Uummataasaq: Qangaaniilli ileqqutoqqat Nunat Avannarliit ataasiussuseqalersippaat

Pappiaqqat marluk assigiinngitsunik qalipaatillit qaleriissillugit peqinneqassapput, titartaaffigineqarlutik titartakkallu najoqqutaralugit qiortarneqassallutik, taava pappiaqqani peqinneqarsimasuni marlunni amitsunngorlugit qiukkat, paarlakaatsillugit perlaallugit imminnut atassuserneqassallutik.

Tamanna ajornarpallaarnavianngilaq. Ajornarunanngilarmi. Taamaattumik tulluusimaarutiginngisannik nassuerutigissavara, pappiaqqamik uummataasaliornermut qaqutigoortorujussuarmik iluatsitsisartut ilagimmannga.

Tassa taamaalillunga ukiorpassuarni assassorneq pisariusoq tamanna aallussimanngilara. Aamma meeqqat peqatigalugit aallunneq ajorpara. Allanik suliaqartarama. Pisariunnginnerusunik. Soorlu siaartartunik imaluunniit pappiaqqanik qeratasuunik amitsukujuunik marlunnik siaartartuusaliorneq.

Aviisimili matumani uummataasanik juullimut pinnersaatissanik marlunnik pitsaalluinnartunik uummataasaliornissamut ilitsersuutissaqarpoq, misilinneqartariaqartunik.

Uummataasaq erfalasutut ilusilik Aviaja Kleist Burkalip suliaraa. Martine Lind Krebsillu DIIS-imi ilisimatusartuuneq Astrid Nonbo Andersen peqatigalugu atuakkamik “Monumentet”-imik, Gads Forlagimit maanna saqqummersitseqqammersup, angut qajalik ilusilersugaraa.

- Atuakkami Christianshavns Torv-imi Kalaallit Nunaannut eqqaassutissaq pineqarami, taannalu uummataasaliannut isumassarsiffigaara, Martine Lind Krebs AG-mut oqarpoq.

Wikipediami allaaserineqartoq naapertorlugu, perlaasanik uummataasaliortarneq Skandinaviamiut Europallu qiterpasissuaniittut pappiaqqanik ilusilersuisarnerannit ileqqutoqqaneersuuvoq. Uummataasanik pappiaqqanik marlunnik amitsunngorlugit qiortakkanik qanoq perlaasoqarsinnaaneranik ilitsersuutit ilisimaneqartut siulliit atuagassiami Nordisk Husflidstidendemi 1871-imi saqqummersinneqarsimapput.

Uummataasaq ilisimaneqartut pisoqaanersaat 1800-kkut qiteqqunneranneersuuvoq,

atuakkiortumillu H.C. Andersenimit qiortarneqarluni. Allalli oqaatigalugu uummataasanik allanik H.C. Andersenip siornatigut uummataasaliarineqarsimasunik peqartoq, AG-llu taakkua arlaat sorleq ilumoornersoq uppernarsarsinnaasimanngilaa. Oqaatigineqarsinnaallunili uummataasat pappiaqqamik perlaasat ukiut 100-t sinnerlugit pisoqaassuseqartut.

Pappiaqqamik ilusilersugannguup, uummataasap taassuma isumassarsiap pisariitsup piffissap ingerlanerani, Nunani Avannarlerni isumassuinermut juullimilu nuannisaqatigiinnermut ilisarnaataalerneranut assersuutaalluarpoq. Ileqqutoqaq arriitsumik siammarsimavoq aatsaallu 1900-kkut aallartinneranni Qallunaat angerlarsimaffiini nalinginnaasumik atorneqartalerluni. Nunatsinni uummataasat siulliit qanga uummataasaliarineqarsimanerannik kisitsisinik nassaartoqarsinnaasimanngilaq. Taamatulli nuannarineqartiginerannut pissutaasoq pingaarutilik tassaagunarpoq, Tyskip perorsaasup Friedrich Fröbelip siunnersuutigisimammagu, meeqqat takorluuisinnaanerat, inussaminnik aqutsisinnaanerat aamma assassornikkut imminut aqussinnaaneq nukittorsarneqarsinnaammata. Taamaalilluni uummataasaliorneq meeqqanut decembarimi aalajangersimasumik sammisassanngortinneqarpoq.