Seqineq qaammallu pinngortitap isiginnaartitsissutigisaasa angakkuagarpalaarnersaasa ilaannik pingasunngornermi aggustip 12-ani takutitsissapput: Seqineq pulalluinnassaaq, Siberiamit Qalasersuaq avannarleq, Tunup avannaa, Island, Atlantikoq Portugalilu aqqusaarlugit Mallorcamut ingerlaassalluni. Seqerngup pulanissaa nunatsinni Pearylandimiit aallartikkuni Issittup imartaani takuneqarsinnaassallunilu Ittoqqortoormiit Tasiilallu akornanni Blossevillep sineriaani naassaaq.
Nunatta allakkerivia Tusass ullormi tassani qilammi alutornartunik takutitsinermut atatillugu frimærkiliorpoq, taannalu ukiumi saqqummersinneqartut 24-t ilagissavaat. Malene Guldager Olsenip, Nuummi 1970-imi inunngortup siullermeerlunilu frimærkiliortup, frimærki suliaraa.
Seqineq qaammallu pinngortitap isiginnaartitsissutigisaasa angakkuagarpalaarnersaasa ilaannik pingasunngornermi aggustip 12-ani takutitsissapput: Seqineq pulalluinnassaaq, Siberiamit Qalasersuaq avannarleq, Tunup avannaa, Island, Atlantikoq Portugalilu aqqusaarlugit Mallorcamut ingerlaassalluni. Seqerngup pulanissaa nunatsinni Pearylandimiit aallartikkuni Issittup imartaani takuneqarsinnaassallunilu Ittoqqortoormiit Tasiilallu akornanni Blossevillep sineriaani naassaaq.
Nunatta allakkerivia Tusass ullormi tassani qilammi alutornartunik takutitsinermut atatillugu frimærkiliorpoq, taannalu ukiumi saqqummersinneqartut 24-t ilagissavaat. Malene Guldager Olsenip, Nuummi 1970-imi inunngortup siullermeerlunilu frimærkiliortup, frimærki suliaraa.
Malene Guldager Olsen Kujataata naqiterivigisimasaani naqiterinermi teknikeritut ilinniarsimavoq, aamma Kalaallit Nunaanni Naqiterivimmi, Sermitsiami, Brugsenimi Tele Greenlandimilu ilusilersuisutut sulisimavoq.
Malene Guldager Olsen 1996-imiit 2000-imut Sermitsiami atorfeqarsimavoq, tassanilu dronning Margrethep seeqqumigut ajornartorsiuteqarnini pissutigalugu Kalaallit Nunaanni angalanerminik unitsitsisariaqarsimanera pillugu saqqassamik ilusilersuivoq. Saqqaani dronningi Nanortalimmi qulimiguulimmut ikiartortoq assilineqarpoq, allassimavorlu „Baaj“. Malenep ilusilersuinera nunani avannarlerni saqqatut pitsaanerpaatut akissarsisinneqarpoq.
Århus Kunstakademi-mi qalipaanermik qiperukkanillu eqqumiitsuliornermik 2010-miit 2013-imut ilinniarpoq, tamatumalu kingorna Københavnimi Kalaallit Illuutaanni, Københavnimi Århusimilu Kofoed Skolemi Roskildemilu mamarsaatinik tunisassiorfimmi Krytami sulivoq.
Narsami Aasiviup ukiuni 50-inngortorsiornera
Ukioq manna frimærkini saqqummersinneqartussani atit ilisarnartut arlaliupput. Nangeqattaartut arlallit nangissapput: Buuti Pedersen nunatta naasuinik frimærkiliai. Ina Rosingip inuit oqaluttuarisaanerat pillugu assilisai. Konrad Nuka Godtfredsenip qimussinik frimærkiliai. Lisbeth Karline Poulsenillu ulluinnarni maligassiuisunik frimærkiliai.
Nangeqattaartoq nutaaq aallartissaaq: Christian Fleischer Rex qajaq pillugu oqaluttuassaaq.
Tusassip illoqarfiit nunaqarfiillu nalliuttorsiortut nersortarpai, ukioq mannali tuperfik nalliuttorsiutigissavaa. Aasivik 1976-imi Narsami siullerpaamik ingerlanneqarpoq; aasami ataatsimeersuarneq politikkikkut kulturikkullu kinguneqaatissaqartoq. Ivinguak´ Stork Høegh frimærkiliortuuvoq.
Tusass ukiut tamaasa kulturikkut innuttaaqatigiinnilluunniit suliniuteqarnermut frimærkimik nalilikkamik saqqummersitsisarpoq. Tasiilami ornittakkap Armargivat frimærkia Camilla Nymand Petersenimit 2026-mi sananeqarpoq.
Miki Jacobsenip qimussimik pissartanngorniunneq nersorpaa. Bolatta Silis-Høegh Europami frimærkinut Kalaallit Nunaata tunissutaanik ukiumoortumik pilersitsivoq. Kunngi Frederik X sapaatip akunnerani 8-mi Nunatsinnut tikeraassaaq, Steen Brogaardillu kunngi assiliartaralugu frimærki aggustimi saqqummersissavaa.
Ukioq manna saqqummersitsisarneq pisarnertut juullimut frimærkinik marlunnik Paarma Olsvig Brandtip 2020-mi siullermeerluni frimærkiliortup suliaanik naggataarnersiorneqassaaq.
