Aanaap oqartarnera tusareersimassajunnarsivat: Annikikkaluarluunniit iluaqutaasartoq. Tassalu Lottomi 35 koruuninik eqquisimaguit imaluunniit sukumiinngikkaluamik eqqiaagaangavit.
Oqaatsit silatuut aamma timigissarnerup sianissutsikkut peqqissuunissamut timigissarnermut tunngapput, ilisimatusaammi nutaami atuagassiami Mechanism of Aging and Developmentimi saqqummersumi takutinneqarpoq.
Aanaap oqartarnera tusareersimassajunnarsivat: Annikikkaluarluunniit iluaqutaasartoq. Tassalu Lottomi 35 koruuninik eqquisimaguit imaluunniit sukumiinngikkaluamik eqqiaagaangavit.
Oqaatsit silatuut aamma timigissarnerup sianissutsikkut peqqissuunissamut timigissarnermut tunngapput, ilisimatusaammi nutaami atuagassiami Mechanism of Aging and Developmentimi saqqummersumi takutinneqarpoq.
Sivisoorsuarmik timigissariartariaqanngilatit. Ulluinnarni allannguutit annikitsut aamma iluaqutaasarput. Ullormut minutsiniluunniit marlunni timimik atuinikkut annertuumik qaqusoorsinnaaneq annikillisinneqartarpoq. Akunnerullu affaata tungaanut timigissarneq pissarsiffiunerpaasinnaavoq.
- Minutsini 15-ini akunnattumik sakkortussusilimmik sapaatit akunneranut timigissartaraanni ajutoorsinnaaneq annikillereertarpoq, 220 minutsiugaangatalu pissarsiassaq annertunerpaasinnaavoq. Tamatuma kingorna minutsit amerlanerusariaqanngillat pissarsiassaq annertusissappat, Danmarkimi sullivinni avatangiisinut ingerlatsivimmi peqqinnartumik sulinissamut ilisimatooq ilisimatusaammilu pingaarnertut allaaserisaqartoq Lars L. Andersen Spaniami Chilemilu suleqateqartoq oqarpoq.
Uppernarsaatissaqanngitsoq
Ilisimatusarnermi timimik atuineq napparsimavimmullu unitsinneqartariaqarnissamut aarlerinaatit misissorneqarput. Matumani ima inerniliisoqarpoq ulluinnarni akunnattumik sakkortussusilimmik aalasarnikkut unitsitaanissaq annertuumik annikillisinneqartartoq. Allaat ajornaatsumik timigissaraluaraanni.
- Ullut tamaasa sukkasuumik pisuttoqarsinnaavoq imaluunniit sikkilerluni suliartorluni. Taamaaliornikkut 30 minutsit anguneqapallassinnaapput. Allaallu 30 minutsit angunngikkaluarlugit minutsit qulit aamma iluaqutaasarput, danskeq pingaarnertut allaaserinnittoq ilisimatooq Lars. L. Andersen oqarpoq.
Ullormut 30 minutsit angusaraanni annertuumik uippakajaarnissaq 26 procentersuarnik annikillisarpoq. Namminermini tupaallannanngilaq timigissarneq sianissutsikkut peqqissutsitsinnut sunniuteqartartoq, Statens Institut for Folkesundhedimi, SDU-mi Sektion for Sundhedsfremme og Forebyggelsemi immikkoortortami pisortaq ilisimatuujuneq Christina Bjørk Petersen oqarpoq.
Ilisimatusaat Videnskab.dk-mut atuarsimavaa.
Qangalili ilisimaneqarpoq timigisarneq nikallorujussuarnissamut annilaangarujussuarnissamullu iluaqutaasartoq. Qaqusoortarnermulli ilisimasavut amigarput.
Imaanngilaq timigissarneq akunnerpassuarni sakkortuumik sungiusarneq. Annikitsumik timip atornera allaat qaqusoornissamut illersuutaasinnaasoq, nunani tamalaani ilisimatusarnerup nutaap takutippaa.
Assi: Oscar Scott Carl
- Ilisimatusarnermilu soqutiginartua uaniippoq, maannakkut aamma uippakajaarneq misissorneqarmat, oqarpoq.
- Uippakajaalersarnermut uppernarsaativut annikinnerupput assersuutigalugu annilaangasarnermut nikallorujussuartarnermullu sanilliullugu. Ilaatigut peqqutaalluni uippakajaarneq sunaassusersiuminaattarmat misissornissaalu ajornakusoornerusarluni, Christina Bjørk Petersen oqarpoq.
Patajaatsumik ilusiligaq
Allanilli peqquteqarluni ilisimatusaat aamma immikkuullarippoq. Ilisimatusarnerup annertussusaa uuttortaariaasialu immikkuullarissutaapput. Tulunnit 74.000-init paasissutissaqarpoq, ilisimatuullu ukiuni 7,9-mi malinnaavigaat paasiniarlugu kikkut qaqusoorsimasutut paasineqarnersut.
Aamma apersuinerinnakkut ilisimasanik katersisoqarsinnaanngilaq, naak tamanna ileqquugaluartoq, taarsiulluguli paffikkut timip aalatinneranut uuttuutiliisoqartarluni (accelerometer).
Christina Bjørk Petersenip timip atorneranut uuttuutit taakkorpiaat erseqqissarpai, inernerit tutsuiginarnerujussuanngortittarmagit.
- Inuit namminneq eqqaamannillutik nalunaarsuisussaatillugit kukkusoqartarpoq, qanoq annertutigisumik aalasimanerlutik, oqarpoq.
Ilisimatuut aamma ilisimatusarneq ilusilersorsimavaat, angusanut timigissarnermit allaanerusut taputartuunneqarsinnaanerat annikinnerpaatinniarlugu.
Pitsaaliuineq qitiutillugu
Christina Bjørk Petersenip ilisimatusarneq aamma nersualaarpaa pitsaaliuineq qitiutinneqarmat.
Siusinnerusukkut isiginiarneqarnerusarsimavoq timigissarneq qanoq pinaveersaartitsinermi atorneqarsinnaanersoq, inunni peqqissuni annertuumik uippakajaarsinnaasuni.
- Ilisimatusarnermi pitsaaliuinerup qitiutinneqarnera ingammik soqutiginarpoq, oqarpoq.
Minutsialuinnaat naammanngillat
Christina Bjørk Petersen naapertorlugu ilisimatusaatip atuarnerani mianersortoqartariaqarpoq. Naak ilisimatusarneq allaat minutsinni 15-iinnarni sapaatit akunneranut timigissarnermut attuumatinneqaraluartoq, mianersoqqussutigaa tamatuma pingaaruteqarpallaartinnissaa, ima paasillugu taama annikitsigisumik timigissarneq naammassinnaasoq.
Timigissarnikkut timi uippakajaarnaveersaarnissamut iluaquserneqartarpoq. Timip atornera illersuutaasinnaavoq.
Assi: Oscar Scott Carl
- Ima inerniliinissamut mianersortoqartariaqarpoq annikitsuararsuarmilluunniit timigisarnermi ajutoorsinnaaneq annikilliartulersartoq, ullormulli minutsinni 30-ni timip atorneratigut ajutoorsinnaaneq annertuumik annikillisinnaasoq, erseqqissarpaa.
Tamanna ilisimatusarnernut allanut assinguvoq. Iluaqutissartaasinnaasut annerit takuneqarsinnaapput timimik atuinngilluinnarnermiit atuinerulersimagaanni. Iluaqutissartaali annertusiartortarpoq.
- Taamaattumik ullormut minutsini timigissartarnissami Peqqissutsimut aqutsisoqarfimmit Danmarkimi inunnik tamanik innersuussinerat suli anguniagaavoq pitsaasoq, Christina Bjørk Petersen oqarpoq, eqqaasitsillunilu innersuussineq peqqissutsimut tunngasorpassuarnut uppernarsineqarsinnaasunut tunngammat taamaallaat uippakajaarnermut pinnagu.
Timigissarneq illersuutaasoq
Annertoorsuarmik atornera pitsaanerunngilaq
Ilisimatusarnerup takutippaa sapaatit akunneranut (ullormut 2 minutsit) minutsini 15-iinnarni aalaneq annertuumik pitsaaliuisinnaasoq. Sunniutaali annikippoq (2 procent).
Pissarsiffiunerpaasarpoq sapaatit akunneranut minutsini 15-iniit 220-nut timimik atuineq, ullormut minutsini 31-ni timip atornera pissarsinarnerpaasarluni. Taamaaliornikkut annertuumik uippakajaarnissaq 26 procentimik iluaquserneqartarpoq.
Naak aarlerinaataasinnaasut annikitsumik annikilliartortaraluartut ullormut minutsinit 30-nit sivisunerusumik sungiusartaraani pissarsissutaasussat minutsikkaartumik annikillisarput, sapaatit akunneranut minutsit 220 qaangersimagaanni,
Aarlerinaatit annikillissutiginerpaasai nassaarineqarsimapput annertuumik timi atortaraanni (minutsini 1.230-ni, tassalu sapaatit akunneranut akunnerit 20 sinnerlugit). Matumanili pissarsiassaq minutsini amerlanerussutaasuni annikippoq.
Minutsimut pissarsissutaanerpaasussat sapaatit akunneranut akunnerit 20 tikitsinnagit pissarsissutaareertarmata inunnullu amerlanerpaanut taama timigissartiginissaq.
Ilisimatusarnermi taamaallaat misissorneqanngilaq sooq timigissarneq uippakajaarnissamut annertuumik pinaveersaataanersoq. Ilisimatusaammili pingaarnertut allaaserisaqartup Lars L. Petersenip tamanna siunnersuusiorfiginiarpaa. Inuiassuit ineriartornerannut nassuiaatissamik aallertoqartariaqarpoq.
Uippakajaarnermi inuuniarnermut tunngavoq, nassuiaavoq, nukiit akiuunnissamut qimaanissamulluunniit piareersarneqartarlutik, adrenalinimik annertuumik pilersitsinikkut.
Ajornartorsiutaaginnarpoq allaffimmi issiavigisatsinni uippakajaarnermi nukissat taakku atorsinnaasannginnerat taarsiullugulu ’qerilluta’. Nakkarfissaavoq timigissarnikkut aaqqinneqarsinnaagaluartoq.
- Qaqusoorneq tunngavimmigut aalanissamut sanaajuvoq, qarasaasialli tillullugu putoorsinnaanngilat imaluunniit allaffimmi torsuusakkut arpaqattaarlutit. Taamaattumik ullup ingerlanerani allatigut timip atornera illersuutitut atorneqarsinnaavoq, Lars. L. Andersen nassuiaatissatut oqarpoq.
Christina Bjørk Petersen nassuiaavoq timigissarneq arlalissuartigut sunniuttartoq.
- Ilisimavarput timigissarneq sananeqaatitsigut, tarnikkut inooqataanikkullu sunniuteqartartoq. Timi qarasarlu sunnertarpai, saniatigut iluatsittutut misigineq annertunerulersillugu upperalugulu inissisimanerput nammineq iliuuseqarfigisinnaagipput, oqarpoq.
