"Takorloorsinnaavara ulapittutit – Apeqqutit akinissaannut
piffissaqarpit?"
- Soorunami.
Ullumikkut ulapaannginnerumaarpunga. Qinersivimmi ulloq naallugu
silamiissimaninni nuffaserujussuarpunga, Naaja H. Nathanielsen
Sermitsiamit sianerfigineqarami oqarpoq.
"Takorloorsinnaavara ulapittutit – Apeqqutit akinissaannut
piffissaqarpit?"
- Soorunami.
Ullumikkut ulapaannginnerumaarpunga. Qinersivimmi ulloq naallugu
silamiissimaninni nuffaserujussuarpunga, Naaja H. Nathanielsen
Sermitsiamit sianerfigineqarami oqarpoq.
Naaja H.
Nathanielsen (IA) ukiuni tallimani Naalakkersuisuni
annertuumik akisussaafeqareerluni qinerneqarluarluni Christiansborgimut suliartortussanngorpoq. Nathanielsenimut atorfik allannguiffiuinnarani Nuup Københavnillu akornanni attaveqarnerup pingaarnersiornissaanut tunngavoq.
- Danmarkip
Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnerup toqqaannarnerusumik
suliarinissaa sivisuumik kissaatigisimavara. Pissutsit pitsanngorsartariaqarnerat ersarimmat, Folketingimut
sassarnini pillugu nassuiaavoq.
Naalakkersuisutut
qitiusumik inissisimaffini qimakkaluarlugu, nunatta Naalagaaffeqatigiinnermi inissisimaneranut siunissamut pingaaruteqartutut isigaa. Politikkikkut suleqatigiinnerup allanngortinneqartariaqarnera malugisinnaavaa.
- Kunngeqarfiup
sinaakkutai pingaartippakka. Ataqatigiinnerput
ineriartortissavarput, killingititamilu naligiinnerulernissarput
qulakkeerlugu, Naaja Nathanielsen Sermitsiamut oqarpoq.
Qinersisartut aalajangingaraat
Qinersinermi Inuit Ataqatigiit partiitut qinerneqarnerpaanera Danmarkimut aallarnissaanik kinguneqarpoq.
Piffissaq, politikkikkullu atorfimmik allannguinermik periuseqarneq
pillugit isertortumik anguniagaqarnersoq aperineqarami
taamaattoqannginnerarpaa.
- Atorfinnut tunngatillugu aalajangersimasumik pilersaaruteqarsimanngilanga.
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu attaveqatigiinnerat suleqataaffiginerorusuppara, tamannani atorfimma siuliani
periarfissarinikuunngilara. Aalajangerneq siumut pilersaarusiornermik pinngilaq, qinersisartunuku aalajangingarigaat, Naaja naqissusiivoq.
Naaja H.
Nathanielsen Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi pisortatut
atorfeqarnikuunini aamma nunatsinni Naalakkersuisuuffiit pingaarnerit ilaanniittareernini aallaavigalugit patajaatsumik
Københavnimi isumaqatiginninniarnissamut piareersimalluarpoq. Misilittakkanimi angusaqarluarnissamut atorluarsinnaasutut isumaqarpoq.
- Politikkikkut
suliaqarneq sungiusimavara, ingammik isumaqatiginninniartarneq
partiillu akimorlugit suleqatigiinneq. Tamatuma saniatigut Kalaallit
Nunaannut attuumassuteqartut, soorlu inuussutissarsiornermik
ineriartortitsineq, aningaasaqarneq nukissiuteqarnerlu pillugit
ilisimasaqarluarpunga. Taakkualu toqqaannartumik nassatarisinnaavakka
Naaja Nathanielsen oqarpoq.
Maannakkummi qanoq
pisoqassava?
Naak qinersineq naammasseqqammiinnaraluartoq, Danmarkimi illoqarfiit pingaarnersaanni pisassat inissinneqareerput. Piareersarnerit annertunerpaat Poorskip kinguninngua aallartissapput, politikkikkullu takorluukkat ataatsimiititaliani suliarineqarlutik aallartissallutik.
- Piffissami
aggersumi isumaqatigiinniarnernut atatillugu Danmarkimiikkumaarpunga,
tamatumalu kingorna Folketingip nutaap atuutilersinneqarneranut
atatillugu apriilip 14-iani atsioqataassaanga. Sulineq ilumoortoq
ullormi tassani aallartissaaq. Taamanikkussamut
isumaqatigiinniarnerit, piareersarnerit allattoqarfimmillu
pilersitsineq suliassaraakka, Nathanielsen nassuiaavoq.
Aatsitassanut
politikki isumannaallisaanermut politikkiunngilaq
Folketingimi
ulluinnarni politikki suliassaasussaagaluartoq Naaja H.
Nathanielsenip Københavnimut najoqqutassianik aalajangersimasunik
arlalinnik nassataqarpoq. Pingaartumik Kalaallit Nunaanni pisuussutit
Naalakkersuisutut isumagisimasani pillugit apeqqut Danmarkimi
inatsisartuni pingaarnertut anguniagaraa.
- Isumaqarpunga
aatsitassanut politikki isumannaallisaanermut politikkiunngitsoq,
aamma Kalaallit Nunaat aatsitassaatini pillugu aalajangiisinnaatitaasoq. Taanna aalajangiusimassavara, Naaja oqarpoq.
Nathanielsenilli
Kalaallit Nunaata nipaa kisimiittutut isiginngilaa.
Naalagaaffeqatigiinnermi pingaarnersiuinermi Atlantikup avannaani
nunat ataatsimoornissaat pingaaruteqartoq tikkuarpaa, taamaattumillu
Savalimmiormiut suleqatissani assamminik isaatsivigai, nammineq oqarneratut:
- Atlantikup
avannaani ilaasortat qanimut suleqatiginissaat neriuutigaara.
Assigiinngitsuuvugut, aammali assigiiffilinnik unamminiagaqarpugut. Ataatsimoorfigisinnaasatsinnik nassaarsinnaanissarput sapinngisarpullu tamaat
suleqatigiissinnaanerput neriuuteqarfigalugu. Naak tamatta partiinit
assigiinngitsunit aallaaveqaraluarluta.
Nammineq
aalajangiisinnaanerunissaq suli sulissutigineqartoq
Nathanielsenip
Christiansborgimi sulinini anguniakkamut annerusumut aqqutissatut
isigaa. Naligiinneq ulluinnarnilu politikki pineqaraluartut,
Kalaallit Nunaata siunissami nammineernerulernissaanik
kissaateqarnermik tunngaveqartoq isumaliuutersuutigaa, qanorluunniit
sivisutigisumik tamanna ingerlassagaluarpat.
- Allannguinerit
pilersaarussiorneqarluaqqaartariaqartut suli isumaqarpunga,
nammineersinnaanerunissaq suli sulissutigaara, tamannalu suli
pingaarnertut anguniagaralugu, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
