MALUGINIAGASSAQ: Allaaserisami erseqqissarneqarpoq, akit qaffannerisa malitsigisaannik ukiut pingasut ingerlanerini 221 millioner koruuninik kaaviiartitsinerusoqalissasoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut attaveqaatit pingaarutillit, ingammik innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuisut, ingerlalluarnissaat pisariaqartilluinnarpaat.
MALUGINIAGASSAQ: Allaaserisami erseqqissarneqarpoq, akit qaffannerisa malitsigisaannik ukiut pingasut ingerlanerini 221 millioner koruuninik kaaviiartitsinerusoqalissasoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut attaveqaatit pingaarutillit, ingammik innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuisut, ingerlalluarnissaat pisariaqartilluinnarpaat.
2022-mili tupaallannartumik pisoqarpoq: Nukissiorfiit aserfallatsaaliuinermut iluarsaassinermullu aningaasarpassuit, 2,4 milliarder koruunit missaanniittut, kinguaattoorfigaat. Kingorna 1,8 milliardit koruuniusut nalunaarutigineqarluni.
Maanna 2028-p tungaanut innaallagiamut imermullu akiliutit 22,5 procentimik qaffanneqarnissaat ilimasaarutigineqarpoq. Akitsuinerit ukiut pingasut ingerlaneranni taamaalillutik 221 millioner koruuninik kaaviiartitaqarnerulernermik kinguneqassapput, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanu8t, Nukissiuuteqarnermut, Inatsisisut atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmit taamak ilisimatitsipput.
Akitsuinissamik aalajangerneq oqitsuinnaasimanngitsoq, Nukissiutinut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq:
- Innuttaasut sapinngisamik kalluarnaveersaarusukkaluarpagut, maannakkulli aningaasaqarnitsinni tamanna ajornarluinnarpoq, naalakkersuisoq oqarpoq, akitsuinissarlu aamma uggornartutut taavaa:
- Aalajangerneq ajornaatsuinnaanngilaq, uggornarpoq. Pilersuinerli qulakkeerneqassappat pisariaqartoq isumaqarpunga. Imeqarnissaq taamatullu kissartumik imeqarnissaq tamatsinnut pingaartuuvoq.
Qanoq taama ajortigisumut killittoqarsinnaava?
Soorliuna innuttaasut pinngitsoorsinnaanngisaanni akitsuinikkut ukiut tamaasa aaqqiipallattoqarniartartoq?
Politikerit Nukissiorfinnut ukiorpassuarni aningaasartakitsumik suliaqaqqusisarsimanerisigut, Naaja H. Nathanielsen nassuiaavoq.
- Assigiimmik akilersueriaaseqarpugut, taannalu tapersersorpara. Taamaalilluta sumiiffinni atuisukinnerusuni akileeqataanikkut ikiuuttarpugut, oqarpoq, nangipporlu:
- Akilli appasippallaarput, taamaattumik Nukissiorfiit ukiorpassuarni tunisassiornerminni aningaasartuutitik matussusersinnaasimanngilaat. Ukiut tamaasa suut aningaasaliissutigisinnaanerlugillu iluarsaassinnaanerlugit pingaarnersiorniarlugit sukataarlutik sulipput, ingerlatsinermummi aningaasartuutit akilersinnaannginnamikkit.
Akitsuitinnani allatigut aaqqiissutissarsiorneq
Ajoqutit aaqqinneqarnissaat pisariaqarluinnalersimasoq nassuiaatigaa.
Naatsorsulaaraanni innuttaasut 37 millionit koruuninik tapiissuteqarnerat, imaluunniit allatut oqaatigalugu ukiut pingasut ingerlaneranni 221 millioner koruunit kaaviiartinneqartut amerligaluarpataluunniit, iluarsartuussinissamut pisariaqartitsinermut 1,8 milliardit koruuninik annertussusilimmut sanilliullugu annikitsuusoq.
Naalakkersuisoq isumaqataavoq. Aningaasat isertinneqartussat iluarsaatassanut pisariaqarnerpaanut atorneqassasut, Naalakkersuisullu aaqqiissutissanik allanik aamma ujartuissallutik:
- Nunanit allanit ikiorneqarnissarput naatsorsuutigaarput, nunami maani ineriartornerulernikkut imaluunniit suleqatitta ilaannik suleqateqarnikkut.
- EU-mit qallunaanillu aningaasaliisoqarusunnera takusinnaavarput, aserfallatsaaliuinerlu ajornartorsiutigisarput aaqqinneqarsinnaappat soorunami tamanna anguniagaraarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
