Avannaani borgmesteri: Nunaqarfiit sumiginnarneqarput

Ministeriuneq Mette Frederiksen Facebookikkut sapaatip akunnerisa pingasut matuma siornagut allammat “nunami kikkut tamarmik akeqanngitsumik naligiissumillu peqqinnissamik isumagineqarsinnaaffianni inuunini nuannaarutigalugu", tamanna Avannaata Kommuniani borgmesterip Siumumeersup Lars Erik Gabrielsenip mamiatsaatigaa. 

Umiarsuaq napparsimmavik “Kalaallit Nunaanni napparsimasunik tamanik isumaginnikkumalluni” Nunatsinnut ingerlaarnerarlugu, USA-p præsidentiata nalunaaruteqareernerata kingorna ministeriuneq taama oqarpoq.

Nunatsinni inuit amerlanersaat Amerikamiut neqeroorutaanut ileqimisaartuinnarput, Lars Erik Gabrielsenilli aamma iluarinartippaa umiarsuarlu Ilulissanut tikilluaqqorusullugu oqaatigalugu.

Iliuuseqartoqartariaqarpoq

– Peqqissutsimik isumaginnittoqarfipput ajornartorsiortorujussuuvoq. Ikiuinerit suulluunniit iluaqutaassapput – aamma umiarsuaq napparsimmavik. Mette Frederiksenillu kikkut tamarmik assigiimmik atugaqarnerarlugit oqaatigimmagu ilumuunngilaq. Kommuni isorartoorujussuaq sinniisuuffigaara, tamaanilu Nuummit Danmarkimillu allaanerulluinnartumik atugaqarpugut. Innuttatta pitsaanerusumik atugaqartitaanissaat ilungersuutigalugu oqariartuutigaara, taakkumi allatulli akileraarutinik assigiimmik akiliisarmata, taamaattumillu naalagaaffeqatigiinni kikkut tamarmik assigiimmik atugassaqartitaasariaqarmata, Lars Erik Gabrielsen oqarpoq, taassumalu nalunngilaa inuppassuit isumaqartut akeqqersimaartutut isiginnittuusoq. Kisianni oqaasiisa imarisaani pineqartoq paasisariaqarpaat.

– EU-mi kommissionip siulittaasua imaluunniit Amerikamiut præsidentiat Nunatsinnik soqutiginnippat oqariartuutiga assigiiginnarpoq. Atugassarititaasut periarfissallu pitsaanerusut kissaatigisorujussuuavut. Peqqissutsimik isumaginninnermi pissutsit ajorluinnarput. Nunaqarfinni attaveqaasersuuteqanngilluinnarput. Pissutsit ukiorpassuarni ajorsimapput. Tusaaniarneqarnerunissarput iliuuseqartoqarnissaalu pisariaqarput – Danmarkimit, EU-mit allarluinnarmilluunniit, illoqarfittatsinni nunaqarfittatsinnilu pissutsit pitsaanerulersinneqarniassammata, Lars Erik Gabrielsen oqarpoq, taanna aamma isumaqarpoq aningaasat ullumikkut Nunatsinni naapertuilluartumik agguaanneqarneq ajortut.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu peqqinnissakkut ajornartorsiutit

Lars Erik Gabrielsenip isornartorsiuinera Naalakkersuisunut aamma Danmarkimi naalakkersuisunut tunngavoq. Peqqinnissamut tunngasut angerlaanneqareeraluartut tapiissutit ataatsimoortut amerleriartarnerat unitsinneqarmat, Nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu suli amigaateqarluinnartuni assersuutigalugu qipiinnarlugu imeqalernissamut kuuffilersuinissamullu aningaasanik nassaarniarnissaq ajornakusoortorujussuuvoq.

Ilisimatusartoq, ph.d., Sisimiunilu Issittumi ingeniørinngorniat ilinniarfianni DTU-mi lektori Kåre Hendriksenip oqaatigaa, Nunatsinni angerlarsimaffiit 15 procentii imermut qipiinnarissamik attavilersugaanngillat 25 procentiisalu missaat kuuffilersugaanatik. Imertartarfinnut imertartarput, siparninillu perusuersartarfeqarlutik.

– Illoqarfiit ilaat, soorlu Upernavik 1.100-nik inoqartoq, qipiinnarissamik suli imeqanngilaq, inuillu ataasiakkaat ullormut imeq 50 literi inorlugu atortarpaat. Illoqarfik aamma kuuffilersugaanngilaq, taamaammat kikkut tamarmik anartarfik atortarpaat anartarfilerisoqarlunilu. Pissutsit taama ittut peqqissutsimut ulorianartorsiortitsisartut, Kåre Hendriksen oqarpoq, taassuma professori soraarninngorsimasoq Ulrik Jørgensen aamma professori soraarninngorsimasoq Birger Poppel peqatigalugit Nunatsinni aningaasaliissutit kinguaattoorfiunerat pillugu Sermitsiami januaarimi allaaseraa.

Upernaviup saniatigut illoqarfinni Qaanaami Ittoqqortoormiinilu aamma nunaqarfinni tamangajanni, Alluitsup Paa kisiat pinnagu, qipiinnarissanik imeqaratillu kuuffilersugaanngillat.

Qallunaat Nunatsinnut amigartumik aningaasaliisarnerat

Isumaginninnikkut ajornartorsiutit pissutsillu ajortut Kalaallit namminneq aaqqitassarigaat, Qallunaat tungaanniit tunngavilersuisoqartartoq, Kåre Hendriksenip oqaatigaa. Taamaattorli Hendriksenip oqaatigalugu, unammillernartoq tassaasoq Nunatsinni naligiinnginneq Danmarkip naalagaaffiata nutarterinerup nalaani annertuumik pilersissimammagu, aamma Danmarkip attaveqaasersuutinut aningaasaliivallaartannginnera ingerlateqqinneqarpoq. Tamatuma saniatigut naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutigisartagai amerliartorunnaarsinneqarsimapput.

– Pissutsinik 2020-mi kingullermik misissuigama innuttaasut 8.800-t kuuffeqanngitsuni qipiinnarissanillu imeqanngitsuni najugaqarput. Taama najugaqartut ullutsinni ikinnerulersimapput. Ukiuni kingullerni kuuffilersuisoqarsimanera qipiinnarissanillu imeqalersimanerat pissutaanngillat, nunaqarfinniilli illoqarfinnillu mikinerusunit inuit nuuttarnerat pissutaavoq, Kåre Hendriksen oqarpoq, taannalu isumaqarluni Danmarkimi naalakkersuisut aningaasaliissuteqartarnerminni kinguaattoorsimanertik tamatumalu ataatsimoortumik tapiissutinut qanoq sunniuteqarsimanera nassuerutigisariaqaleraat.

Tigussaasumik kivitsisoqartariaqartoq

Kåre Hendriksenip Lars Erik Gabrielsen isumaqatigaa oqarmat, peqqissutsimik isumaginninnermi unammilligassaqartoq, ilaatigut pissutigalugu ”peqqinnissamik isumaginninneq pisariaqartitsileruttortoq” Nunatsinnut 1992-imi angerlaanneqarmat, aamma angallannikkut sulisussarsiornikkullu unammilligassat kisimik ajornartorsiutaanngimmata. Ajornartorsiutit pingajuat tassaalluni peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup aningaasatigut periarfissaqarpiannginnera.

– Danmarkimi naalakkersuisut Naalakkersuisut peqqinnissamik isumaginninnerup annertuumik pitsanngorsarneqarnissaa pillugu oqaloqatigisariaqarpaat, aamma pilersuinermut, ineqarnermut attaveqaasersuutinullu pisariaqartunut aningaasaliissuteqartariaqarlutik.

Peqqissutsikkut assigiinngissuteqarneq

Naatsorsueqqissaartarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit Nuup avataani angutit agguaqatigiissillugu 66-iinnarnik arnallu 72-iinnarnik ukioqalertarput, Nuummilu angutit 70-ingajannik arnallu 73-inik ukioqalertarlutik. Aamma Nunatsinni Innuttaasut peqqissusaannik Ingerlatsivimmit misissuinerup 2018-19-imeersumi paasisat naapertorlugit kræftimik nappaateqalersut saaffiginneqqaarnerminnit nappaataasa paasineqartarnerannut piffissaq atorneqartartoq, napparsimasunut Nuup avataaneersunut sivisunerungaatsiartarpoq.

Aamma innuttaasut nappaataat suussusersiniarlugit misissuisarnerit sivikinnerulersinniarlugit 2019-imiilli arlalitsigut suliniuteqartoqarsimavoq, ilaatigut nakorsiartitsisarneq aqqutigalugu. Nunatta nakorsaanerata Paneeraq Noahsenip Lars Erik Gabrielsen isumaqatigaa oqarmat, peqqissutsimik isumaginninnermi napparsimasut isumannaatsuunissaannut pitsaanerpaaq tassaasoq napparsimasut najugaanni aalajangersimasunik sulisussaqarnissaq, tassa nakorsanik peqqissaasunillu aalajangersimasunit, katsorsarneqarneq ingerlaavartumik ingerlanneqarsinnaassammat napparsimasunillu ilisimasaqartoqarluarluni. 

– Inuiaqatigiinni innuttakinnerusuni avinngarusimasunilu tamanna piviusunngortikkuminaattarpoq, ilaatigut nunarsuaq tamakkerlugu peqqissutsimik isumaginninnermi sulisussaaleqineq pissutigalugu aamma sumiiffinni inukitsuni sulisussarsiornermi immikkut unammilligassaqartarnera pissutigalugu. Nakorsap paarlattaa sivikitsuinnarmik atorfeqartillugu taarseraattoqarnerani nakorsamit najuuffigineqarsinnaaneq qulakkeerneqarsinnaavoq, kisiannili napparsimasut pitsaanerusumik isumagineqartarnerannik imaluunniit napparsimasut isumannaannerulernerannik kinguneqartarani. Nakorsat taarseraannerisa kinguneranik misissuinerit unitsinneqartarput, napparsimasoq malinnaaffigineqarneq ajorpoq aamma nakorsaariaatsit assigiinngitsuusarlutik, tamatumalu saniatigut aaqqissuussaanikkut inuttullu “toqqissisimajunnaarsitsisarpoq”, naak najukkami innuttaasut nakorsiartitsisoqarneranik misigisimagaluartut, naak ataavartuuneq, najukkami ilisimasat piginnaasallu killeqarsinnaagaluartut, Paneeraq Noahsen oqarpoq.

Imermik amigaateqarneq peqqissutsimut ajornartorsiutaavoq

Nunatta nakorsaanerata oqaatigaa Issittumi nunani allani misilittakkat takutikkaat, najukkami peqqissutsimik isumaginninnermi sulisunik aalajangersimasunik napparsimmavinnilu anginerusuni nakorsanik attaveqartartunik aamma nakorsanik aalajangersimasunik ungasianit nakorsiartitsisartunik oqaloqateqartarnermik aaqqissuussineq amerlasuutigut napparsimasunut pitsaanerusumik ingerlaannartumik sullissinissamut iluaqutaasinnaasoq.

Nunaqarfinni eqqiluisaarnermut tunngatillugu Paneeraq Noahsen isumaqarpoq, siparnit anartarfiit eqqortumik atorneqarpata peqqissutsimut ulorianaateqanngitsut, nunaqarfinnili arlalinni imermik pilersuinerup periarfissalunnera ernummatigaa.

- Peqqinnissamut tunngatillugu naammattumik imermik minguitsumik amigaateqannginneq pingaaruteqarneruvoq, imeqarnermummi killilimmik periarfissaqarpat ulluinnarni eqqiluisaarnissaq eqqiaasinnaanerlu ajornakusoornerulersinneqarsinnaammata, taamaalillunilu tunillaassuuttoqarsinnaanera ilimanaateqarnerusinnaalluni.