Angutit
aningaasarsiorluartut
arnat
Kalaallit Nunaanni ataqatigiisitsisuupput. Arnat
angutillu isertitaat
pillugit kisitsisit
nipitittakkallu kingulliit taama inerniliipput.
Angutit
arnaniit
20 procentimik akissarsiaqarnerusut Naatsorsueqqissaartarfiup
isertitat pillugit kisitsisaataani kingullerni
takuneqarsinnaavoq.
Tusassimiit
nipitittakkat
»Ulluinnarni
maligassiuisunik«
qulequtserlugu
nangeqattaartumik saqqummersittaani
arfiniliusuni tallimat arnaapput.
Angutit
aningaasarsiorluartut
arnat
Kalaallit Nunaanni ataqatigiisitsisuupput. Arnat
angutillu isertitaat
pillugit kisitsisit
nipitittakkallu kingulliit taama inerniliipput.
Angutit
arnaniit
20 procentimik akissarsiaqarnerusut Naatsorsueqqissaartarfiup
isertitat pillugit kisitsisaataani kingullerni
takuneqarsinnaavoq.
Tusassimiit
nipitittakkat
»Ulluinnarni
maligassiuisunik«
qulequtserlugu
nangeqattaartumik saqqummersittaani
arfiniliusuni tallimat arnaapput.
Nangeqattaartoq
2023-mi
siullermeerluni
saqqummersinneqarmat
Alfred Olsen aamma Bodil Davidsen nipitittakkami assitaliunneqarput,
tulliani
2024-mi saqqummersinneqarmat
Nanna Knudsen aamma Rebekka Olsvig assitaliunneqarput.
Nipitittakkani
kingullerni marlunni novembarip arfineq-aappaanni saqqummertuni
Aviâja
Egede Lynge aamma Aima
Jensen »ulluinnarni
maligassiuisutut«
toqqarneqarput.
Tusassimi
sulisunit »ulluinnarni
maligassiuisut«
toqqarneqartarput, eqqumiitsuliortumillu Lisbeth Karline Poulsenimik
assilialiarineqartarlutik.
Arnat
maligassiuisutut
Aviâja
Egede Lynge, 1974-imi inunngortoq, 2015-imiit 2025-mut meeqqat
pillugit
oqaaseqartartuuvoq.
Suliaalu
nunami sanngiinnerpaartanik isumaginnissinnaassuseqanngitsumi
ingasagineqarsinnaanngillat.
Aviâja
Egede Lynge ukiuni qulini nuna tamakkerlugu meeqqat inuusuttullu
tusarumallugit
angalasarpoq,
innersuussutinilu oqartussaasunut, suliamik ilisimasalinnut
inersimasunullu – minnerunngitsumillu meeqqanut –
anngussaqartarpoq. Nalunaarusiarpassuarnik tupaallannartunik,
pisortat meeqqanut atugarliortunut iliuuserisimasaat
isornartorsiortarlugit, suliaqarsimavoq. Kalaallit Nunaanni meeqqat
maalaaruteqartarfiannik pilersitsisoqarnissaa kingulliullugu
suliaralugu angumeraa,
taanna
Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat
pisinnaatitaaffii
pillugit
isumaqatigiissutaanut naapertuuttumik suliarineqarsinnaaniassammat
Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussagaavoq.
Aviâja Egede Lynge, 1974-imi inunngortoq, 2015-imiit 2025-mut meeqqat pillugit oqaaseqartartuuvoq. Suliaalu nunami sanngiinnerpaartanik isumaginnissinnaassuseqanngitsumi ingasagineqarsinnaanngillat.
Tusass
Tusassimit
nipitittagaq ima tunngavilersorneqarpoq:
- Ulluinnarni maligassiuisut
pingaaruteqarnerannik
eqqaasitsissutaavoq;
inuit
nuimanerpaanngikkaluarlutik
inuiaqatigiinniit
nuannersumik
ilusilersueqataasut.
Aima
Jensen, 1991-imi inunngortoq, aalajangersimasumik
oqaasertaleruminaassinnaavoq. Taannami
tilluuttartutut,
sakkutuujusussaatitaanermi,
qulimiguulimmik timmisartortartutut, inuussutissarsiutigalugu
aqqartartutut kiisalu qulimiguulinni ujaasinerni annaasiniarnernilu
kivitsissutilerisutut killissarsiortuartuuvoq. DR-ip
piviusulersaarusiaani »Slædepatruljen«-imi aamma »De Arktiske
Reddere«-mi peqataanikuuvoq,
tassani isiginnaartunut Kalaallit Nunaata pinngortitarsua inunnut
tunioraasuullunilu tigooraasuunera
ersersippaa.
Tusass
nipitittagaq pillugu ima oqaasertaliivoq:
- Aima Jensen kalaallit kinguaariinneersuuvoq, taakku
ileqqutoqqat nutaaliaasullu ataqatigiissillugit pinngortitaq, assassorneq Issittumilu uumaniarneq
pillugu ilisimasanik ingerlatitseqqiisuullutik. Aamma Kalaallit
Nunaanni pissutsit maanna qanoq innerannik nunarsuup sinneranut
takutitsisuuvoq.
Nipitittakkat
Tusassip 2025-mi saqqummersitaani 24-iusuni taakku marluk
kingulliupput.
