Dronning Margrethep tupilaatai kikkut tamarmik nalunngilaat

Naak Dronning Margrethe kunngeqarfiup qullersaatut ukiut marlungajaat matuma siornagulli Kunngimit Frederimmit kingoraarneqareeraluarluni, suli soqutigineqaqaaq.

Kalaaleq eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaaneranik ilisimasalik Laila Lund Altinbas taama oqaluttuarpoq. Taassuma Randers Kunstmuseumip Dronning Margrethep nammineq eqqumiitsulianik katersarpassuinik immikkut ittumik saqqummersitsinissaanut, ukioq manna siusinnerusukkut ikiuuppoq.

- Ikiuinera annikitsuararsuuvoq. Katersugaasiviup tupilaat pingasut, Dronningip ukiortaami oqalugiaraangami allaffimmi qaavaniitittagai, Kunngeqarfimmi inuppassuarnit ilisimaneqartut, pillugit paasissutissanik allattuinermut ikiuuppunga, Laila Lund Altinbas oqaluttuarpoq.

- Tamatuma kingorna katersugaasivimmi unnukkut aaqqissuussinermi, tupilaat pillugit oqaluttuariartoqqullunga oktobarip qiteqqunnerani qaaqquneqarpunga.

- Iluatsilluarpoq. Inuit 50-it missaat aaqqissuussinermut takkupput. Tupilaat pingasut kikkunnit tamanit takuneqartarsimasut paasinarsivoq – amerlasuullu ukiortaami oqalugiaammut champagnemik tigumiarlutik tusarnaarnerminni eqqartortarsimagaat. Taamaattumik Dronning Margrethe kalaallit eqqumiitsuliaannik innuttaasunut saqqummiussilluartarpoq, Laila Lund Altinbas oqarpoq.

Nagguaatsup tuugaavanit qiperugaq

Kalaallip eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaanermik ilisimasallip aamma oqaatigaa, dronningip katersugaataasa ilagigaat nagguaatsup tuugaava qiperugaq, tupilaliortartumit Aron Kleistimit qiperorneqarsimasoq, taannalu aamma Dronningip allaffiata qaavaniittuni tupilannit pingasuusunit annersaalluni.

Tupilaat pillugit oqaluttuaq 1975-imi aallartippoq, Dronning Margrethe aamma Prins Henrik Kujataanut tikeraarmata tupilaallu tunissutisiaralugit.

- Aronip qiperugaa ima nuannaritigaat, nagguaatsup tuugaavanik qiperueqqullugu 1977-imi aasakkut inniminniiffigaat — taamaattumik nagguaatsup tuugaavinik marlunnik nassippaat, ataaseq sungiusaatiginiassammagu aappaalu naammassineqartussamik qiperuiffigalugu, Laila Lund Altinbas nassuiaavoq.

Nagguaatsup tuugaavi suminngaanneernersut nalunarpoq, Prins Henrilli meeraanermini ukiuni tallimani Vietnamimi najugaqarsimavoq, kingusinnerusukkullu ilinniagaqarniarluni Hanoimut utersimalluni.

- Nagguaatsup tuugaavi piffissamit taamanikkumeersut, Aron Kleistip qiperorsimassagai qularnanngilaq. Tamannalu paasinarluarluni, nagguaatsummi tuugaavinik niuernerit tamarmik, Washingtonimi isumaqatigiissut 1973-imi akuersissutigineqarmat inerteqqutaalermata.

Aserfallatsaaliuisumit paasineqartoq

- Aronip qiperugai ilisariuminartuusarput, tassami qaamikkut manissuullutillu immikkuualuttoqarluarlutik suliarilluagaasarmata. Qiperukkat katersat ilaata qaava assingusumik kusanartumik qiperugaavoq, kunngikkormiulli eqqumiitsuliortoq kinaanersoq ilisimanngilaat – aatsaalli Randersimi saqqummersitsinissamut atatillugu aserfallatsaaliuisumit misissorneqarmat paasillugu.

- Aserfallatsaaliuisartup atermi naqinnerit siulliit „CK“ maluginiarpai, taannalu tassaasimassalluni Aronip pania Cecilie Kleist. Ceciliep aamma Aron piffissami aalajangersimasumi suleqatigiilluaramik suliaat immikkoortikkuminaassinnaasarput – taamaattorli Cecilie angumminit amerlanerusunik arnanik qiperuinerusarluni.

- Qiperugaq kingulleq eqqumiitsuliortumit ilisimaneqanngitsumit qiperugaavoq, soorlumi tupilappassuit allat eqqumiitsuliortup kinaaneranik ajoraluartumik aamma allaffigineqartarsimanngitsut – aamma matumani qiperugaq atsiorneqarsimanngilaq, Laila Lund Altinbas oqaluttuarpoq.

Dronning Margrethep eqqumiitsuliat 60-it missaanniittut, Randers Kunstmuseumimi saqqummersinneqartussat nammineq toqqarpai. Eqqumiitsuliat toqqarneqartut ukiunut hunnorujukkaanut arlalinnut takussutissaapput, ilusilersueriaatsillu assigiinngitsorpassuullutik. Nunap ilai piviusorpalaartut aamma ilusilersukkat, inuit qalipanneqarneri aamma eqqumiitsuliat piviusorpalaanngitsut katitikkat, saqqummersinneqartussat ilagaat.

Eqqumiitsuliat inuunera tamaat eqqumiitsulianik sammisaqarsimaneranut takussutissaapput, nammineq qamannga piumassuseqarneranit aqunneqartumik, kusanartunik malussarissuseqarneranit aamma eqqumiitsulianik, atuakkianik oqaluttuarisaanermillu soqutiginnilluinnarneranik ilisimasaqarluarneranillu ersersitsillutik. Saqqummersinneqartut ataatsimut isigalugit assigiinngitsorpassuarnut tunngasuupput, alutornartut, eqqumiitsuliat ukiut ingerlaneranni Dronning Margrethemut immikkut ittumik pingaaruteqarsimasut. Eqqumiitsuliat Dronning Margrethep illorsuini kunngikkormiunilu Marselisborgimi, Amalienborgimi, Fredensborgimi Gråsten Slotimilu pinnersaatitut ulluinnarni atorneqartarput.

Dronning Margrethep eqqumiitsuliaataannik immikkut ittumik saqqummersitsineq Randers Kunstmuseumimi decembarip 14-iata tungaanut takuniarneqarsinnaasimapput.