Folketingimut qinersinissaq qallivoq: Susassaqarfiit maanna angerlaanneqassappat?
Siumup qinigassanngortitaata sukkavallaamik pisoqarnissaa mianersoqqussutigaa, inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutit soorlu ikiaroornartoq inatsisilerituullu amigaataanerat tikkuarlugit. Naleqqap susassaqarfiit tamarmik Danmarkimit ingerlaannaq angerlaanneqassasut piumasaraa.
Folketingimut ukioq manna qinersinissamut aatsaat taama amerlatigisumik qinigassanngortittoqarpoq.
Toqqorsivimmit: Leiff Josefsen
Kalaallit Folketingimut qinigassanngortittut assigiinngitsunik isumaqarput – Erika Nielsen Baadh (Siumut) aamma Juno Berthelsen (Naleraq) anguniagaq pillugu isumaat assigiipput – tassa Kalaallit Nunaat nukittunerusoq – periaatsitigulli assigiinngilluinnarput.
Siumup Kalaallit Nunaata inatsisitigut pitsanngoriartornera ilutigalugu susassaqarfiit 30-t sinneruttut angerlaakkiartuaarnissaat "piffissap ingerlanernai pissasoq" isumaqartoq, Naleraq suliaq "naammassineqareersimasussaagaluartoq" isumaqarpoq.
- Danmarki susassaqarfiit tamarmik inatsisit naapertorlugit angerlaanneqassasut nalunaarfigissavarput, ingerlaannarlu tamanna pissasoq. Tamanna qangali pisussaagaluarpoq, Juno Berthelsen (N), susassaqarfiit Kalaallit Nunaannut angerlaanneqarnissaannik kissaateqartoq oqarpoq.
Inuiaqatigiinni qileroq ikiaroornartumillu atornerluineq namminiilivinnissamut akornutaasut
Erika Nielsen Baadh (S) Kalaallit Nunaat namminiilivitsinnani inuiaqatigiinni ajornartorsiuterpassuit aaqqinneqaqqaartariaqartut oqarpoq. Ikiaroornartumik atornerluisu amerlanerat ineriartornissamut aporfiusut tikkuarpaa.
Erika Nielsen Baadhip (S) susassaqarfiit sukkaannaq angerlaanneqarnissaat mianersuuteqquaa. Kalaallit Nunaat namminiilivitsinnagu inuiaqatigiinni ajornartorsiutit annertuut, soorlu ikiaroornartumik atornerluineq annertooq, aaqqinneqaqqaartariaqartut taassuma tikkuarpaa.
Assi: Nammineq pigisaq.
- Inuiaqatigiit ikittunnguuvugut, nalunngilarpullu atornerluineq qanoq aseruisinnaatiginersoq, Erika Nielsen Baadh oqarpoq.
Danmarkip susassaqarfinnut angerlaanneqanngitsunut, soorlu politiit, aningaasartuutai 2015-imi naatsorsuummi ukiumut 576 millionit koruunit missaanniittut takuneqarsinnaapput. Namminersornermut inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaata susassaqarfiit angerlaappagit ingerlanneqarnerat nammineq aningaasalersortussaavai, taamaattumillu ilaatigut susassaqarfiit angerlaanneqarniarnerat killeqartorujussuulluni.
Nunarsuarmi politikki Kalaallit Nunaata nammineq ingerlassinnaassavaa
Naleqqameersup Juno Berthelsenip Erika Nielsen Baadh isumaqatiginngilaa. Susassaqarfiit 30-t piffissap ingerlanerani angerlaakkiartuaarnissaat Juno Berthelsenip akerleraa; namminiilivinneq inuiaat pisinnaatitaaffiinut namminerlu aalajangiisinnaassuseqarnerannut tunngassuteqartoq taanna isumaqarpoq.
Juno Berthelsenip (N) Issittoq pillugu naalagaaffiit pissaanillit isumaqatigiinniarneranni Kalaallit Nunaat peqataatinniarpaa.
Assi: Naleraq
Susassaqarfiit inatsisinik naapertuuttut angerlaanneqassasut piumasaraa.
Aamma isumannaallisaanermut politikkimut tunngatillugu taamaappoq. Naleqqap Kalaallit Nunaata Danmark avaqqullugu nammineerluni USA-mik Canadamillu toqqaannartumik niuernikkut isumaqatigiissuteqarnikkut siuariartornissaa anguniarpaa, taamaaliornikkut pissutsit qanga atuuttut atorunnaarlugit kalaallit aningaasaqarnerat pitsanngorsaaffigerusullugu:
- Danmarkip Kalaallit Nunaata nunatut annaanissaa annilaangatigileramiuk aatsaat qisuariarnera ajorluinnarpoq, Juno Berthelsen Danmarkip Issittup ukkatarinerulernera pillugu oqarpoq.
Danmarkimiit avaqqutaarineqartarunnaarneq
Qinigassanngortittut ataaseq isumaqatigiissutigaat: Kalaallit Nunaat avaqqutiinnarneqartarunnaassaaq. USA-p, Kinap Ruslandillu Issittumi soqutiginninnerujartornerat pissutigalugu Kalaallit Nunaat isumaqatiginninniarnermi aatsaat taama nukittutigaaq.
Aamma kalaallit Danmarkimiittut pisinnaatitaaffii sulissutiginissaat, tassanimi isumaginninnikkut assigiinngisitsineq kulturikkullu paatsooqatigiinneq pisinnaasarmat, qineqqusaatut marluullutik neriorsuutigaat.
