Præsident Trumpip danskit Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiat marluinnarnik qimusseqartutut illaruaatigigaangagu tamanna Siriusimi inuttat Kalaallit Nunaanneersut siullersaata, Alfred Olsenip, sakkortuumik mamiatsaatigisarpaa.
- Tamatuma Kalaallit Nunaat pillugu paasisaqanngilluinnartoq takutippaa. Qimussit, kangiata avannaani inuilaami isseqisumi assartuutini tamani pitsaanerpaapput.
Præsident Trumpip danskit Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiat marluinnarnik qimusseqartutut illaruaatigigaangagu tamanna Siriusimi inuttat Kalaallit Nunaanneersut siullersaata, Alfred Olsenip, sakkortuumik mamiatsaatigisarpaa.
- Tamatuma Kalaallit Nunaat pillugu paasisaqanngilluinnartoq takutippaa. Qimussit, kangiata avannaani inuilaami isseqisumi assartuutini tamani pitsaanerpaapput.
- Qimussertarneq ukiuni hundredelikkuutaani Kalaallit Nunaanni ineriartortinneqarsimavoq – qimussillu sakkutuut Siriusimi alapernaarsuisut inuuinnarnissaannut aalajangiisuupput. Qimussit – sila qanorluunniit ikkaluarpat - ullut tamaasa aallartarput, allaat sannaveqanngikkaluartoq iluarsaannissaat aserfallatsaaliornissaallu ajornanngilaq – qimmillu malussarissuupput sakkutuuniit siulliullutik navianartunik tamanik paasinnittartut.
- Tunup avannaata pinngortitaa silallu pissusia paasisinnaanngikkaanni akunnerpassuarni uumaniartoqarsinnaanngilaq. Avatangiisit russinit kineserinillu ulorianarnerujussuupput, Alfred Olsen, præsidenti Tunup avannaani aniguinissamut qanorluunniit periarfissaqassanngitsoq isumaqartoq, anersaaruluppoq.
- Sakkutuujusimanngisaannarpoq, taamaammat qanoq aniguisoqarsinnaanera ilisimasaqarfigivallaanngilaa – ingammik Issittumi. Kangerlussuarmut piguni qimusserfimmiit umiarsualivimmut kilometerinik 10-nik isorartutigisumut qimussimik ingerlaniarluni aniguissagunanngilaq, taanna siulittuuteqarpoq.
- Amerikamiut qimussimik illaruaatiginninnerat eqqumiilaarpoq. Sorsunnersuarmi kingullermi Tunup Avannaani alapernaarsuiartortitat – Siriusip siulii – Amerikamiut sakkutuui suliassaminnik naammassinnissinnaaniassammata tyskinik nunasinianik nassaartuaannartut, Amerikamiut naammagisimaarluarpaat. Tyskit arlaleriarlutik Kalaallit Nunaanni inissinniaraluarlutik iluatsinngitsoortarput.
Amerikamiut qiiallutik uulittut
Alfred Olsenip 1970-imi ukiukkut Siriusimi ilinnialernissaminut piareersarnini aamma eqqaamavaa.
- Ukiuunerani sorsunnermut atatillugu Nato-p Norgemi pikkorissartitsineranut peqataavugut. Vietnamimi sorsunnermi Amerikamiut sakkutuui immikkut ittumik ilisimaneqarluartut peqataasut ilagaat. Ima qiiallutik uulitsigipput allaalluunniit nanoq 10 miiterinik ungasitsigisoq seqqoriaraluarunikku eqqorsinnaanaviarnangu, Alfred Olsen oqaluttuarpoq.
Kalaallit Nunaata illersorneqarnerani amigaateqartoqartoq nassuerutigaa.
- Amerikamiulli tamanna namminneq pisuussutigaat. Pituffimmi minillugu sakkutooqarfiit tamaasa matusimavaat – tassanilu sakkutuut 1960-ikkunni 10.000-ingajaasimasut ullumikkut 200-t ataatilerlugit ikilisimapput. USA-mmi Kalaallit Nunaata illersornissaa sumiginnarpaat, Siriusimi inuttaasimasoq oqarpoq.
- Tamanna isumaqanngilluinnarpoq, soorluttaaq maanna præsidentimit innuttaanillu oqaaserineqartut tamarmik taamaaginnartut. Vance Pituffimmut tikeraarami Kalaallit Nunaanni issittoq tupigusuutigisimagaa tupinnarpoq. Tassami Kalaallit Nunaannut angalaneq taama isumaqarpoq. Maani nillerpoq, tamannalu iluarisimaarnarpoq.
Alfred Olsenip Siriusimi inuttaasimanini tulluusimaarutigisarpaa, alapernaarsuisullu ilisarnaataat atortuaannarpaa.
Assi: Jesper Hansen
Kalaallit Nunaata Danmarkillu maannakkut pisumi ataatsimoornissaat Alfred Olsenip pingaartikkamiuk Trumpip kalaallinut inuiaqatigiinnut mamiatsatsitsisaqattaarneranut akerliussutsimik takutitsinissamut peqataassaaq.
Alfred Olsen Aalborgimi akerliussutsimik takutitsissaaq. Sisimiuni sivisuumik sulisimareerluni ukiualuit matuma siorna Limfjordenip paavani Halsimut nuuppoq. Tassani sapaatip akunnerata siuliani issimmat nittaammallu aliannaarpoq.
Qimussertartut akerliussutsimik takutitsisariaqarput
- Nillasunnera puakkut malugeqqillugu iluaqaaq, 78-sinik ukiulik
Siriusimilu qimussertartuusimasoq, Trumpip qimussertartunik quiassuaatiginninneranut atatillugu tulliani qimussertartut akerliussutsimik takutitsinissaannut
isumassarsisoq oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni qimussit ukiut tamaasa kilometerinik hundredelinnik isorartutigisunik angalasarput — qularnanngitsumik Washingtonimiit Nuummut ungasitsigisumut ungasinnerulaartumullu.
- Kalaallit qimussertartut tamarmik ataatsikkut angalaarnissaat takorloorpara – illoqarfinni assigiinngitsuni erfalasulisarlutik immaqa 10 kilometeriinnaq ataatsimoorlutik qimussertut. Trumpip soqutigigunanngilaa, kisianni qimussip qanoq ittuuneranik Kalaallit Nunaannilu qanoq pingaaruteqartigineranik kusanartumik takutitsinerussaaq. Kulturitta ilagaa – aamma Kalaallit Nunaata illersornissaanut pingaaruteqarpoq, Alfred Olsen oqarpoq.
Alfred Olsen kalaallini siullersaalluni Siriusip alapernaarsuiartortitaanut 1970-imi ilaalerpoq. Alapernaarsuiartortitaasut taakku aqqaneq-marluk qimmillu qimussertartut 100-t missaanniittut atorlugit Danmarkip kunngeqarfiata Tunup avannaani oqartussaanera qulakkeerpaat.
Alfred Olsen Siriusimi ukiut marluk missaanni kiffartorpoq, 1971-imilu upernaakkut Siriusip alapernaarsuiartortitaasa ilaat pingasut ilagalugit perlulluni anorersuarnerani atortutik tamaasa annaavaat – taakkulu sisamat taamaallaat apummi imminnut naloriullutik aniguipput. Alfred Olsen ajutoornermi minnerusunik qeritsisersimalluni aniguivoq, allalli marluk inuunertik tamaat innarluuteqalerput.
