Qaammatini pingasuni Korea Kujallermeereerluni: Maaniinnera nuannareqaara

– Suna tamarmi ingerlalluarpoq. Eqqissisimasumik siuariartorujoorpunga, kisiannili oqaatsit assigiinngitsut sisamat ataatsikkut atornissaat unammillernarpoq, Ane Joelsen Siegstad Korea Kujallermi oqaatsinik ilinniarfimmut Koreamiusut ilinniariartortoq oqarpoq.

Ane Joelsen Siegstad oktobarip naanerani Aasianniit aallartoq maanna qaammatit pingasut sinnerlugit Seoulimiissimalerpoq. Koreamiut oqaasii maanna paasinarsiartorput, Ane Joelsen Siegstadilu killiffik 3-mik angusaqaqqammerami maanna Koreamiutut paasisinnaallunilu oqalussinnaavoq. Allattariarsorneq ajornakusoorneruvoq. 

– Oqalukkaangata paasisinnaavakka, kisianni Koreamiutut oqalunnissara ajornakusoortinneruara — immaqa mianersorpallaartarama, angalaaraangamali sukkuussanerlunga aperisinnaasarpunga. Koreamiutulli allanneq ajornakusoortorujussuuvoq. Oqaasilerinerat allaalluinnarpoq. Assersuutigalugu marlunnik kisitseriaaseqarpoq; Sino koreamiusut, ullulersuinermi, akilersuinermi oqarasuaatinullu normulersuinermi atorneqartartut aamma koreamiusut ilitsoqqussaralugu kisitsineq ukiunut, amerlassutsinut assigisaanullu atorneqartartoq.

Oqaatsit sisamat

Ilaatigooriarluni nutaamik ilinniarnissaq kingusinaanngilaq

Ane Joelsen Siegstad kalaallisut, danskisut tuluttullu oqalussinnaavoq, Koreamiuliutuumulli nutserigaangami nalinginnaasumik tuluttut oqaatsit aallarniutigisarpai.

Immaqali kalaallisut atortartussaagaluarpaa — Koreamiummi oqaasii oqaatsinut allanut attuumassuteqanngikkaluartut - oqaatsit taakkua kalaallisut oqaaseqatigiilioriaatsip assinga atortarpaat, taakkulu aamma ’susoq-susaq-oqaluut anneq malillugit sanaajupput, tyskit qallunaallu oqaasiisa ’susoq-oqaluut anneq-susaq malillugit sanaajunerata illuatungianik sanaajullutik.

– Tamanna eqqarsaatigisimanngisaannarpara, ilumoorporli, Ane Joelsen Siegstad itisiliivoq.

Annertusisamik oqaatsinik pikkorissarneq

Ane Joelsen Siegstadip Seoulimiinnermini kulturimik allamik oqaatsinillu allanik ilinniarneq imminullu unammillerneq ilinniarfigisimavaa.

EF-ip atuarfiani Gangnamimiittumi annertusisamik pikkorissarneruvoq. Ilinniartunut ullut tamaasa atuartitsisoqartarlunilu sammisaqartitsisoqartarpoq.

– Atuarfimmiingaatsiartarpunga, angerlaraangamalu ilinniagasserisarlunga. Tallimanngornerit tamaasa misilitsittarpugut, sapaatillu-akunneri tamaasa kapitalit nutaat ilanngunneqartarmata unnukkut qasoqqasaqaanga. Koreamiunilli ikinngutitaarpunga, inuillu nalusat ilisarisimalernerat nuanneqaaq.

– Nuannariinnarlugu ilinniarpunga. Imminut unammillerneq nuannaraara, allamillu misileerusullunga. Qummut ammullu ingerlasoq erseqqippoq, Koreamilu kalaallisut oqaluttunik naapitsisimannginnama kalaaliunera unammillernartorujussuuvoq.

Koreamiut kulturiat

Ane Joelsen Siegstadip Seoulimi aqqusinerni angalaarneq nuannaraa, tassanilu Koreamiut ileqqui kulturiallu maluginiartarpai.

– Utaqqisuni tulleriiaallaqqissuupput. Naammagittartupilussuupput, aamma metromiittutut qanittuararsuulluni nikorfanissamut akuersisarput. Aamma utoqqarnut ataqqinnittupilussuupput. Allaat utoqqarnik oqaloqateqaraangamik Koreamiut oqaasiinit nalinginnaasumit torersuunerusumik oqaluttarput. Nerisassaataallu. Assaa — mamaqaat. Nerisassat assigiinngitsorpassuit misilippakka. Eqqumiiginarnersaat tassaagunarpoq amikoq puuguttami suli aalasoq. Kisianni ammaffigalugit sapinngisannik iliorniartarpunga unammillernartullu naammagalugit atorniartarlugit.

– Taamaammat ilaannikkut artornartaraluarlunilu kiserliornartaraluartoq maani inuuneq nuannaraara. Nunarsuaq takornariarfigalugulu nutaanik misigisaqartarpunga. Maanna qaammatini pingasuni Korea Kujallermeereersimanera upperiuminaappoq, maanilu angerlarsimasutut misigilernikuuvunga, Ane Joelsen Siegstad, apriilimi Kalaallit Nunaannukaqqittussaq, oqarpoq.

Ane Joelsen Siegstadip misigisa Tik Tokimi Instagramimilu malinnaaffigineqarsinnaapput, taaguutaa: SapagaqInSeoul