Danmarkimi Sverigemilu nerisassat akikitsut sooruna Kalaallit Nunaanni akisoorujussuusut?

Danmarkimut Sverigemullu aasaanerani angalareerluni Kalaallit Nunaannut angerlaqqilluni pisiniarneq tupigusuutigineqartarpoq. Assersuutigalug juice Innocent-imeersoq 48 koruuneqarpoq, immussuarlu 80 koruunit sinnerlugit akeqarluni. Danmarkimi Sverigemilu nioqqutissat taakku assingi ilaanni affaat ataallugit akillit takuneqartarput.

Aningaasaqarnermik ilinniarsimasutut akigititat pillugit nassuiaatit assigiinngitsut tusartarpakka. Kisianni amerlasuut eqqortumik tunngaveqanngillat.

Nioqqutissanik Canadamit USA-milluunniit eqqussisariaqartugut oqallisigineqatarpoq. Kisianni nunap assinga eqqarsarnermit allaanerusarpoq. Iqaluit Nuummut qanittutut isikkoqaraluartoq nioqqutissat Canadami toqqorsivissuarneersut tusindilikkaanik kilometerinik ungasissumiit tikisinneqartarput – Europamiit tikittartunut assigalugit. Aamma umiarsuit aalisakkanik Europamut assartuisarput, utertarlutillu nerisassanik usillutik. Aqqut taanna allanngortillugu ingerlatsineq aningaasarsiornikkut iluaqutaanngilaq.

Skandinaviami nioqqutissanik pisiortorneq akisoorujussuusoq aamma oqaluuserineqatarpoq. Piviusorli tassaavoq WTO-p, tassa Nunarsuarmi Niuernermut Suliniaqatigiiffiup, Danmarkimi Sverigemilu nioqqutissanik angisuumik niuernermut aaqqissuussinerit nunarsuarmi pitsaanerpaat ilaasut, ukiut tamaasa nalilersortarmagit.

1990-kkunniit 2010-kkut aallartinnerat tikillugu immussuit nioqqutillu nillataartariaqartut Danmarkimiit ilaatigut akikinnerusarput. Tamanna ilaatigut momsip 25 procentiusup nunatsinni atuutinnginneranik pissuteqarpoq. Ullumikkulli iluaqutissaq tamanna nungukkiartorsimavoq, ilaatigut nillataartitsineq tamatigut qulakkeertariaqalersimammat kiisalu innuttaasut 56.000-it missaanniittut kisiisa tunngavigalugit ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffasimmata.

Aamma tassani ajornartorsiut annerpaaqqippoq. Danmarkimut Sverigemullu sanilliullugu Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermik ingerlatsisarnermi aaqqissuussat nalinginnaasut atorneqarsinnaanngillat. Aningaasaqarnerup siuarsarnissaanut aningaasaliissutit amerlanerusut atorneqassagaluarpata aningaasat amerlanersaat nioqqutissanik eqqussinermut, ingerlaannaq nunamit anissapput. Tassa Skandinaviami atorneqartartut assinginik periarfissaqanngilagut.

Taamaattumik assersuutigalugu Kommune Kujallermi innuttaasoq nunani avannarlerni kommunimi innuttaasoq assigalugu 44%-imik akileraaruteqartoq, nammineerluni naligiisitsinermik pilersitsinngilaq. Naligiisitsineq tassaavoq ulluinnarni aningaasarsiat sinnerisa qanoq pisissutissat nukittutiginersut.

Nunat Avannarliit assigalugit inuuniarnikkut periarfissat pilersinniarlugit aaqqissuusseqqinnerit pisariaqarput:

• Ulluinnarni akileraartarnermik aaqqissuusseqqinneq: Akileraartarnermut aaqqissuussineq sulisartunut nalinginnaasunut aningaasat atorneqarsinnaasut amerlanerulersillugit allanngortinneqartariaqarpoq, nunatsinni inuuniarnermut aningaasartuutit immikkut ittut eqqarsaatigalugit.

• Naalagaaffeqatigiinnermi nutaamik isumaqatigiissut: Naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimoortumik tapiissutit nutaamik isumaqatigiissusiorneqarlutik Kalaallit Nunaata ungasissutsimut tunngasutigut immikkut aningaasartuutaasa matussuserneqarnissaat kiisalu innuttaasut nunani avannarlerni innuttaasunut assingusumik inuuniarnikkut periarfissaqarnissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.

• Aatsitassat uuliallu siunissami: Siunissami aatsitassanik imaluunniit uuliamik annertuunik nassaartoqarlunilu piiaasoqassappat pisortat isertitaat annertusarsinnaapput, tamannalu akileraarutit appartinneqarnissaannut periarfissiissalluni.

Oqaluttuat eqqunngitsut ajornartorsiutinik aaqqiissutaasinnaanngillat. Nunap inissisimanera allanngortissinnaanngilarput, kisianni akileraartarnermut aaqqissuussineq kiisalu Naalagaaffeqatigiinnermi isumaqatigiissutit allanngortissinnaavagut. Innuttaasut ulluinnarni aningaasanik naammattunik atuisinnaanissaat politikkikkut aalajangiiffigineqarsinnaavoq – tamannalu nammineq aqussinnaavarput.