Lemvigip talittarfiani nunap immallu akornanni
assiaqutsersusutullusooq ualeq manna putserpoq.
Museet for Religiøs Kunstimi
(Eqqumiitsuliat upperisaqarnermut tunngasut pillugit katersugaasivimmi, aaqq.)
allatut isikkoqartoq takuneqarsinnaavoq:
Kalaallit qilaatersortartut
tungujorasaartumik tarrallit, qaqqat qarsungasunik qalipaatillit, inuiaat immap
eqqarsartaatsillu nikerarneranik ilisimannittut oqaluttuaat.
Tamakku tamarmik akornanni ilusilersugannguaq nivingavoq,
tassani angut qaannaminiit nunamut nakkartoq takuneqarsinnaavoq — nukappiatoqaq
arnat serrataannik ilaarsilluni timminiartoq, oqaatsilli puigoramigit
nakkartoq.
Hans Lyngep oqaluttuatoqaq taanna mianersoqqussutitut
atukkajuppaa: Allat apeqqusinngiivillugit ilaarnaveersaakkit. Aap,
isumassarsiortoqarsinnaavoq, imminulli annaasoqassanngilaq. Tamanna uumanerani
pingaaruteqarpoq – ullumikkullu immaqa pingaaruteqarneruvoq.
Hans Lyngep qalipaatit atortagai nuannersut kissalaartullu.
Assi: Ruben Blædel
Taamaammat saqqummersitsineq “Hans Lynge – Lidenskab skal
der til” takuniaasunit maluginiarneqarluarpoq: Lyngep eqqumiitsuliai Kalaallit
Nunaat pillugu oqaluttuaannanngillat, aammali kulturikkut imminut ataqqineq,
akisussaaffik kinaassuserlu pineqarput.
„Nukappiatoqqap" ilaarnissaa mianersuuguk
- Hans Lynge inuuvoq immikkuullarissoq, Christine
Løventoft-Naur, Museet for Religiøs Kunst-imi pisortaq kiisalu Sisimiuni
Kangerlussuarmilu katersugaasivimmi pisortaasimasoq oqarpoq nangillunilu:
- Eqqumiitsuliortuulluni, atuakkiortuullunilu,
isiginnaagassiortartuullunilu politikkeriuvoq — nalimini inuusut paasiumallugit
sunniuteqarfiginiarlugillu taakku tamaasa atorpai. Taakkorpiaat pissutigalugit
ullumikkut mutiuvoq.
Katersugaasivimmi pisortaq naapertorlugu oqaatsip
kalaallisut atorneqartalernera sioqquterujussuarlugu suliaqarfiit
akimorlugit assigiinngitsunik
suliaqarsimavoq.
- Eqqumiitsuliorneq, inuiaqatigiit kinaassuserlu
killeqanngitsutut isigisimavai, pinngorartitsisinnaassutsinilu
allannguinissamut atortarpaa. Taamatut eqqarsartaaseqarneq nalitsinni
nalinginnaalluinnarpoq.
Ilaqutariit Lyngekkut assingat, tassani Hans Lynge qaqortumik annoraalerluni qeqqani issiavoq.
Assi: John Møller
Lynge piffissami kalaallit kulturiata tatineqarfiani
peroriartorsimasoq Løventoft-Naurip erseqqissarpaa. Piffissami tassani
qallunaat ileqqui ingerlatsiviilu pingaarnerpaajupput, ileqqutoqqallu
amerlasuut – qilaatersornermiit oqaluttualiornermut – atoqquneqaratillu,
pingaartinneqaratillu inerteqqutaalersimapput. Kalaallit oqaasii atuarfimmi
sunnerniarneqaleriartuinnarput, inuillu inooriaasiat „mutiuniarluni“
qimanneqartariaqartutut isigineqartarpoq. Tamatumunnga assingusumik
ilanngutivinnerup kulturimillu usorsisimaaruteqarnerup akornanni Lyngep
kinaassutsini ilusilersorpaa — tamannalu kingusinnerusukkut
eqqumiitsuliorneranut politikkikkullu oqaaseqartarneranut sunniuteqarpoq.
Angerlarsimaffimmini kalaallisut oqaluppoq, kingornalu
ilinniarfissuarmi ilinniarnermini qallunaatut ilinniarluni, marluinnillu
oqaaseqalernini sunnerneqaatigaa.
- Assigiinngitsorpassuarnik isiginnittaaseqartarpoq,
ingammik danskit kalaallillu akornanni pissutsinut tunngatillugu, taanna
oqarpoq nangillunilu:
”Qajaq silaannakkoortoq” oqaluttuatoqqamit– aamma “Nukappiatoqqamik” taaneqartartumit, ilisimasarput.
Assi: Ruben Blædel.
- Kalaallit inuiaqatigiinni naligiinnginneq danskisullu
isiginnittaaseqalerneq isornartorsiorpai, danskilli kulturiat
akerlilersunngilaa. Ilaarsiinnarneq akerleraa.
Nukappiatoqaq pillugu qaluttuatoqqamut, saqqummersitsinermi
quppersakkap saqqaaniittumut, innersuussivoq.
- Oqaluttuatoqarmi tamatumunnga tunngalluinnarpoq:
Erinarsuut ilaarsinnaagukku timmisinnaallutit isumaqassanngilatit. Nammineq
kulturit ilisimasariaqarpat — tamanna tunngaviuvoq.
Isumassarsiortoqarsinnaavorli. Eqqarsartaaseq mutiulluinnarpoq.
Lyngep oqaluttuatoqqat pingaarnerulersikkai
Lynge kalaallit oqaluttuatoqaannik 1960-ikkunni
assilialiortalermat tamanna nalinginnaavallaanngilaq. Qilaatersortarneq
assuarineqarpoq. Inuit kulturiat soqutigineqanngilluinnarpoq. Taamaakkaluartoq
inissaqartippaa.
- Oqaluttuatoqqat eqqumiitsulianut nutaaliaasunut nutserpai,
Løventoft-Naur nassuiaavoq.
- Kulturikkut killiffik nutaaq. Soorlu romantikki
Danmarkimilu Grundtvigi: Naammassisat paasiniarlugit kingumut qiviarneq.
Hans Lyngep juullimi ileqqutoqaq silatangiaaneq kusanartumik imatut qalipappaa: Meeqqat juullikkunni illumiit illumut angalaarlutik kasuttoriarlutik erinarsorunik kaageeqqanik mamakujuttunillu qujassutitut tunineqartarput.
Assi: Ruben Blædel.
Qalipakkat piviusorpalaartut — eqqumiitsuliortut akornanni
piffissap ilaani ittangasutut isigineqartut – Lyngemit toqqarneqarput. Nunap
assingi tungujorasaartut, oqaluttuatoqqani inuttat, Parisimi ilinniarluni
angalanermini franskit eqqumiitsulioriaasiattut
isumassarsiffigisimasamisut —
qalipattarpai. Qalipaatit ersarissut, assilissallu eqqissisimasut
inuiaqatigiinnut isiginnittaasianut sakkortuumut toqqorteripput.
Nunasiaatillit pissaaneqarnerinik isornartorsiuineq
nutaajusoq
Katersugaasivimmi pisortap eqqumiitsulianik
oqaluttuarisaanermik ilinniagallip Lyngep isiginnaagassiaa, ”Juletravlhed”,
oqaluuseraa, tassanilu danskit niuertut kalaallillu ilanngui
isornartorsiorneqarput.
- Hans Lyngep taakku marluk isornartorsiorpai, naqissusiivoq
nangillunilu:
- Nunasiaatillit isornartorsiorpai – aammali kalaallit
inuiaqatigiinni ajornartorsiutit soorlu imigassamik aalakoornartulimmik
atornerluineq. Tamanna 1930-kkunni sapiillisaarneruvoq. Nunasiaatillit
isornartorsiuineq sungiusimanngilaat, tamannalu taassumunnga kinguneqarpoq.
Oqalutsitut soraarsitaavoq.
Taamaakkaluartoq nipaa ersarissoq assigiisitaartorlu
nuannarineqartorujussuuvoq, Kujataanilu landsrådinut ilaasortanngorpoq, tassani
ilinniartitaaneq, kulturikkut imminut ataqqineq akisussaaffeqarnerlu
suliniutigai.
- Ima oqarpoq: “Immitsinnut napatissinnaassaagut.”
Immikkoornata, namminerli sorlaqarfigut atorluarlugit – aammaartumillu: qanga
pisut attatiinnarnagit, paasillugilli, taanna oqaluttuarpoq.
Qilaatersorneq kingulleq aamma Aftensang-imik taaneqartoq.
Assi: Ruben Blædel
Issuagaq inunnut innuttaaqatigiinnullu isiginnittaasianik
ersersitsisoq quppersakkami atuarneqarsinnaavoq:
“Kukkussutitit ilinniutigissavatit.” Ima paasisariaqarpoq:
Kukkussuteqaruit nammineq aaqqittassavat. Allat aaqqiisissanngilatit.
- Siunissap akisussaassuseqarnermik, ilinniartitaanermik
aamma pereersut pillugit piviusunik ilisimasaqarnermik tunngaveqarnera
tunngaviusumik isumaraa. Eqqaamasat pinnagit, imminulli paasisinnaaneq pillugu.
Hans Lynge 1988-imi toqugami naalagaaffeqatigiinnermut
isumalluartuugaluarluni katersugaasiviup pisortaata tamanna pissutigalugu
namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi toqqaannartumik
akuliutinneqassanngitsoq erseqqissarpaa. Taanna oqarpoq:
- Taamaaliornikkut inuttaa atornerlunneqassaaq. Uillarnera
Inge Lynge oqaloqatigaara, taassumalu ullumikkut qanoq inissisimassanersoq
oqaatigineqarsinnaannginnerarpaa. Taamanili qanoq inissisimasimanera
nalunngilarput — sapiissuseqarlunilu naliliilluarsinnaallunilu ersarissuuvoq.
Taamaakkaluartoq suliai ullumikkut suli atuuttutut
isigisarpai. Taanna naapertorlugu oqaatigisartagai nutaajulluinnarput.
Naggataatigut eqqumiitsuliortutut kinaassusia ima eqikkarpaa:
- Ersarippoq, kisiannili soqutaanngitsumik oqaaseqarnani.
Isornartorsiuisarpoq, kisiannili paasiuminarpallaanngitsunik oqaaseqarnani.
Taamatut oqaluttarneq ullumikkut inuiaqatigiinni tamani pisariaqartinneqarpoq.
