Ilisimatooq Issittumi silarluttoqarnissaanik mianersoqqusisoq
Issittoq nunarsuarmi sukkanerpaamik kiatsikkiartortuusoq naluneqanngilaq. Ineriartorneq tamanna imminermini ilungersunarpoq, sakkortuumilli pinngortitami ataqatigiinnernut annertuumik allannguisinnaasumik silarluttalernerit ernumanarput.
Sakkortuumik silarluttarnerata tuttut nerisassaannik ulorianartorsiortitsisinnaanera mianersoqqussutigineqarpoq. Issittumi akulikilliartuinnartumik sakkortuumik silarluttalerpoq.
Assi: Sermitsiaq.AG toqqorsivik
Issittumi silap pissusia allanngorangaatsiartalersoq, kiannersuaqarluni panernersuaqarlunilu, sialussuarluni nittaarujussuarlunilu ukiukkullu issangeriasaartarnera akulikinnerulerlutillu sumiiffinni annertusiartortuni pisartut misissuinerit nutaat takutippaat.
Aarhus Universitetimi professorip Torben R. Christensenip atuagassiaaqqami Science Advances-imi allaaserisaani sammineqartoq Issittumi taamalu Kalaallit Nunaanni kinguneqarlualersinnaasoq sammineqarpoq.
- Silarlorujussuartarnerit immikkuullarissusaat tassaavoq uumassusillit pinngortitallu ataqatigiinnerat killeqartinneqarsinnaammat, allaaserisami sammineqartumi Science Advance-imi saqqummersumi issuakkamut innersuussilluni oqarpoq.
Uumasut nerisassaat ulorianartorsiortut
Assersuutigalugu ukiukkut aput siallerfigiteriasaarpat „uumasut nerisassaat sikumik qallerneqarsinnaapput, taamaalillunilu uumasut ivigartortut soorlu umimmaat tuttullu toqoralersinnaallutik“.
- Kiassuup panernersuullu akuleriissinneratigut orpikkat toquliulersinnaapput, nuna panersinnaavoq kulstofillu issortaanit, naasuniit silaannarsuarmullu ingerlaarneranik allanngortitsisoqarsinnaavoq,“ allaaserisami allassimavoq.
- Sunniutit taakku ullualuit sapaatit-akunnialuiluunniit qaangiukkaangata atuutilersinnaapput, ukiorpassuarnili uumasoqatigiit pinngortitallu ataqatigiinnerisa ingerlanerat sunniuteqarfigissavaat. Tamanna uumassusillit assigiinngiiaarnerannut, najukkani inuiaqatigiit nerisaannut siunissamilu Issittumi kissatsittoornissamik siulittuisinnaanitsinnut unammillernarpoq.
Ullumikkut issittup nunataasa pingajorarterutaat „1900-kkut qiteqqunneranni pisarsimanngitsunik“ pisoqartartoq ukiuni qulikkuutaani arfineq-marlunni Silap pissusia pillugu paasissutissat takutikkaat Professori Torben R. Christensen oqarpoq.
Pilersaarusiortoqassasoq
Taamaammat aalajangiisartut aqutsisullu sunniuteqangaarsinnaasunik eqqarsaatiginneqqissaartariaqartut isumaqarpoq: attaveqaasersuutit upalungaarsimanerlu, pinngortitamik aqutsineq issittumilu inuiaqatigiit sanngiitsut illersorneqarnissaat.
Issittumi silarlorujussuartarnera Issittumi inuiaqatigiinnut ataasiakkaanut ajornartorsiutaannaanngilaq, allaaserisami erseqqissarneqarpoq.
- Naasoqarunnaarnerup CO2-mik tigooraasarneq annikillisarpaa, nunap qeriuaannartup aakkiartornerata gassinik kissatsitsisunik aniatitsineq annertusisarpaa, aputillu allanngornera seqernup qaamarnata Nunarsuarmit utertinneranut sunniuteqarpoq. Taamaalillutik Issittumi silarlorujussuartarnerit nunarsuarmi silaannaap kissatsikkiartorneranut sakkortusaataasinnaapput, siulittuummi alianartumi oqaatigineqarpoq.
Allaaserisaq tamaat uani (tuluttut) atuarneqarsinnaavoq.
