- Suliffeqarfiit taakku meeqqat qarasaannik pinngitsuuisinnaajunnaarsitsisussanik piaaralutik maskinaliorsimapput.
Eqqartuussissuserisoq
Mark Lanier ungasinngitsukkut Los Angelsimi atuagassiaq The
Conversation naapertorlugu eqqartuussinermi oqaluttuarisaanermut
pingaaruteqartumi taama eqqartuussivoq.
Matumani
arnap 20-nik ukiullip arnaatalu techimik suliffeqarfissuit Google
aamma Meta, Instagrammimik Facebookimillu piginnittut
eqqartuussivilersuuppaat, oqarlutik ingerlatseqatigiiffiit app-iata
meeraasoq pinngitsuuisinnaanngortissimagaat tarnikkullu peqqissusaa
sequmillugu.
Inuinnaat
eqqartuussivimmi aalajangiisartut arnaq ilalerlugu
attaveqatigiittarfiit ’kukkusumik’ ilusilersorneqarsimasut
pinngitsuuisinnaanngortitsisimasutut naqissuserpaat.
Ilisimatuussutsikkilli
qanoq isumaqartoqarpa – inuit attaveqatigiittarfii
pinngitsuuisinnaanngortitsisinnaappat?
Pinngitsuuisinnaannginneq
imaluunniit ’tunniusimalluarneq’? Naak
ingerlatsiviit Metatut ittut oqaluttuarisaanermi imminnut
illersorniarlutik oqaraluartut attaveqatigiittarfiit tassaaginnartut
attaveqatigiinnissamut sakkussaasut, ’pinngitsuuisinnaannginnermillu’
oqalunneq ’tunniusimalluarnertut’ taaneqarsinnaasoq,
ilisimatuussutsikkut allamut tikkuussisoqarpoq.
Ilisimatuut techimik suliffeqarfissuit atuisut tiguarniarlugit allamullu saannaveersaartinniarlugit periusissiat qanoq ittut atortarneraat paasivaat.
Assi: Signe Goldmann/Ritzau Scanpix
Susan
Andersen Syddansk Universitetimi naalagaaffimmi innuttaasut
peqqissuunissaannut ingerlatsivimmi Peqqissuunissamut
akulerunnissamullu ilisimatusarnermi siuttuuvoq
attaveqatigiittarfinnillu pinngitsuuisinnaannginneq pillugu
ilisimatusaammi allaaserisaqaqataalluni.
Naak
suli oqaluuserineqaraluartoq pinngitsuuisinnaannginneq tassaasoq
pisortatigoortumik ajoqummut taaguutaasinnaasoq ilungersunarneranut
qularuteqanngilaq:
’INOQATIT’ ATTAVEQATIGIITTARFIINI IMMINUT ASSORTUUTTOQ
Susan
Andersen inuit attaveqatigiiittarfii imminut
assortuuttumik pilersitsisut nassuiaavoq, inoqatianut attaveqarnermik
pilersitsisussatut ilusiligaallutik, saniatigullu kiserliortutut
misiginissamut atallutik.
Erseqqissarpaa
ilisimatusaammini immikkut ittumik misissorsimallugu inuit
attaveqatigittarfiinik pinngitsuuisinnaannginnerup kiserliornerullu
akornanni imminut atasoqarnera, taamatullu pisoqarnerani qamani
susoqartarnersoq pinnagu, imminulli assortuuttumut nassuiaanissamut
siunnersuuteqarluni:
Akilerneqarpallanneq itisiliinani: Inuit attaveqatigiittarfiini akissarsiassaqartarpoq soorlu like-t imaluunniit alutorsaatissat. Dopamininik pissarsiffiusarpoq erngerlunilu iluarusutsitsisarluni. Attaveqarnerli sivikissinnaavoq assigiinngisitaannginnerulluni tigussaasumik naapilluni pissarsiassamiit. Taamaattumik ima kinguneqarsinnaavoq, inummik attaveqarnertut misinnarluni, itisuunngikkaluamik.
Tigussaasumik naapinnissamiit skærmip saaniinneq: qupperaanissaq ajornanngeqalunilu sukkaqaaq, digitalikkullu attaveqarnikkut pissutsit piviusut silarsuaani inoqatinik naapitsinissamut taarsiivoq. Tikilluni attaveqarnerup attattuarnissaanut piffissaq nukiillu atorneqartariaqarmata naggataagut digitalikkut naapinnissaq salliutinneqalersarpoq.
Kipisuitsoq qaangeruminaannerujartortoq: Digitalikkut naapinneq inoqatinik pisariaqartitsinitsinnik matussutaasinnaanngippat saniatigullu pissutsit piviusut silarsuaani amigaataalluni, tamanna kiserliornermik kinguneqarsinnaavoq. Matumani attaveqatigiittarfinnik atuinerunissaq pilersinneqartarpoq, tamanna tikilluni naapinnissamik annikinnerulersitsilluni taamaalillunilu suli kiserliornerulerluni. Tusarfik:
Susan Andersen, Forskningsleder for Sundhedsfremme og interventioner
ved Statens Institut for Folkesundhed på Syddansk Universitet.
- Attaveqatigiittarfinnik pinngitsuuisinnaannginneq allatigut pinngitsuuisinnaannginnermut assinguvoq, aqutsisinnaajunnaarluni ulluinnarnilu inuunermik annertuumik sunniuteqarluni, oqaluttuarpoq, erseqqissarlugulu pitsaaliuinermi annertuumik pisariaqartitsisoqartoq ajornartorsiutaasumillu atuisunut ikiuiniarnermi, apeqqutaatinnagu pisortatigoortumik ajuutaanersoq ajuutaannginnersorluunniit.
Kullumik
atuineq Ilisimatuut
tarnip pissusaanut misileraatit atorajuttarpaat – soorlu Bergen
Social Addiction Scale (BSMAS) – Bergenimi attaveqatigiittarfinnik
pinngitsuisinnaannginnermut uuttuut – nalilerniarlugu inuk
attaveqatigiittarfinnik pinngitsuuisinnnaajunnaarsimanersoq.
BSMAS
malunniutinik arfilinnik misissuisarpoq:
Sakkortussusaa : Attaveqatigiittarfiit tamakkiisumik eqqarsaatiniittut.
Isummap allanngornera : ’Qiimmaallanniarluni’ imaluunniit ajornartorsiutinit qimaaniarluni atorneqartarnerat.
Akaareqatigiinneq : Sunniutaasoq taamaaginnarluni onlinemiinneq sivitsoriartoraluartoq.
Kingunerlutsitsineq : Onlinemiinnani iluaalliorneq uniffeqannginnerlu.
Aaqqiagiinnginneq : Sulinermut, ilinniarnermut attavigisanullu sunniuteqarnerlulluni.
Uteqqittarneq : Annikilliliiniaraluarluni iluatsinnginneq.
Inuit
ilaanni ileqqut ima sungiunneqarsimatigipput allaat nammineq
ingerlanneqartutut illutik. Oqarasuaat tigoriarluni app ammarlugu
naak taamaaliornianngikkaluarluni.
Tuluit
Nunaanni University of Leicesterimi digitalimik atuinermut
ilisimatooq Quynh Hoang naapertorlugu tamanna peqquteqaannanngilaq
imminut aqussinnaajunnaarnermik, attaveqatigiittarfiilli qanoq
ilusilersugaanerat peqqutaasoq.
- Aqunngikkaluarlugu kullumik atueriaaseq ileqqupalaaginnaanngilaq – digitalimiuna avatangiisinik qisuariariaaseq anigorsinnaanngisarput, Videnskab.dk-mut nassuiaavoq.
Attaveqatigiittarfiit
nuannaarnermik akissarsiffigisarpavut USA-mi
eqqartuussinermi eqqartuussivilersuussisup eqqartuussissuserisua Mark
Lanier tupanik suliffissuaqarnermut assersuussivoq
tunngavilersuillunilu tech-imut suliffeqarfissuit ilisimaarigaat
attaveqatigiittarfiit inuusuttunik innarliisartut.
Toqqaannartumilli
assersuussinaveersaartoqassaaq akuutissat skærmillu pineqartillugit.
Susan Andersenip oqarneratut attaveqatigiittarfiit tassaapput
»timikkut pinngitsuuisinnaajunnaarnernit soorlu ikiaroornartunik
nikotinimillu pinngitsuuisinnaajunnaarnermit allaanerusut«.
Naak
pissusilersoriaatsitigut pinngitsuuisinnaajunnaarnerugaluartoq
atuisut misigisaat tassaanerusarput atornerluisut pissusilersuutaat,
Quynh Hoang oqarpoq:
- Inuit oqaluttuarisarpaat uninniaraluarlutik unitsitsisinnaannginnertut, naak namminneq qamannga kipiluttunartikkaluarlugu nassuiaruminaatsillugulu – imaanngilaq ilisimaaralugu qupperaaginnarneq, pinngitsaalineqartutuulli misinnarluni nassuiaruminaatsitaminnik.
Videnskab.dk-mi
allaaserisami ilisimatooq Morten Overgaard tunngavilersuivoq, inuit
attaveqatigiittarfii ima ilusilersugaapput
pinngitsuuisinnaannginnermik pilersitsisinnaallutik, ikiaroornartumi
pinngitsuuisinnaannginnermut eqqaanartut.
Matumani
peqqutaasut ilagaat qaratsap qanoq ittuunera. Nuannersumik
misigisaqaraangatta soorlu inoqatinik attaveqarluta, qarasaq
nuannaarnartumik dopaminimik tunniussisarpoq. Taamatut
oqariartornertut ittarportaaq nerigaangatta aanngajaarniutinillu
atuigaangatta, iluarusutsinneqaqqinniarluta.
Attaveqatigiittarfinnik annertuallaamik atuinerup ulluinnarni inoqatinik qanittumik attaveqarneq akornusersinnaavaa.
Assi: Mads Jensen/Ritzau Scanpix
- Inoqatinik attaveqarneq aamma dopaminimik pilersitsiffiusarpoq. Oqanngilanga dopamin kisimi nassuiaatissaasoq, imali isikkoqarpoq iluarusutsinneqarneq attaveqatigiittarfinnik atuinitsinni iluarusutsinneqarnermut attuumasoq, oqarpoq.
Danskit
86.000-it pinngitsuuisinnaanngitsut Susan
Andersenip suleqataasalu misissorsimavaat, danskit qassit
attaveqatigiittarfinnik pinngitsuuisinnaannginnersut.
Tamanna
misissorniarlugu ilisimatuut Bergen Social Addiction Scale (BSMAS)
siuliani taaneqartoq atorsimavaat. Misileraanermi peqataasut nammineq
atuinerminnik nalileeqquneqarput naqinnerit 1-miit
(qaqutigigorujussuaq) 5-mut (akulikitsuararsuarmik) atorlugit.
Ilisimatusarnerisa
takutippaat innuttasut 2,3 procentii – tassalu danskit 86.000
missaat – ima qaffasitsigisumiittut pinngitsuuisinnaanngitsutut
taaneqarsinnaallutik.
Ilungersunartumik
kinguneqarsinnaavoq. Ilisimatusaatip takutippaa
pinngitsuuisinnaannginnermi nikallorujussuarnissaq 2,7-eriaammik
ilimanarnerusoq. Saniatigut aamma kiserliornerulertoqarsinnaavoq
inuppassuillu misigalugu pissutsit piviusut silarsuaanik
attaveqarfiit ikinnerulersut.
Quynh
Hoang naapertorlugu atuisut imaalisinnaasut ’uterfigineqarnissamik
naalliunnartumik pisariaqartitsisut’ tassalu taama
ilisimatusarnermini peqataasut ilaannit oqaatigineqartutuut.
- Atuisut attaveqatigiittarfinnukakulasarput ulluinnarni uippakajaarnerminni annilaagasarnerminniilluunniit aneriarfissarsiupallanniarlutik. Imarisaalli sukkasuumik annertuumillu aniasut eqqissisaataanngillat – perusuernerusarput, mattuteqqanerullutik pissutsillu piviusut silarsuaanit ungasinnerusumiilerlutik, nassuiaavoq.
Atuisut
’aniinnarsinnaanngillat’ Ilisimatooq
Quynh Hoang naapertorlugu teknologi nammineq peqqutigalugu
attaveqatigiittarfinnut isertartugut. Kinami ilisimatusarneq Hong
Kongip ilisimatusarfianeersoq innersuussutigalugu nassuiaavoq, app-it
amerlanerpaat ima ilusilersorneqarsimapput, ilisimaaralugu nammineq
aqutsinissatsinnik qaangiisarlutik attaveqatigiittarfinnillu
anitsaaliorluta.
Attaveqatigiittarfiit qaratsami akissarsititseriaaseq aallartittarpaat, taamaalilluta uteqqiaffigiualerlugu.
Assi: Nigms/Photo Researchers/Ritzau Scanpix
Periusissiat
immikkut ittut pingasut tikkuarpai, techimik suliffeqarfissuit
atortagaat:
Aporfiusinnaasunik piiaaneq: Naaffeqanngitsumik qupperaaneq namminnerlu ingerlaartut unitsiarfissanik uninnissamut piffissanngorneranik qaratsamut oqaluttuarniaraluartut peertarlugit.
Akissarsiassat assigiinngisitaartut: Soorlu maskiinatut immeraassutitut ilisimaneqanngisaannarpoq, qaqugu kullumik like-rtoqassanersoq imaluunniit videomik pissanganartumik takkuttoqarluni. Taamatut siulittuisinnaannginnerup dopamineqarfik aallartittarpaa nutarteriuarnissamik misigisimalluni.
Inoqatinit tatineqarneq: Mianersoqqussutit piffissallu killeqartup iluani ’storiesinik’ arajutsisaqarnissamut ernumaneq atorluartarpaat, matusiniaraluaraannilu pisuusutut misigisimatitsilersarluni.
Atuisut
piumassuseqannginnerarlugit uparuarniartarpavut skærmip saavaniinneq
sivisuallaaleraangat, Quynh Hoangili naapertorlugu eqqunngilaq
techimik ingerlatseqatigiiffissuarnik akisussaaffiiaaniarneq:
- Kipisuitsumik qupperaanermi pissusissamisoortumik aporfiusinnaasut attaveqatigiittarfinni allani piusut peerneqartarput – quppernerup naaffia, allagartat, kapitali nutaaq. Assigiinngisitaartumik akissarsititseriaatsit maskiinatuulli immeraatitut tarnikkut pilersartut atorluarneqartarput, nassuiaavoq.
- Atuisut ’aniinnarsinnaasut’ oqarfigalugit assigaa inuit ilaat immeraaffimmut namminneq illorisap iluani sananeqarsimasunut isissanngitsut.
