Arfanniap arfivik (Balaena mysticetus) pisaanit pitsaanerpaaq.
Arferujussuaq 100 tonsit angullugit oqimaassuseqarsinnaasoq
kigaatsumik naluttarpoq, toqunneqaraangamilu arferni allanit
amerlanernisuut kivineq ajorluni.
Akerlianilli arfiviup orsua
issoqisoq puttaqutitupajaaq atorsinnaavoq. Orsuamiuna pinerullugu
qanga taama annertutigisumik arfanniartoqartartoq. Orsua uuliamut
aatinneqartarpoq akisoqaluni nunarsuullu ilarujussuani
nioqqutissaalluni piumaneqartupilussuaq, ingammik qullernut
ikummatissatut. Tamanna peqqutigalugu arfivik ukiuni 400 sinneqartuni
ima annertutigisumik piniagaavoq, 1920-ikkunni nungungajassimallutik.
Tamatuma
kingunitsiaa eqqissisimatitaalerpoq, ullumikkullu amerlisimapput,
qangali piniapilunneqarsimanerat kingunerluppoq, arferup siunissaa
ulorianartorsiortinneqalersimalluni. Tamanna ilisimatusaammi
annertuumi nutaami ilisimatuussutsikkut atuagassiami Cellimi
saqqummeqqammertumi takutinneqarpoq.
- Allaaseraarput arfiviup kinguaassiorsinnaassutsimi ilarujussua annaasimagaa, tamannalu ajorsiartuinnartussatut isikkoqarluni, Eline Lorenzen, Københavnip ilisimatusarfiani Globe Institutimi pinngortitalerinermi molekylæriusumi ilisimatooq ilisimatusaammilu pingaarnertut allaaserinnittoq Videnskab.gl-imut oqarpoq.
Arfivik Kalaallit Nunaanni Qeqertarsuup tunuani assilineqarsimasoq.
Assi: Fredrik Christiansen
- Naatsumik oqaatigalugu arfivik silaannaap allanngoriartorneranut, nappaatinut aarlerinartunullu allanut siunissami malussajanerujussuussaaq.
ILISIMATUSAAMMI PERIUTSIT
Kulstof 14 atorlugu uumassusilinnik pisoqaassusiliisoqarsinnaavoq;
tassalu sunik uumassuseqarsimasunik.
Periuseq atorneqartarpoq
isotopimit kulstof 14-imit qinngornerit radioaktiviusut
kiserngoruttut uuttortarneranni, suna uumassusilik toqugaangat
arroriartortartumit.
Kulstof 14 avittarpoq ukiut 5.730-kkaarlugit.
Kulstof 14 atorlugu pisoqaassusiliinermi uumassuseqarsimasut ukiut
50.000 missaasa tungaannut pisoqaassuseqarsinnaapput.
Ilisimatusaammi
nutaami ilisimatuut arfivinnit 200 missaanniittunit saarngit 850-it
pisoqaassusilersinnaasimavaat. Fossilt DNA imaluunniit aDNA
tassaapput DNA sinneri pisoqqat ilaannakuusumik arrorsimasut, inuit,
uumasut naasulluunniit qangarsuarli toqusimasut kigutaanni nujaannilu
amiakkuusuniit.
Avatangiisini misissuinerni aamma nassaassaapput,
soorlu qeriuaannartumi nunallu iluani. Ullumikkut periarfissaqarpoq
fossilt DNA-p ukiut 2 millionit tikillugit pisoqaassusillip
misissornissaanut.
Isotopit
atorlugit misissuineq atorneqarsinnaavoq paasiniarlugu uumasut
inuillu sunik nerisaqarsimanersut, avatangiisinilu pissutsit qanoq
issimanersut.Kigutini saanerniluunniit isotopit assigiinngitsut
qanoq ittuunerat uuttortarlugu ilisimatuut nerisat suusimanersut
avatangiisinilu allanngornerit takusinnaavaat.
Najoqqutaq:
Lex.dk, Eline Lorenzen.
Allaaserisat
piffinnut tunngasut immikkuullarissut
Arferit
saarngi angigaluaqalutik nassaariuminaapput. Arferit toqusut saarngi
nalinginnaasumik immap naqqanut kivisarput, aalisakkanik
tappiorannartunillu nerineqarlutik. Ilisimatusaammili nutaami
ilisimatuut arfiviup saarnginik itsarnisanik immikkuullarissunik
misissuisinnaasimapput, ukiulerlugit ukiut 11.000-it kingullit
ingerlaneraneersunik. Saarngi taamaallaat arfiviup siulii pillugit
oqaluttuaannanngillat aammali uumasorsuit maannakkut siunissamilu
qanoq innerannik annertuumik oqaluttuarlutik. Saanerpassuit
1980-ikkunni 1990-ikkunnilu ujarassiuunit katersorneqarsimapput Eline
Lorenzenimut allaasereqataanullu nalaatsornerinnakkut pisimallutik.
- 2017-immi ilisimatuussutsikkut ataatsimeersuarnermi takkutinngitsoorsimasoq taarserlugu peqataavunga, tassani suleqatiga nalinginnaq oqaloqatigilerlugu, oqarporlu arfiviup saarnginik hunnorujulikkaanik Canadap issittortaani katersaqartoq, Eline Lorenzen oqarpoq.
- Tupangaarama aatsaannarpunga pissarsiarisariaqarpakkalu!
Sivitsunngitsoq
saanernik taamaattunik peqartoq tusagaqarpoq – aamma arfivinnit –
Norgep avannarpasinnersaani Svalbardimi katersorneqarsimasunik.
- Tassanngaannaq piffissalersuilluni katersanik imminnut atanngitsunik marlunnik arfivimmut tunngasunik peqaleriasaarpoq, Atlantikup kippasissortaaneersunik. Periarfissaq qanoq annertutigigami? Tupinnaannarluinnarpoq! Ilisimatooq oqarpoq.
Ilisimatusaammi
nutaami ilisimatuut sutigut tamatigut saarngit misissorpaat. Tamarmik
kulstof 14 atorlugu pisoqaassusilerneqarput, isotopillu atorlugit
misissuinerit nutaaliaasut takutippaat arferit ataasiakkaat sumi
uumasuusimanersut, sunik nerisaqarsimanersut, taamanikkullu
pinngortitarsuaq qanoq isikkoqarsimanersoq.
Ilisimatuut
misissorsimavaattaaq arferit genii saanerni fossil DNA atorlugu,
inernerilu ullumikkut arfivinnit uumasuusunit kinguaassanut
assersuullugit.
Ataatsimut
isigalugu ilisimatusarneq marlunnik pingaarnernik
oqaluttuassartaqarpoq:
- Piffissap ingerlanerani arfivik uumasuuvoq uumaniallaqqissupilussuaq, ukiuni tusindilikkaani kingullerni amerlaqisuni silaannaap allanngorujussuartarsimanera anigortarsimallugu.
- Ullumikkut arfiviit genii annertuumik ajorseriarsimapput, arfernut inuussutissarsiutigalugu arfanniartarneq sioqqullugu uumasunut assersuukkaanni.
Killilersuut
navianartoq
Tamannalu
qanoq kinguneqarpa?
- Imaappoq inuit arfernik taakkuninnga piniapilunnerat annertoorujussuarmik kinguneqarpoq ukiuni tusindilikkaani aggersuni sunniuteqartuartussaq, Eline Lorenzen oqarpoq.
Inunnit
taama annertutigisumik sunnerneqanngikkallarami arfiviup amerlanerit
anigorsinnaagaluarpai.
- Misissuinitta takutippaa ukiuni kingullerni 11.000-ini arfiviup silaannaap allanngupiloortarneri anigorsimagai, taamanikkut agguaqatigiissillugu kiassuseq ullumikkornit 2-3 gradenik qaffasinnerugallarmat, ilisimatooq oqarpoq.
Takussutissaq: Ditte Svane-Knudsen, NOAA, Freymueller et al. (Ecology & Evolution)
- Ajornartorsiuteqartorsuunani aniguisimarpasippoq, amerlassutsimikkummi, siammarsimanermikkut imaluunniit sananeqaatimikkut tamatiguussutsikkut annerusumik kinguariartoqarsimanngilaq.
Taamaattorli
inuussutissarsiutigalugu arfanniarnikkut ukiup 1540 missaani
annertusisumi ikileriarput. Oqaluttuarisaanikkut allattukkat
tunngavigalugit arfanniat umiarsuaataanit allattaaviit malillugit
amerlasuupilussuupput. Svalbardip eqqaani amerlassusaat –
pisortatigoortumik Kalaallit Nunaata tunuatut-Svalbard-Barentip
imartaatut ilisimaneqartut – uumasut 52.000-it missaanniit 200
missaannaanniilerput.
- Ikileriarnerat genetiskimik paasissutissani takusinnaasatsinnut naapertuuppoq. Ingasalluinnarpoq, Elina Lorentzen oqarpoq.
Kippasinnerusumukaraanni
Canadap Kalaallit Nunaatalu kitaani amerlassusaat 18.500 missaanniit
6.000-inut ikileriarpoq.
Taamatut
ineriartorneq kinguaassiorsinnaassusaannik killiliivoq, tamannalu
arfivimmut annertuumik sunniuteqarnerluppoq.
- Amerlassutsimikkut taama annertutigisumik ikileriartoqarneratigut kinguaassiorsinnaanikkut tamatiguussusaat aamma annikillerujussuarpoq kinguaariinnut ikittunut, Eline Lorenzen oqarpoq.
- Kinguaariippassuilli uumasarneranni ineriartortarpoq sulilu annerpaaffissaminiinnani, arfanniarnerup taamaatinneqarneraniit kinguaariit sisamat tallimaannaat ingerlasimammata.
Genetigut
tamatiguussuseq tassaavoq kingornuttakkami genit dna-llu
ataatsimoortut tamarmik katinnerat, uumasut atorsinnaasaat
ataavartumik avatangiisit allanngorarnerannut, nappaatinut
silaannaallu allanngorneranut naleqqussarniarnerminni. Arfivimmut
tunngatillugu ataatsimoortut taakku annikinnerujussuanngorsimapput.
- Schweizimiut savianut ukusartumut assersuussinnaavat: Genetigut tamatiguussuseq annertunerujartortillugu Schweizimiut saviani atortut amerliartortarput, Eline Lorenzen oqarpoq.
- Ullumikkut arfivik siusinnerusumiit Schweizimiut savianiit ikinnerujussuarnik sakkussaqarpoq.
»State of the art« – qaffasinnerpaaq
ARFIVIK
Arfivik (Balaena mysticetus) imaani uumasorujussuuvoq nunarsuarmi
miluumasuni sivisunerpaamik uumasartoq.
Arfivik 200-nik
ukioqalersinnaavoq. Uumasut anginersaat 18 meteriusinnaavoq 100
tonsinik oqimaassuseqarsinnaalluni. Arfiviit qernertuinnangajaapput
tallumikkut qaqortortaqarlutik.
Arferit
uumasuni takinerpaanik soqqaqarput, qaniata qulaatungaanni
kreatinimik sanaanik, arfeq imaani uumasuaqqanik oqummersigaangat
nakkartitsivittut atuuttunik.
1540-miit 1931-mut annertuumik
piniagaalerpoq, nunanit tamalaanit arfiviup pisarinissaanut
inerteqquteqalernissaata tungaanut. Ilimagineqarpoq
inuussutissarsiutigalugu arfanniartoqalernissaa sioqqullugu arfiviit
90.000-it missaanniissimasut.
1920-kkunni 3.000-4.000-iinnaat
kiserngorupput. Ullumikkut 23.000-24.000 missaanniipput.
Naak arfivik ullumikkut eqqissisimatitaagaluartoq Canadami, Alaskami
Kalaallit Nunaannilu nunat inoqqaavi suli pisaqarsinnaapput
sukannersumik pisassiissutit iluanni.
Najoqqutaq:
Lex.dk, Eline Lorenzen.
- Ilisimatusaataavoq soqutiginartupilussuaq, Aarhusip ilisimatusarfiani uumassusilerinermut ingerlatsivimmi ilisimatooq Michael Møller Hansen oqarpoq.
Tassani
genitigut assigiinngisitaarneq ilisimatusaatigaa taassumalu uumasut
amerlassusaannut sunniutaa, uumasoqatigiillu
naleqqussarsinnaallutillu uummaniallaqqinnerat. Ilisimatusaammi
nutaami peqataanngilaq, Videnskab.dk-mili tamanna atuarsimallugu.
- Ilisimatusarnikkut periutsikkullu tamanna qaffasinnerpaajuvoq, ilisimatooq oqarpoq.
- Periutsit pitsaanerpaat nutaaliaanerpaallu taputartuunneqarput uppernassuseqarluartumillu takutillugu arfivik ukiuni kingullerni 11.000-ini silaannaap allanngoriartorneranut avatangiisinilu pissutsinut allanut sunnertiasorsuusimanngitsoq. Sunniuteqarnerpaasutuaavoq arfanniarneq.
Matumanilu
kinguneri sivisoorsuarmik atasussaapput.
- Arfiviup genetigut tamatiguussuseq annaajartornerussavaa kinguaariit takkuttussat uumaneranni, pissutigalugu siusinnerusukkut arfernit allanit ikinnerujussuugamik. Kinguaariit ataatsit inuuneranni tamatiguussuseq annaaneqartassaaq, annikinnerujussuanngorluni patajaallinissaminut, Michael Møller Hansen oqarpoq.
Ilisimatusaammi
nutaami siumut naatsorsuinerit ukiumut 3500-mut ingerlapput.
Genetigut kinguariartorneq suli taamaateqqajanngilaq.
- Genetigut allanngorarnerup aaqqikkiartornera ukiunik 10.000-inik sivisusseseqartarpoq, Eline Lorenzen oqarpoq arfivinnullu ilungersunarsinnaasoq ataaseq tikkuarlugu.
- Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani arfeq taanna kissatikkiartornermut naleqqussartarsimavoq, ukiunili qulikkaani tamanna ajornarnerulersinnaavoq, oqarpoq.
Arferit
arfannianit pisarineqartut amerlanersaat arferit uumaffianni
kujasinnerusumeersuusarput.
Aamma umiartortut danskit arfivinniartarsimapput. Rømømi tigussaasunik upparnarsaatissaqarpoq 1772-mit arfiviit saarnginut ungaloqarluni.
Assi: Eline Lorenzen
- Arferit kujasinnerusumeersut kissatsinnermut naleqqussarsimapput, avannarpasinnerusut taamatut pisariaqartitsinatik, Eline Lorenzen oqarpoq.
- Ullumikkut arferit kujasinnerusumiittut kinguaassiorsinnaanerannut atortussat annaaneqarluinnarsimapput, tamannalu uumasut naleqqussarnissaminnut periarfissaannik sanngiinnerulersitsivoq.
