Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Københavnimeersoq Poul Schmith 2016-imili inatsisitigut ikiorsiisarnissamik Namminersorlutik Oqartussanik isumaqatigiissuteqarsimavoq.
Taamatut ikiorsiisarneq atorneqarneruleriartorpoq, ullumikkullu tunngaviusumik isumaqatigiissummik annertunerusumik taarserneqarluni, taanna Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffiinut, ingerlatsiviinut ingerlatseqatigiiffinnullu tamanut atuulluni.
Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Københavnimeersoq Poul Schmith 2016-imili inatsisitigut ikiorsiisarnissamik Namminersorlutik Oqartussanik isumaqatigiissuteqarsimavoq.
Taamatut ikiorsiisarneq atorneqarneruleriartorpoq, ullumikkullu tunngaviusumik isumaqatigiissummik annertunerusumik taarserneqarluni, taanna Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffiinut, ingerlatsiviinut ingerlatseqatigiiffinnullu tamanut atuulluni.
Tamatuma saniatigut Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua aamma inatsisilerituunik Namminersorlutik Oqartussaneersunik ikiorserneqartarnissamik isumaqatigiissuteqarsimavoq. Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Nunatsinni suliassarpassuaqarnini pissutigalugu Nuummi Issortarfimmut 7-imi allaffeqalerpoq – Tusagassiiviup Sermitsiap illutaata ilaani.
Aatsitassarsiortitseqatigiit akiligassiissutaat
Isumaqatigiissut ilaatigut aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmit atorneqarpoq, tassa Kinamiut aatsitassarsiortitseqatigiiffiata London Miningip aamma Australiamiut aatsitasarsiortitseqatigiiffiata Energy Transition Mineralsip isumaqatigiinniarneranni.London Miningip novembarip 15-ianni 2022-mi Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortippai. Aatsitassarsiortitseqatigiiffimmit oqaatigineqarluni Nuup Kangerluata avannaani Isukasiani saviminissamik piiaanissamut akuersissummik 2021-mi unioqqutitsisumik arsaarneqarsimallutik.
Namminersorlutik Oqartussat London Miningip piiaanissamut akuersissutaanik atorunnaarsitsinerminnut tunngavilersuutigaat, aatsitassarsiortitseqatigiiffiup piffissamik sivitsuinissamik qinnuteqaateqaqattaartarsimanera suliniullu ingerlalluarsimanngimmat. Tamatuma saniatigut aatsitassarsiortitseqatigiiffik isumannaallisaanissamut kontomut tamakkiiisumik akiliisarsimanngilaq, naak arlaleriarluni akileeqquneqartaraluarluni.
Aatsitassarsiortitseqatigiiffiup Kinamiunit pigineqartup London Miningip Namminersorlutik Oqartussat Isukasiani akuersissut pillugu eqqartuussivimmut 2022-mi suliassanngortippai. Suliassaq suli ingerlanneqarpoq. Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit suliamik ingerlatsivoq, taamalu Nuna Advokater aamma Horton Advokatpartnerskab aatsitassarsiortitseqatigiiffik sinnerlugu suliamik ingerlatsillutik.
Assi: Poul Krarup
London Mining
London Miningip eqqartuussivimmut suliassanngortitsinera naapertorlugu piiaanissamut akuersissut 2013-imeersoq suli atuuttussaagaluarpoq, piumasarineqarporli qaammatit 18-it qaangiutsinnagit piiaanissamut matusinermullu pilersaarusiornissaq. Pineqartumi 20 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissartik, isumannaallisaanissamullu kontominnut 6 millionit koruuninik akiligassinneqarnermik atorunnaarsinneqarnissaanik piumasaqarlutik.
Nuna Advokater aamma Horten Advokatpartnerskab aatsitassarsiortitseqatigiiffik sinnerlugu suliassamik ingerlatsipput, Naalagaaffiullu eqqartuussissuerisuata aatsitassarsiornermut oqartussat sinnerlugit suliassaq ingerlallugu.
Akuersissutip sivitsorneqarsinnaaneranut taarsiiffigitinnissamillu piumasaqaat pisariunngikaluarput, qularnanngitsumillu 2025-mi aalajangiiffigineqarsinnaagaluarlutik. London Miningilli Naalakkersuisut iluanni allagaatit arlallit Naalakkersuisoqarfiit aqutsisoqarfiillu assigiinngitsut akornanni ingerlateqqinneqartarsimasut takujumavai, tamannalu Naalakkersuisunit pingaaruteqartutut isigineqarani.
Nunatsinni Eqqartuussiveqarfiup Naalakkersuisut aallaqqaammut taperserpai, London Miningilli allagaatit pillugit apeqqut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut ingerlateqqippaa, eqqartuussiviullu suliassamik suliarinninnermi suliassanngortitseqqinneq pissutigalugu suliaq maanna suliarilerpaa. Allagaatinik takunnissinnaanermut apeqqut pissutigalugu aatsitassarsiortitseqatigiiffiup akuersissutaata sivitsorneqarnissaanik kiisalu taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarneranik suliaq kinguartinneqarpoq qaqugulu suliarineqarnissaa suli piffissalerneqarani.
Energy Transition Minerals Kuannersuarni piiaanissaminik 2007-imiilli sulissuteqarsimavoq. Ingerlatseqatigiiffimmit oqaatigineqartut naapertorlugit, uranimut inatsit 2021-mi akuersissutigineqarmat piiaanissamut akuersissummik tunineqarumanngillat inatsisinillu unioqqutitsilluni unitsinneqarluni. Eqqartuussivimmut suliassanngortitsissummi allassimavoq, ingerlatseqatigiiffik isumaqartoq piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissaminnik inatsisitigut pisinnaatitaaffeqarlutik, aamma urani pillugu inatsit misissuinissaminnut akuersissutaatiminnut atatillugu atuuttussaanngitsoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Energy Transition Minerals
Suliassaq angisooq alla Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit suliarisaata aappaa tassaavoq, Energy Transition Mineralsimut tunngasumik suliassaq. Taakkumi Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik taamaalillutillu suliniutiminnik ingerlatitseqqissinnaanerminnik eqqunngitsumik arsaarneqarsimallutik isumaqaramik.
Aatsitassarsiortitseqatigiiffik piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissaminik imaluunniit 76 milliardit koruuninik taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarsimavoq.
Allagaatinik takunnissinnaatitaaneq Sermitsiap siornatigut pissarsiarisimasaa naapertorlugu suliassaq manna tikillugu Namminersorlutik Oqartussanut 18,7 millionit koruuninik akeqarsimavoq.
Isumaqatigiissitsiniarnermi eqqartuussivik aamma najukkami eqqartuussivik
Isumaqatigiissitsiniartartut ukiut pingasut qaangiuttullu suliamik suliarinnissinnaanngitsutut novembarimi isummerput. Namminersorlutik Oqartussat tamanna tunngavigalugu isummerput, suliassamut aningaasartuutimik ilaat tamakkerlugilluunniit matussusertinniarlugit. Tamanna isumaqatigiissitsiniartartunit isummersorfigineqaleruttorpoq.
Isumaqatigiissitsiniarnermi eqqartuussiviup novembarimi aalajangiinerata kingorna ullualuit qaangiuttut, Københavns Byret aalajangerpoq Namminersorlutik Oqartussat najukkami eqqartuussivimmut unnerluutigineqarsinnaanngitsut. Tamatumunnga atatillugu Namminersorlutik oqartussat naalagaaffiup eqqartuussissuserisua aqqutigalugu akiligassat pillugit nalunaarummik aamma tunniussisimapput, taamaalilluni eqqartuussivik Namminersorlutik Oqartussat inatsisilerituutut ikiorsiissutinut aningaasartuutaannik ingerlatseqatigiiffiup akiliinissaanik aalajangiisinnaaniassammat.
Taamaalilluni Energy Transition Mineralsip Namminersorlutillu Oqartussat akornanni suliassaq Nunatta Eqqartuussiviani suliarineqaqqaassaaq. Tamanna eqqartuussivimmi qaqugu suliarineqassanersoq ilisimaneqanngilaq.
Sermitsiap paasissutissaatai naapertorlugit suliaq siusinnerpaamik 2027-mi suliarineqarsinnaassasoq ilimagineqarpoq.
