Qimmit ajugaasup qimutaanik qimuttut aamma nersorniarneqartariaqarput

Qasigiannguani Avannaata Qimussersua arfininngornermi marsip 28-ani ingerlanneqassaaq. Allakkerivillu Tusass nipitittakkamik eqqumiitsuliortup Miki Jacobsenip suliaanik ullormi tassani saqqummersitsissaaq.

– Qimussersuarneq timersornermi pikialaarnerinnaanngilaq, kultorikkulli malunnartitsineruvoq, qimussit inuiaqatigiinni suli pingaaruteqarnerat naqissuserniarlugu, nipitsittakkanut pisortaq Allan Pertti Frandsen tunngavilersuivoq.

Miki Jacobsen Paamiuni 1965-imi inunngorpoq. Qimussertartoqarfissuarmili Sisimiuni peroriartorpoq, meeraanerminiilli inuusuttuaranngornissani tikillugu nammineq qimmiminik qimussertarnikuulluni. Miki Jacobsenip nipitittakkami qalipagaa tassaavoq ukiumi pissartap nersorniarneqarnera.

- Sooq taanna qalipassallugu toqqarpiuk?

– Qimusseq siulleq apuuffissamut apuukkaangat unammineq aalajangerneqartarpoq, isiginnaartulli nuannaarlutik ajugaasup qamutaasa kivinneqartarnerat ilisarnaataavoq, Miki Jacobsen Sermitsiamut oqarpoq.

Qimmeqanngippalli ajugaasoqarsinnaanngilaq.

– Qimussertoq qamutiniitsillugu qummut kivinneqartarpoq, kisianni nuna tamakkerlugu pissartanngorniunnermi qimussertartoq qimmillu qanimut suleqatigiittariaqarput. Taamaattumik qimmit saavaniitillugit tunuani ajugaasoq kivinneqartoq qalipappara. Nersorniarneqartariaqarput, Miki Jacobsen oqarpoq.

Qimussersuaq politikkimut akuliuttoq

1988-imi siullermeerluni sukkaniuttoqarmalli nuna tamakkerlugu persuarsiutigineqartarpoq, siornali pissartanngorniunneq politikikkut oqallisaangaatsiarpoq.

Nuummi mittarfissuarmi marsip 24-ani 2025-mi ulapaarfiuvoq. Siullermik Amerikamiut timmisartui Hercules marluk isumannaallisaasunik ilaasoqartut biilillu aallaaneqarnissamut isumannaallisakkat sisamat nassarlugit mipput, kingusinnerusukkullu Savalimmiormiut timmisartuat danskit isumannaallisaasuinik ilaasoqartoq, piolitiit qimmiinik politiinillu, mippoq. USA-p præsidentiata tullersortaata nuliata Usha Vancep Sisimiuni qimussimik sukkaniunnermi isiginnaariarluni tikittussaammat isumannaallisaasut amerlasuut tikinnerannut pissutaavoq.

USA-p Nuummi sinniisoqarfia Air Greenlandip qamutinik qimminillu Sisimiunut assartuineranut aningaasartuutit matussuserpai, qaaqqusissulli akerleriissutaasoq kinaassusersineqarani. Assortuuttoqareersoq præsidentip tulliata nuliata angalanissamut pilersaarutini allanngortippai, uinilu J. D. Vance peqatigalugu amerikamiut Pituffimmi sakkutooqarfiannut tikeraarlutik.

Qasigiannguani aamma taama pisoqarpoq, tassani takornarialerisup præsident Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaa Louisianami guvernøri Jeff Landry unamminermut qaaqqusimavaa. Jeff Landry aamma nuannarineqarpianngilaq, kalaallinik Amerikamiunngornissamik qularunnaarsitsiniarluni sulissuteqarmat. Qaaqqusissut tunuartinneqarpoq, aqagumullu unammersuarnissaq taamaalilluni politikkikkut eqqissiviilliornermiikkunnaarpoq.

Ukiuunerani sila kiallunilu panertoq

Politikkikkut anorersuarnissaq pinnagu, Qasigiannguanili aaqqissuisut DMI-p silassammik ilimasaarinera ernumallutik nakkutigaat.

Danmarks Meteorologiske Institut Ilulissani Aasiannilu uuttortaasarfeqarpoq, Qasigiannguanili uuttortaasarfeqarani.

- Kitaata sineriaani kiarujussuarluni arlaleriarlunilu aatsaat taama kiatsigaluni ukioq 2025-26 aallartippaa, februaarimili sila nillernerulerpoq, silap pissusianik ilisimatooq Caroline Drost Jensen oqarpoq.

Ilulissani decembarimi, januaarimi februaarimilu kiassutsikkut rekordi 1929-meersoq nallerneqarpoq, agguaqatigiissillugu minus 6,0 gradinik issilluni, tassa kaperlannerani 6,3 gradinik issinnginnerulluni.

Qasigiannguit illoqarfiit taaneqartut akornanniikkaluarpoq.

Sila kianneruinnarani aamma nittaassaqarpianngilaq.

DMI-p nunatsinni silamik misissuutai Qasigiannguanit 200 kilometerinik kujasinnerusumik Kangerlussuarmi februaarimi siallersimanngilluinnarpoq – 1976-imi uuttortaasarnerup aallartinneraniilli februaarimi aatsaat taama panertigaaq.

Nakkaalartoqartinnagu aputeqarunnanngilaq. Pinngortitaq naalagaavoq

Qasigiannguani Qimmiutillit Peqatigiiffiat QQP ukioq manna pissartanngorniunnissamik aaqqissuussisuuvoq, Gaba Rosbachilu Kalaallit Nunaanni Qimussertartut Kattuffiannut KNQK-mut attaveqaataavoq.

Qasigiannguani, sumiiffiit allat assigalugit, ukioq manna iluamik aputeqanngilaq, tassanilu peqatigiiffiup aqqut unammiffigineqartussaq qanimut nakkutigaat. Meeqqat unammiffissaat 8,5 kilometerisut takissuseqarpoq; inersimasullu unammiffissaat 40 kilometerisut takissuseqarluni.

- Ukiup kiassusiata panernersuatalu aqqut qanoq sunniuteqarfigisimavaa?

– Piffissami kingullermi anorlertorujussuuvoq, taamaattumik aqqutaani aputip qanoq annertutiginera misissussavarput. Qujanartumik maannakkut pitsaaneruvoq, kisianni aqqutaata nunakkut ingerlaffiani sikoqarluarlunilu ujaqqanik ulikkaarpoq. Nunakkut ingerlassagutta qamutit ilaat qimussernermi aserorneqarsinnaapput, Gaba Rosbach arfininngornermi sukkaniunnissaq sioqqullugu suleqatitsinnut Arnaq Nielsenimut oqaluttuarpoq.

– Neriuppugut Qasigiannguani aput kingullermik nakkartoq iluaqutigissagipput. Neriuppugut, tassami pinngortitaq kisimi naalagaavoq, Gaba Rosbach oqarpoq.

Ukiup kiannerujussua pissutigalugu Avannaani siku ajornartorsiutaavoq, taamaattumillu qimminik illoqarfimmut pissartanngorniunnissamut assartuineq aamma sunnerneqarpoq. Issittumi Sakkutooqarfik sapaatip-akunnerata ingerlanerani sikusiummik ikiuuppoq, taamaalilluni pissutsit ajornakusoortikkaluartut Qasigiannguanut assartuineq isumannaatsumik ingerlanneqarpoq.

Qimussertartut 26-t Nuussuarmiuniit Sisimiormiunut unammiarlutik peqataajartorput.

Silami?

DMI-p Qasigiannguanut silassamik ilimasaarutaani aqagu unamminermi 15-inik ississasoq, anoreqarani, nuiaqartoq ullaallu tungaani nittaallertarsinnaasoq takuneqarsinnaavoq.