Maanna nassuiaatissarsineqassasoq

Timmisartortartoq tuluk/Italiamiu oktobarip 25-ani Canadami Goose Bayimiit Narsarsuarmut Cessnamik ataatsimik motoorilimmik Davis Strædekkut ingerlavoq. Timmisartortartoq Kujataani silarlunnera pissutigalugu Nuup tungaanut, allamut mittariaqassaguni miffissatut aalajangiussaminut, ingerlaniarluni aalajangerpoq. Tamanna inuuneranik naleqartumik kinguneqarpoq.

Timmisartoq 3.500 fodsimik qutsitsigisumiitilluni Nuup tungaanut apparsartilluni – kilometerip missaani qutsitsigisumi - Sermitsiamut aporpoq. Tamanna annaassiniarnermik kinguneqarpoq, tamatumanilu Naviair, Kalaallit Nunaanni Politiit Issittumilu Sakkutooqarfik peqataapput. Timmisartoq sumiiffimmi silarlunnera pissutigalugu ullut pingasut qaangiummata nassaarineqarpoq – timmisartortartorlu ajunaartoq aatsaat sapaatip akunnera ataaseq qaangiummat sakkutuunit immikkut sungiusarsimasunit aqqarneqarpoq.

Timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut nalunaarusiartik sapaatip-akunnerani kingullermi saqqummiuppaat, nalunaarusiamilu nassuiaatitaqarani timmisartup ingerlasimaneranik, silamik misissueqqissaarnissamillu paasissutissiisoqarpoq.

Timmisartoq nutaarluinnaasoq

Tassani timmisartoq tassaasoq Textron Aviation Cessna T182 suluusalik nutaarluinnaq, USA-mi Kansasimi timmisartuliorfimmiit Canada, Kalaallit Nunaat Islandilu aqqusaarlugit Polenimut Warszawamullu ingerlaartussaq ilaatigut atuarneqarsinnaavoq. Timmisartoq N9009F-imik normoqarluni Amerikami nalunaarsorsimavoq.

Timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut Naviairip timmisartumut attaveqarsinnaajunnaarnerani ujaasinermik ataqatigiissaarisuusumit ajutoortoqaratarsimasinnaaneranik nalunaarfigineqarput.

- 2025-mi arfininngornermi oktobarip 25-ani Kalaallit Nunaata silaannartaani ulloq nalinginnaasorujussuuvoq. Narsarsuarmi nuiaqarlunilu, erseqqarlullunilu putserpoq, Nuummilu anorlerlunilu, siallerlunilu nuiaqarpoq, Henrik Jensen, Naviairip Nuummi timmisartumik angallannermut nakkutilliivianik (FIC) taaneqartartumi ingerlatsinermut pisortaq, Sermitsiamut oqaluttuarpoq. Tassani Naviair Kalaallit Nunaata silaannartaani timmisartunut 19.500 fodsit ataallugit (5.900 meterit missaanni) qutsitsigisumiittunut tamanut attaveqartarpoq.

- Timmisartoq Goose Bay-imiit Narsarsuarmut ingerlasoq attaveqarfigaarput, timmisartortartuali Nuummut ingerlaniarluni aalajangermat sila aamma ajorsimavoq, taamaammat timmisartortartup Nuummukartilluni FIC raatiukkut attaveqaqatigaa, kisiannili timmisartoq Nuummut qanillimmat raatiukkut attaveqarneq Nuuk AFIS-imut nuunneqarpoq.

Kinguninnguali N9009F pissarsiarineqarsinnaajunnaartoq Nuuk AFIS FIC-imut sianerluni ilisimatitsivoq.

Ujaasineq annaassiniarnerlu aallartittoq

- Nuummi FIC-ip N9009F aamma attaveqarfigisinnaanngilaa, tamatumalu kingorna Naviairip RCC-ata (Rescue Coordination Centre, Annaassiniarnermut ataqatigiissaarisoqarfik) oqartussat attuumassuteqartut suleqatigalugit ujaasineq aallartippaa, tamatumalu kingorna ujaasineq annertusineqarpoq, Henrik Jensen ilisimatitsivoq.

- Ujaasinermi – ulluni pingasuni ingerlasumi nuiarpassuaqarneralu pissutigalugu ajornakusoortumi – Naviair RCC Nuuk illersornissaqarfimmit, politiinit, najukkami upalungaarsimasunit kiisalu Air Greenlandimit Canadamiullu timmisartuanit Dash-8-mit sumiiffimmiittumit ikiorneqarpoq.

- N9009F ujaasinerup ulluisa pingajussaanni kiisami Sermitsiami nassaarineqarpoq, ajoraluartumilli ajutoorsimavoq – Naviairillu taamaalilluni ajutoornermi suliaqarnini unitsippaa.

Naviairip Nuummi RCC-ani FIC-imilu sulisut najukkameersunit ikiorneqarnermi saniatigut Københavnimi suleqatiminnit aamma ikiorluarneqarput.

Naviairip ujaasinerani RCC-mi ingerlatsinermi pisortaq Carsten „Junior“ Brandt peqataasunut tamanut qujamasoqaaq.

- Ujaasinermi ikiuisut tamaasa qutsavigingaarpakka, tamatumalu ingerlanerani suleqatigiinneq tupinnaannartumik pitsaavoq.

Pisoq ilungersunartoq

Henrik Jensenip – naak ujaasineq alianartumik kinguneqaraluartoq – Nuummi suleqatimi iliuuseqarnerat suli naammagisimaarluarpaa

- RCC-mi FIC-imilu sulisukka qanoq iliornersut takugakkit, pissutsini tatineqarnerpaaffinni, taama pikkoritsigisunik nuannertigisunillu suleqateqarnera tulluusimaarutigisorujussuuara, tassami ulluni pingasorsuarni ujaasinermi immikkut ittumik sullissineq takuara.

N9009F nakkarsimasoq oktobarip 27-ani nassaarineqarmat Kalaallit Nunaanni Politiit timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut ilisimatippaat. Tamatuma kingorna timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut USA-mi, Canadami kiisalu Europami timmisartunik isumannaallisaanermut oqartussaasut European Aviation Safety Agency (EASA) aamma Directorate-General for Mobility and Transport (DG MOVE) ilisimatippaat.

Aamma Tuluit Nunaanni Italiamilu suleqatit ilisimatinneqarsimapput.

- Timmisartortartup Italiamiutut Tuluttullu innuttaassuseqarnera tamatumunnga pissutaavoq, timmisartunik ajutoorsimasunik misissuisarfimmi pisortaq Morten Puggaard oqarpoq.

Timmisartortartoq aqqarneqartoq

Timmisartortartoq illersornissaqarfimmi sakkutuunit immikkut ittumik suliaqarnissaminnut ilinniarsimasunit novembarip 7-iani aqqarneqarpoq. Sakkutuut saniatigut umiarsuaq alapernaarsuut Thetis sakkutuullu timmisartortartut qulimiguuliutaat MH-60R Seahawk aqqaanermut peqataapput.

Sulisut aqqaanermut atatillugu timmisartumi atortorissaarutit elektroniskiusut, atortut pigisatillu allat timmisartumit sulisut aqqarpaat, taakkulu timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut sooq ajutoortoqarsimaneranik paasiniaanerminni misissussavaat.

- Atortut pisoq pillugu nassuiaatissarsissutaasinnaapput, timmisartorli karsimik qernertumik taaneqartartumik peqanngilaq. Timmisartoq 5.700 kilot ataallugit oqimaassuseqarpat tamanna piumasaqaataanngilaq, Morten Puggaard nassuiaavoq.

- Maanna atortut pissarsiagut misissussavagut - soorunamilu timmisartumiit allanik pisariaqartitaqarnerluta aamma paasiniassavarput. Timmisartorli tikikkuminaatsorujussuummat tamaanilu sila pissutigalugu aatsaat upernaaru qaqeqqittoqarsinnaassaaq.

- Timmisartoq qaqqap sivingarnaniippoq, Sermitsialli kujataatungaaniilluni, taamaammat ukiup aallartilaarnerani pisinnaavoq, Morten Puggaard oqarpoq, taassumalu ajutoornerup nalunaarutigineqarnerata naammassinissaanut ukiup ataatsip missaa ingerlasinnaasoq naatsorsuutigaa.

Aammattaaq timmisartumik ajutoortoqarsimatillugu misissuisartut ajutoortoqareernerata kinguninngua nalunaarusiaagallartumik paasissutissanik tamakkiisumik imalimmik saqqummiussisarnerat nutaarluinnaavoq.

- ICAO-p, silaannakkut angallannermi nunat tamalaat kattuffiata, piumasaqaatai nutaat pissutaapput. Ajutoorneq pillugu ilisimasagut suleqatitsinnut ingerlateqqittuaannarpagut, siunissamili nalunaarusiami siullermi tamanna pisassaaq, taannalu misissuinerup aallartinneranit ullut 30-t qaangiutsinnagit nassiunneqartassaaq, Morten Puggaard oqaluttuarpoq.