma qanippai. Aappaa bingoriartoq naalagiartorlu ilagisarpaa. Aappaa atualernermini immikkut ittumik tunissutisiffigaa: ilaqutariinni kuisittoqarnissaanut atatillugu Danmarkiliarnissamut timmisartumut bilitsi. Pissangavoq. Danmarkimiinnikuunngisaannarpoq – timmisartorsuarmullu ilaalluni angalanikuunngisaannarluni. Qanormita issava?

- Tassani siullerpaamik timmisartoq aalasoq misigaara. Ajoq, sequnngiinnarlunga qiavunga, Pilunnguaq Kleist Aronsen oqaluttuarpoq.

Ilaquttanilu qaammat ataaseq Danmarkimiipput.

- Illooqqakka qallunaatut oqalupput, uangalu ilaarniartarpakka. Paasinanngitsunik oqaluinnartarpunga, taanna illarpoq.

- Angerlaramali nukara takugakku annilaangaqaanga. Aasaavoq, palersimangaarmallu tupappunga, eqqaasani illaatigaa.

Silatusaartumik aalajangiineq

Pilunnguaq Kleist Aronsen Aasiaat atuarfianni Gammeqarfimmi atualerpoq. Klassimini nipaatsuullunilu ittoortuugaluarluni atuarnini nuannaraa, ilinniartitsisunilu arlallit suli pingaartutut sunniuteqartutullu eqqaamavai.

Aqqaneq-marlunnik ukioqarluni erinarsoqatigiit “Aasiaat Nipaat” meeqqanik erinarsoqatigiinnut ilaasortassarsiortut tusarpaa. Naak tunuarsimaaraluarluni sapiilluni misilitsinnermut takkuppoq. Aalajangernera silatusaarnerusinnaanngilaq.

- Nuannareqaara, sungiusariartuaannarlungalu. Erinarsorneq nuannarilluinnalerpara, taanna oqaluttuarpoq.

Ukiualuit qaangiummata, 1997-imi, angutaa Sisimiuni suliffittaarpoq. Arnaalu Sisimiormiuummat ilaqutariit illoqarfimmut nuunnissaat silatusaarneruvoq.

- Erinarsoqatigiit Danmarkimi angalaqatigigakkit ilaquttannit kingulliulaarlunga nuuppunga. Erinarsoqatigiit timmisartoqarfimmi inuulluaqqugakkit qanoq misigisimanerlunga eqqaamalluarpara. Sisimiunut aqqutaa tamaat qiavunga, taanna oqarpoq.

Illoqarfik avatangiisillu nutaat. Ikinngutini ulluinnarnilu sungiusimasani qimallugit.

- Kulturikkut tupaallappunga, atuarfimmilu ilungersorlunga. Ingerlaqqissagumalu qaffasinnerusunik karaktereqartariaqalerpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Inuunermi aqqut nutaaq

Pilunnguaq Kleist Aronsen ilinniarnertuunngorniarfimmut qinnuteqarpoq - itigartinneqarporli. Kisianni ajunngilaq, nalunngereerpaami. Taamani 17-inik ukioqarpoq.

- Pisiniarfimmi ulloq naallugu sulisalerpunga ukiunilu pingasuni sulillunga, taanna oqaluttuarpoq.

Pilunnguaq 2002-mi nuannaarutigisaminik tusarlerneqarpoq. Naartulersimavoq.

- 2003-mi ernertaarpunga, taanna oqaluttuarpoq.

Pilunnguup inuunera meerartaareernerani allanngorluinnarpoq. Karakterini qaffassarniarlugit unnukkut atuartalerpoq. Anguniagaa ersarippoq: ilinniarnertuunngorusuppoq.

- Aasianni GU-mi aallartippunga. Ernera marlunnik ukioqartoq marluulluta Aasiannukarpugut, Pilunnguaq Kleist Aronsen oqaluttuarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfimmi piumasaqaatit imaannaanngitsuupput, Pilunnguarlu ajornakusoortumik aalajangiisariaqarpoq. Ernini Sisimiunut angajoqqaamini najugaqartinniarlugu utertippaa – tamanna pisariaqarluinnarpoq.

Ilinniarnertuunngorporlu. Pilunnguaq nasartaarnikuulluni peqqissaasut ilinniarfiannut qinnuteqarpoq.

- Ukiulli marluk qaangiummata ernera utertikkusullugu aalajangerpunga, Ilinniarnera unitsippara, taanna oqarpoq.

Pilunnguaq utoqqaat illuanni sulilerpoq, sulinini meeqqanilu kisiisa eqqarsaatigilerpai.

Unnuami pigaartoq

Ullut ilaanni unnukkut pigaartuuvoq. Suut tamarmik nalinginnaasumik ingerlapput — utoqqaat illuanni suliassat suliarineqartartullu sungiusimasatut ingerlapput.

Isiginnaarut init ilaanni ikumavoq, tassanngaannarlu ussassaarut takuaa: Kalaallisuuliornermut Ilinniarfik nutaanik ilinniartussarsiorpoq.

Apersortinnini takorluulerpaa, ullormi taanna kalaallisuut atukkani aatsaavissuaq alutorai. Eqqarsaatigisai: Qanormita sanaajullutillu mersugaappat? Taamani eqqarsaatigivallaarsimanngilaa. Maannali ukiualuit qaangiuttut ussassaarutip alapernaalerseqqippaa.

Soraarami toqqaannarluni qinnuteqariartorluni Majoriamukarpoq – sininneqarani. Pilunnguaq aasit unnuarsiorsimavoq, ullualuillu qaangiummata atuarfimmit sianertoqarmat unnuaammat ulapissimagami angerlarsimaffimmini sinippoq. Piukkunnarnersoq takuniarlugu misilitsinnissamut soqutiginninnersoq aperivaat. Soorunami akuersivoq. Sorianngitsoq ulu tigummillugu puisi qapiarpaa. Ulu taama atornikuunngisaannarpaa. Tupaallappoq, kisianni aamma alapernaalerpoq — assassornermut, atortunut ilikkagassaminullu alapernaalluni.

Ilinniarnini 2012-imi oktobarimi aallartippaa.

- Ilinnialerama ilinniakkama ingerlanerani uannut, meeqqamut angummullu kalaallisuuliussallunga paasitinneqarpunga, Pilunnguaq Kleist Aronsen 2013-imi naammassisoq oqaluttuarpoq.

Ukiuni aqqanilinni ilinniartitsisuusoq

Pilunnguaq Kleist Aronsen naammassigami ilinniartitsisunngorpoq. Tassami inuunermini siunertani kiisami nassaaraa.

- Assassornertaa nuannareqaara, tassami imminut unammillersinnaallungalu pinngorartitsisinnaavunga, taanna oqaluttuarpoq.

Ammerineq Pilunnguamut peqqissaataavoq. Ammit qapiarlugillu suliaritillugit aamma nammineq eqqarsaatini immikkoortiterlugillu misigissutsit nuanniitsut oqimaatsullu piiartarpai — soorlulusooq aalanerit tamarmik isumakkut eqqissisitsisartut.

Pilunnguup ilinniartitsisutut sulinermini uini naapillugulu marlunnik meerartaaqqippoq. Taamaalilluni katillugit pingasunik meeraqarpoq.

Pilunnguaq Kleist Aronsen decembarip aallaqqaataani Sisimiuni Kalaallisuuliornermut Ilinniarfimmi pisortanngorpoq.

Ammerinermi atugassarititaasut pitsaanerusut qulakkeernissaat Pilunnguup takorluugaanut ilaapput. Puisit amii ullumikkut pitsaannginnerusut, soorli taamaannersut naluneqartoq taanna nassuiaavoq.

- Ilinniarnerma nalaani qaammatip ataatsip ingerlanerani ammit 40-t sinnerlugit suliarisinnaasarpagut. Maanna ammit alinngikkunik aserortarmata taamaaliorsinnaanngilagut. Maanna suna pissutaanersoq uanga paasiniartussaavara, taanna oqarpoq.

Pilunnguaq atorfimmi nalunngisaminiippoq. Kalaallisuuliornermi ileqqutoqaat tammatsaaliorlugit ullut tamaasa sulivoq. Ullut ataasiakkaarlugit, suliassat ataasiakkaarlugit. Arriippoq, taamaammalli aamma ileqqut atajuaannartarput – isumassuinikkut, pinertusaarnikkut suliamillu nuannarinninnikkut.