Angummi tumai atuarai 

Nanna Møllerip 16-iinnarnik ukioqarluni inersimasorpassuit nangaassutigisartagaat aalajangiutereersimavaa: Takorluukkani piviusunngortinniarlugu Nuummi toqqissisimanini qimappaa. Norgemi aggustimili najugaqalerpoq, tassami ilinniarnertuunngorniarfimmut ujakkaarluni ooqattaasarnermik aallutaqartunut  ilinniarfiit ataqqisaanerpaat ilaannut – inuusuttut timersortartut tunniusimalluinnartut piginnaasaqarluartullu kisimik ilinniarfigilertagaannut  ilinniartunngorami.

Nuummit Norgemut

– Nuunnissara artornartupilussuussasoq angerlarsernassaqisorlu qularinngilluinnaraluarakku. Taamatulli misiginngilluinnarpunga. Angajoqqaama kisiinnangajammik sianerfigisarpaannga – maani nuannisaqaanga, Nanna illarluni oqarpoq.

Geilomi ujakkaartartunut ilinniarnertuunngorniarfik inuusuttunut ilinniarfinnit allanit nalinginnaanngilluinnarpoq. Ulloq atuarfiusoq aallartitsinnangu ulluni arlalinni sungiusarneq aallartittarpaat. Nanna taamaalilluni nuannarisaminik tamakkiisumik aallussisinnaalerpoq, malitsigisaanillu ilinniarfimmini suliassani suliarisinnaajuartarlugit. Sapaatip akunnerani ataatsimi nalunaaquttap akunneri 16-it sungiusarnermut unamminernullu atortarpai.

- Sisoraatikka atortillugit nukallorneq ajorpunga, taamaalillungami sungiusimasannik  aallutaqartutut misigisimasarama, oqarpoq.

Ilinniarfimmi atatsimoorneq pingaaruteqarpoq. Nuummiitilluni namminermisut sungiusartigisartunik naammattoorsineq ajorpoq, maannali ukioqatiminik  namminermisulli tunniusimatigisunik sungiusaqateqartarluni. 

– Maani kikkut tamarmik uattulli ujakkaarnermik nuannarisaqartigipput, inuit paasisinnaavaannga oqaatsivullu assigiipput — tamattami sisoraateqartaratta, Nanna oqaluttuarpoq.

Naak 16-iinnarnik ukioqaraluarluni unammisartunut allaat 19-inik ukiulinnut unammisarpoq. Tamannali qunulissutiginngilluinnarpaa - akerlianimmi piumassuseqarnerulissutigisaramiuk. 

Meeraanerminilli ujakkaartartoq 

Nannap ujakkaartartunngornera nalaatsornerinnaanngilaq. Angerlarsimaffimmi timersornermik pingaartitsiffiusumi peroriartorpoq. Angutaa Martin Møller, siornatigut ujakkaartartuuvoq, ullumikkullu nunanut allanut unammisartunut sungiusaasuulluni. Nannallu peroriartornera tamaat sungiusaasuullunilu siunnersuisuullunilu ataataavoq.

- Ataatannut qujassutissaqaqaanga, taannaqarsimanngitsuuppat ullumikkut maaniissimanavianngikkaluarpunga. Periaatsinik ilinniartiinnarnanga aamma ajugaanerup ajorsarnerullu qanoq iliuuseqarfiginissaannut ilinniartippaanga, Nanna nassuiaavoq.

Nannap angummi timersuummut taama ilisimasaqartiginera tunngavigalugu tatineqartutut misiginngilaq.

- Ilaat isumaqartarput ataatannit tatisimaneqartunga, nalunngilarali qanorluunniit pisoqaraluaraangat tulluusimaarutigisaraanga, itisiliilluni oqarpoq.

Ukiut marluk matuma siornagut pimoorussilluni aalajangiussaqarpoq: Ooqattaasarluni ujakkaartarneq sunngiffimmi sammisartakkatut taamaaallaat aallukkumanagu aalajangiuppaa. 

- Ujakkaarluni ooqattaasartarneq aallukkusuppara. Taava aallussillualerpunga — Norgemut unammiartortarnerit, sungiusarnerpassuit, sisorartartullu ilinniarnertuunngorniarfiannut ilinnialernissamik anguniagaqarneq, oqaluttuarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfimmut ilinniartunngornissaq pissusissamisuuginnaranilu   ajornaatsuinnaanngilaq. 

- Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartunngornissannik nalunaarfigitikkama upperiuminaatippara. Nuannaarnermik qissasiinnarpunga, Nanna illarluni oqarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfik taanna tassaavoq NTG – Norsk Toppidrettsgymnas – inuusuttut timersornermik piginnaanillit pikkorinnerpaat ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniagaqarnissaannut periarfissaqartitsisoq. Nanna qaammatini tallimani tassaniissimalerpoq malunnaatilimillu siuariaateqareerluni. Nuummut angerlarluni juullisioriartoqqammerpoq taamaalillunilu qanoq siuariaateqartigisimanini takusinnaavaa. 

- Angerlaqqilluni eqqumiiginarpoq, aammali nuannerluni, piffissami sivikitsumi qanoq alloriaateqarsimatiginera malugisinnaavara, illarluni oqarpoq.

Nunarput pingaartitarigaa 

Ineriartornera aamma timersornermut tunngatillugu angusaqarfiulluarpoq, tassami Nanna ujakkaarluni ooqattaasarnermi inuusuttuaqqat nunarsuarmi pissartanngorniunnissaannut Tysklandimi februaarip naalernerani pisussamut anngukkami. 

– Inuusuttuaqqat VM-ernissaat pisussaq angeqaaq, Norge Cupimulli peqataanissara eqqumiiginaraluartumik qilanaarineruara.  VM-imi 19-inik ukiullit unammissavakka, Norge Cupimilu ajugaaniutivinnissamut periarfissaqarluarpunga – tamannalu nuannissaqaaq, qungujulalluni oqarpoq.

Norges Cupimi unamminerit arlallit apriilip tungaanut pisussaapput inuusuttunut ujakkaartartunut Norgemiittunut pingaarutillit. Nanna ilinniarfinni  sinnerlugu peqataassaaq, Junior-VM-imili Nunarput sinnerlugu peqataassalluni – tamannalu taassumunnga pingaaruteqarpoq. 

– Nunarput sinnerlugu peqataanissara uannut pingaaruteqartorujussuuvoq.  Nammineq erfalasorput atorlugu unammineq immikkut ittuussaaq – tamanna annertuumi kajumissaataavoq, ujakkaarluni ooqattaasartartoq inuusuttuaraq oqarpoq.

Kalaallisut sorlaqarnera ulluinnarni Norgemi aamma initusarpoq.

– Kalaallisut sorlaqarnera uannut pingaaruteqarluinnarpoq. Tamaanimi qallunaajunerartikkuma eqqortuusorinanngilaq, qallunaajunngilangami, nangilluni nassuiaavoq.

Sumiiffik eqqortoq

Ujakkaartartunut ilinniarnertuunngorniarfimmi ulluinnarni inuuneq piumasaqaateqarfioqaaq, Nannalli ilinniartuunini nuannaarutigaa.  Angerlarsimaffimminit ungasissumiitilluni nammineersinnaagaluarluni angerlarsimaffimminit tapersersorneqarnissani suli pisariaqartilluinnarpaa. 

– Ataataga sungiusarnerma qanoq ingerlaneranik tamatumalu kingorna pisut pillugit oqaloqatigisanngikkaluarukku kiserliortutut misigisimassagaluarpunga. Ataatagivara, aammali siusinnerusukkut sungiusaasoralugu — taakkualu ataatsimut isigisinnaaneri uannut pingaaruteqarluinnarluni, Nanna oqarpoq.

Nanna Møller ilinniarfimmut tulluarluinnartumut pisimasoq paasinarpoq. Nuummit ungaseqisumut, taamaattorli nuannarilluinnakkaminut. Nammineq ingerlarsorpoq – angummilu tumai suli atuarlugit. Kalaaleq inuusuttuaraq ujakkaarluni ooqattaasartartoq siumut isigisoq.