PIFFISSAMI ILUNGERSUNARTORSIORFIUSUMI ANERSAARTORFIIT
Trump nunarsuarmilu pisut eqqarsaatigiunnaarniarlugit qanoq iliortarpit?
Immaqa aqisserniarlutit aallarputit, qulleq ikippat, filmit eqqumiitsuliallu soqutigilerpatit ikinngutilluunniit arsaqatigalugit.
Uagut atuartartullu allamut saasartarninnik oqaluttuukkusukkutsigut taava tusarfigerusuppatsigit. bk@sermitsiaq.gl-imut allagit
- Guuti, najunnga. Maannami siooravunga.
Aviaja Rohmann Hansen sequnngeqqavoq. Hans Egedep oqaluffiani palasip inaani – inimi mikisumi matoqqasumi qaqqorissunik iigalimmi qisummillu sanaamik matulimmi - issiavoq.
Torsuusami kaffisunnippoq – oqaluffimmi pattagiarsuartoqarpaluppoq.
- Isumakuluutinnik tamakkuninnga qaangiinissamut nakussatsissavarma, taanna oqarpoq.
- Najussagimma isumagissagitsigullu, nunarsuarmilu toqqissisimaffiunngitsumi inuuffigisatsinni ataqatigiilluartuarnissarput avissaartuutinnginnissarpullu qinnutigaara. Guuti, nakussatsillungalu serniginnga, naggasiivoq uillunilu.
Aviaja Rohmann Hansen palasiuvoq. Qinnut oqaatigeqqammisaa, nipituumik oqaatigineqarsinnaasoq imaluunniit Kalaallit Nunaanni maannakkut pisut ernumagigaanni eqqarsaatigineqarsinnaasoq, nammineq qinnutaasa ilagaat.
- Qinnutit nammineq ilusilersorlugulu nammineq oqaatsit atorneqartarput - toqqissisimalersitsisunik oqaaseqartoqartarpoq. Oqaatsit oqaatiginiariarlugit eqqarsaatigeqqissaarlugit ernumassutillu oqaasinngortikkukkit annilaangajunnaarsinnaavutit, taanna oqarpoq.
Nunarsuarmi pissutsit ilungersunartut Kalaallit Nunaanni januaarip aallartinneraniilli atuuttut eqqarsaatigalugit inuppassuit misigissutsimik ernumassutimillu sakkortuut oqaatiginissaat iliuuseqarfiginissaallu pingaartissimavaat.
Tamanna Sermitsiap sapaatip-akunnerini kingullerni sammisarsimavaa.
Nutaarsiassat unitsikkallarnissaat allanullu saasarnissaq politikerinit, kattuffinnit immikkullu ilisimasalinnit inassutigineqarpoq.
Tamatumunnga atatillugu uivernermi eqqissiumagaanni, aamma uiverneq pillugu oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsigaanni oqaluffik saaffigineqarsinnaavoq, Aviaja Rohmann Hansen oqaluttuarpoq.
- Palasi oqaloqatiginiarlugu orniguttoqarsinnaavoq. Piffissaqartuaannarpugut, taanna oqarpoq.
Politikki pillugu oqaluussineq ajortoq
Aviaja Rohmann Hansen oqaluffimmiittartut amerlanersaasa nalunngilluarunarpaat, taannami sapaatikkut Nuummi Nuutoqqami Annaassisitta Oqaluffiani aappalaartumi naalagiartitsisarpoq.
Tassaniinngikkaangami allaffimmini Hans Egedep Oqaluffianiittumi issiagajuppoq. Innuttaasuttaaq palasimik oqaloqateqarnissaminnik pisariaqartitsisut tassunngarlutik taanna suleqataallu saaffigisarpaat.
Palasitut innuttaasunit nunami pisartut pillugit isumakuluutiminnik oqaloqateqarnissaminnut pisariaqartitsisunit saaffigineqartarnini killeqaraluartoq, inuit eqqarsaatigisaraat malugisinnaavaa.
- Kaffisoriartoraanni aqqusinermiluunniit naapitaqaraanni tamanna oqaluuserineqartarpoq, taanna oqarpoq.
Palasi Aviaja Rohmann Hansen Guutimut uppernermini Biibilimillu atuartarnermini toqqissisimalersarpoq. Tamatuma saniatigut nunani allani tusagassiuutit malinnaaviginngilai.
Assi: Oscar Scott Carl
Nunatsinni 2025-mi januaarimi assingusumik pisoqarmat aamma taamaappoq. Taamanikkut Aviaja Rohmann Hansen suleqataalu naalagiarnermi qinnut atortagartik allanngortinniarlugu aalajangerput.
- Siorna aallartimmat arnaq saaffiginnilluni eqqissineq qinnutigisinnaaneriga aperaaq. Taamaammat oqaluffik nunarsuarmilu eqqissineq pillugu qinnummik allappunga, taanna oqarpoq.
Aviaja Rohmann Hansenip pissaaneqarniuunnermi sorsuttoqarneranilu eqqissineq pillugu qinuneq oqaluffiup politikkimut akuliunnissamut kisiisa eqqaasinnaavai, taanna oqaluttuarpoq.
- Qinugaangama taamaallaat eqqissinissaq qinnutigisarpara. Oqaluussigaangama politikki sammineq ajorpara, taanna oqarpoq.
Tamanna aalajangiusimaviuk?
- Aap, aalajangiusimalluinnarpara. Ulluinnarni tusagassiuutitigut naammattumik tusartaraat isumaqarpunga, taamaammat ilanngunneq ajorpara. Kisianni Guutip najoraatigut sernersussagaatigullu tatigissagipput oqartarpunga.
- Naalagiartaritsi, piumasatullu atorsiuk
Januaari ulapiffiuvoq - aamma Aviaja Rohmann Hansenimut, taanna oqaluttuarpoq.
- Qanoq ilioratta taama pisoqarnersoq imminut aperisariaqarpugut, taanna oqarpoq
Uppertuuninili tuppallersaatigaa.
- Taamaaliornera pissutigalugu siooragisarisimasinnaagaluakkannit annilaangannginneruvunga. Siooragaangama qinusarlungalu, biibilimik atuartarlungalu sapinngisamik nunanit allanit nutaarsiassanik isiginnaarpallaarnaveersaartarpunga - tassami malinnaasinnaanngilanga, taanna oqarpoq.
Aviaja Rohmann Hansenip palasillu allat nunami matumani toqqissisimanannginnera pissutigalugu naalagiarnermi qinnutigisartagartik allanngortippaat. Maanna eqqissineq aamma qinnutigisarpaat.
Assi: Oscar Scott Carl
Ernumassutit qinunikkut oqaatiginiarsarigaanni aamma tussiut nuannarisaq aallunneqarsinnaavoq - imaluunniit Biibilimik atuartoqarsinnaavoq, Aviaja Rohmann Hansen siunnersuivoq.
- Tassani allassimasut eqqissiallannartuupput, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Imaluunniit pisuttuartoqarsinnaavoq. Uanga nammineerlunga pinngortitamiittaqaanga. Guutimi sumi tamaaniippoq.
Kikkulli tamarmik upperisaqaratillu Guutimut uppertuunngillat. Taamaakkaluartoq oqaluffik atorluarlugu isumakuluutit pillugit palasi oqaloqatigineqarsinnaava?
- Aap, eqqartuussineq ajorpugut. Inuit uppertuunersut aperineq ajorpagut. Kikkut tamaasa tikilluaqquagut: oqaluffiliaritsi, taava qanoq piumasatut atorneqarsinnaavoq, taanna akivoq.
