Nato-p sakkutuunik 25.000-inik Issittumi sungiusartitsinerani qallunaat umiarsuaat sorsuutit ilaapput
Sakkutuut sungiusarnerat "Cold Response" Norgep avannaata avataani ingerlanneqarpoq, Issittumilu isumannaallisaanerup annertusarnissaanik siunertaqarluni.
Norskit sakkutuuisa umiarsuaat, sungiusarnermut "Cold Response"-mut peqataasoq, Norgep avannaani illoqarfiup Harstadip avataani imaatigut angalavoq.
Assi: Orjan Andreassen / Forsvaret/Reuters
Qallunaat umiarsuaat sorsuutit, qulimiguullit sakkutuullu timmisartortartui Nato-p sungiusarnerani "Cold Response"-mi Norgemit aqunneqartumi sapaatip-akunnerini tulliuttuni peqataassapput.
Sakkutuut 25.000-init amerlanerusut Nato-mi nunanit 14-ineersut sungiusarnermi peqataapput.
Illersornissaqarfik tusagassiuutitigut nalunaaruteqarpoq.
Sakkutuut sungiusarnerat ilaatigut Norgep avannaata avataani imaani ingerlanneqarpoq, Norgelu sungiusaqatigiinnermik aqutsisuuvoq.
Nato-mit sungiusarneq "Arctic Sentry"-mut, Natop Issittumi sakkutooqarnikkut sungiusaqatigiinnernut ataatsimoortunut sumiiffimmilu – aamma Kalaallit Nunaata eqqaani – isumannaallisaanerup annertusarnissaanut sammititanut, tapersersuineruvoq.
"Cold Response“-mi siunertat ilagaat Nato-p nunaani sakkutuut silaannaap nillertup allanngorartuartarnerata nalaani qanoq iliortarnissaannut sungiusarnissaat.
Aammattaaq sakkutuut Issittumi pinngortitami, nunarsuup ilarujussuanit allaanerulluinnartumi, angalanissamut sungiusassapput.
Sungiusarnermi Nato-p iliuuseqarnissamut piginnaanera pitsanngorsarneqassaaq, Issittumilu avataaneersunut aarlerinartunut piareersimasinnaanera illersorsinnaaneralu nukittorsarneqassallutik.
Nutaarsiassaqartitsivik Reuters naapertorlugu USA-p Norgemut sakkutuunik 4000-it missaanik amerlassusilinnik aallartitsillutik peqataatitsipput.
Timmisartut sorsuutit F-35-t sungiusarnermut peqataasussaagaluartut sungiusarneq suli aallartinngitsoq USA-p taamaatippai, sakkutuuisa timmisartui ilaat, nalinginnaasumik qulit 20-llu akornanni amerlassuseqartut, sungiusarnissamut peqataatinneqartussaagaluarput.
Allanngortitsinermut pissutaasoq USA-p Kangiani Qiterlermi sakkutooqarnikkut saassussinera pissutaanersoq USA-p illersornissaqarfiata Reutersimut oqaatigiumanngilaa , tassani februaarip 28-anili Iranimi silaannakkut timmisartumik saassussisaqattaartoqalerpoq.
Qallunaat sakkutuuisa timmisartortartuini Air Control Wingimi aamma Helicopter Wingimi sulisut peqataapput.
Air Control Wing Danmarkimi silaannakkut nakkutilliisuuvoq, Helicopter Wing-imi silaannakkut isumannaallisaanermut qulimiguuliutaat tamarmik ilaapput assigiinngitsorpassuarnillu suliaqartarlutik – ilaatigut politiinik qallunaallu immikkut ittumik suliaqartartuinik ujaasinermik tapersersuinermik suliaqarlutik.
Februaarimi saqqummiunneqarpoq Nato aalajangertoq "Arctic Sentry“-mik aallartitsiniarluni, maannalu sungiusarneq tamanna taperserneqarluni.
Tamanna sioqqullugu USA-p præsidentiata Donald Trumpip arlaleriarluni erseqqissarpaa Amerikamiut Kalaallit Nunaannik tamakkiisumik aqutsinissaat kissaatigalugu.
Trumpip Kalaallit Nunaata tigunissaanut kissaateqarnini ilaatigut tunngavilersorpaa Danmarkip Kalaallit Nunaata Ruslandimit Kinamillu aarlerinartorsiortinneqarneranut illersuiniarluni naammattumik iliuuseqarsimanngitsoq.
Norgep avannaa, "Cold Response" sinaakkusiisoq, Ruslandimut killeqarfeqarpoq, taannalu ingammik 2022-mi russit Ukrainemik tiguaaniarnerisa kingorna Natomut navianartorsiortitsisutut isigineqarpoq.
/ritzau/
