Ilisimasat kiffaanngissuseqartitsileraangata: Kalaallit Nunaat ilisimallualerusullugu takornarianik angallassisartunngortoq

Massakkumiippoq. Tunngavoq. Atali maannakkut eqqarsaateqarpallaarani -

Piffissami massakkumiippoq. Tunngavoq. Maanna pisut eqqarsaatigerujussuarpallaanngilai - tamannami qaqutigoortuuvoq iluarusunnartoq. Tamaaniiginnarpormi. Paanngullattaalluni, eqqumiitsunik nipiliorluni, uumasulaajulluni inuulaarluni.

Kiinaa qernertumik aappalaartumillu palipaqqavoq. Qernertoq anersaat silarsuaannut takussutissaavoq. Aappalaartoq aammut, asanninnermut kamammullu takussutissaalluni. Josepha uaajeerpoq. Naakkittaatsuuvoq. Uumasungavoq. Killilissamik qaangiisoq. Ilaat ersiummertarput, allat illarput — amerlanertigut tamaasa ataatsikkut.

Uaajeernermini kiffaanngissuseq misigaa. Qamaniittuutimi tamaasa iperarnissaannut periarfissatut misigisarpaa. Timi tiguaavoq, eqqarsaatillu kiisami nipaarukkallarlutik.

Misigisarli anneruvoq. Ilitsoqqussaq ukiut 4000-it sinnerlugit attanneqartoq nunasiaataanerup nalaani inerteqqutaasimasoq uumassuseqalerseqqinnikuunera.

Josepha Kuitse Kunak Thomsen — anaanaq, attaveqaqatiginnittartoq, ilinniagartooq, takornarianut angallassisartoq uaajeertartorlu.

Kulturerput, pinngortitarput oqaluttuarisaanerpullu kiinnamigut oqaluttuaminilu ersersittarpai – kissalaarluni, quiasaarluni nillertunillu iseqarluni. Oqaatsit, assit qanilaarneralu atorlugit Kalaallit Nunaannut qaninnerulersinniarluta kajumissaarpaatigut, issittumi takornariartitsisutut aamma inuit attaveqaqatigiittarfiini oqaaseqartartutut.

Nuummi peroriartorpoq, ullumikkulli meeqqani marluk ilagalugit Danmarkimi najugaqarpoq Tamaanngaanniit nuna maqaasisani, uummataanut pituttorsimasoq pillugu pilersitsiortortarpoq. Tamakku tamarmik akornanni allamik pingaarnerpaamik peqarpoq: Sialummut Anorimullu anaanaanissaq.

Nuummioq Narsami inunngortoq

Josepha Kuitse Kunak Thomsen 1987-imi Maniitsumi inunngorpoq. Pingasunik ukioqarluni ilaquttani ilagalugit Narsamut nuupput, tassanilu inuunermini misigisani siulliit eqqaamavai.

- Nuanneqaaq silami pinnguartaqaagut. Katersortarfiup tunuani kuussuarmi aalisakkanik mikisunik pisaqartarpugut. Sioqqa, eqqaavillu kissartut tassa Narsaq, Josepha Kuitse Kunak Thomsen oqaluttuarpoq.

Narsami eqqissisimasumik kiffaanngissuseqarfiusumillu peroriartorpunga.

- Pinngortitami misigisat eqqaamasartakkakka, silamiinnerujussuaq, arpasaqattaarnerit, taarsiarsaalerneranilu angerlarnissaq. Illoqarfik angivallaanngilaq, misigisassarsiorsinnarluta taava utertarpugut, oqaluttuarpoq.

Josephap angajoqqaavi tassaapput Roland aamma Dora Thomsen.

- Anaanama atini Karinenngortinnikuuaa, kisianni Doramik nalunnginneqarpoq, Josepha Kuitse oqaluttuarpoq. Ataataa qallunaajuvoq anaanaalu Tunumiuulluni.

- Ataataga Inuilimi kingusinnerusukkullu sumiiffinni assigiinngitsuni sulisarnikuuvoq, taamaattumik inuit ilisarisimalluartarpaat. Anaanaga assigiinngitsuni suliffeqartarpoq, Narsap kommuniani, Nuummi aamma Synoptikkimi Egmontgårdimilu sulisarnikuuvoq, oqaluttuarpoq.

Josepha ataataminit marlunnik angajoqarpoq, taakkualu savalimmiormiuupput.

- Katillugit sisamanik angajoqarpunga, ataatsimik aneqarlunga aqqaluaqarpunga. Nukarliup tulliuvunga, oqarpoq.

Taamaattumik qatanngutiminit allanit kiffaanngissuseqarneruvoq.

- Eqqaamavara angajuga qulingiluanut angerlartitaasartoq, kisianni uanga aalajangersimasumik piffissamik angerlartarfeqanngilanga, aamma pikitsitsiumatuujunngilanga. Atuakkanik atuarneq nuannarisaqaara, inuusuttullu ornittagaannut Qilanngamiittarnera nuannarisarpara, taamaattorli eqqissisimasuujuaannarpunga. Taamaakkaluartoq tassaajuarsimavunga nukaq qinngarnalaarsinnaasartoq, Josepha Kuitse Kunak Thomsen oqaluttuarpoq.

1994-imi arfineq-marlunnik ukioqartoq ilaqutariit Nuummut nuupput, tassanilu Josepha 2008-p tungaanut najugaqarpoq.

Meeqqat atuarfianni Ukaliusami Nuussuullu atuarfiani atuartuunikuuvoq.

- Klassimi aallaamasuuvunga, oqarpoq.

Atuaqataasa aperisarpaat sooq taama nukissaqartiginersoq, kingusinnerusukkullu inersimasunngoreerluni paasivaa ADHD-mik innarluuteqarluni.

- Eqqaamavara isertuarniarsarillunga, taamaattorli nalusarlugu qanoq taama innissara, issiaannarsinnaaneq ajorlunga. Kikkut tamarmik qanoq eqqarsarnersunga ilisimasariaqarpaat. Taamaattuaannarsimavorli. Toqqaannartumik oqartarnera pissutigalugu ikinngutimma misigissusaatigut annersittarsimavakka, oqaluttuarpoq.

Isiginnaaritsisartutut takorluugaq

Meeqqat atuarfiat ajoriinnagassaanngilaq. Sunngiffimmi atuakkat amerlasuut atuartarpai, taamaanngippallu piffissaq annertooq atorlugu Qapiarfiusaami Nuummi aneertarpoq.

- Ikinngutiga ungasinngisatsinni najugalik ilagalugu Pocahontasiusuusaarluta pinnguartarpugut. Isigaannaalluta arpasukaartaqaagut, pinngortitamimmi nuannarisaqaratta, tatsini pinnguartarpungut, Joserpha Kuite Kunak Thomsen eqqaamasalikkersaarpoq.

Inersimasunngoruni isiginnaartitsisartunngorusuppoq. Inuit misigissusii killinneqaatigisarpai.

- Inuit illalersillugit, qiatillugit misigissuseqalersillugillu pissanganartippaa. Misigissuseqaraangata aamma uanga taamaaliortarpunga. Aallaamalersittarpaannga, qianermi misigissutsit nuannaarnerullu ilaannut pissutaaqataasarput, oqarpoq.

Niviarsiaavoq nipaatsoq, aammali inussiarnersoq. Inussiarnersuuvoq kikkunnullu tamanut inissaqartitsisoq. Tamanna anaanaminit pissarsiaraa — anaanami inuuissiornerni kaagiliortuarpoq, kaffisortitsisarpoq ikinngutaanullu tamanut thailandimiutut nerisassiortarluni.

- Nereqataasartut piffissaq kingulleq atorlugu nereqataasarput, oqarpoq.

Angerlarsimaffimmi tapersersuinermik immersuiffiusumi najungaqarsimavoq. Ataataa pisariaqartitatsinnik isumaginnittuuvoq — qalipaarusukkaangatta qalipaatinik pissarsisarpoq, atuakkanik atuarusukkaangata atuakkanik pissarsisarluni.

Niviarsiaqqatut inuusuttuaranngoriartortutuulli allatut homonii allanngoriartorput.

- Taamanikkut nikallungasunik assut misigissuseqarpunga. Taava rockimik nipilersoqatigiit “Evanescence” tusarnaariarlugit nipilersornerannut videoliaq annilaarnarnerpaaq pigaara, taallaa nalugaluarlugu erinarsoqataaniakujuttarlunga, hajjaa, illarpoq.

Kalaallit Nunaat qimakkusukkaa

Meeqqat atuarfiat naammassigamiuk Danmarkimi ilinniarnertuunngorniarluni aallarpoq. Kalaallit Nunaat qimallugu aallarusuppoq, paasilertorpaali qimavissinnaanagu. Taamaattumillu 3.g Nuummi naammassivaa.

- Namminiussuseqarsinnaanera sungiusimavara, tamannalu inissaqartinneqartuaannarpoq. Danmarkimili tamanna iluamik misiginngilara, oqarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfimmi naammassigami Josepha San Franciscomut nuuppoq au pair-inngorlunilu.

- Californien ikaartarfiup Golden Gatep illuatungaani ippoq. Uannut taanna tassaaginnarpoq inuusuttunut isiginnaagassiaq 'Orange County' piffik tassaniikkusuffigisaq, eqqaamasalikkersaarpoq.

Danmarkimut uterneq — seqinnarik, inuusuttuaraalluni ajornartorsiutit misigisarpassuillu kuffertimi nassataralugit.

- Roskilde Universitetimi ilinniartunngorpunga. Universetetimi ilinniagaqanngikkaanni inuttut naleqartoqarsinnaannginneranik, isiginnaartitsisartutullu aningaasarsiortoqarsinnaannginneranik oqartoqartarnera tusaaniarsimavara.  Imminut tatigivallaannginnera ilutigalugu upperilluinnarpara, Josepha Kuitse Kunak Thomsen oqaluttuarpoq.

Ilinniarnerminili ukkatarinnissinnaanngiaq.

- Isumaqarsimavunga kandidatitut naammassiguma ilisimasaqqortuujussallunga, ilisimasaqarluartutullu misigissallunga, tamatumunnga pissutaavoq sianiitsutut misigiuarsimangama. Ilinniarnera naammassivara, sulili sianiitsutut misigisimallunga. Hajja. Taamaasillungalu paasivara pappiaqqap sianissunngortinnavianngikkaanga, oqaluttuarpoq.

Josepha Roskilde Universitetimi misigissutsit atorlugit attaveqatigiinneq psykologiilu pillugit Kandidatitut ilinniagaqarpoq.

Kalaallit Nunaannik ujarlerneq

Josepha Kuitse Kunak Thomsen ullumikkut kalaallisut oqalussinnaanngilaq, oqaluttuarporli meeraalluni ilaqutariit Narsamiit Nuummut nuukkamik qinngasaarneqartarluni.

- Kujataarmiutut sumiorpaluuteqarnera pissutigalungu qinngasaarneqartaqaanga. Taamaattumik , taama pineqartarnera anneralungu kalaallisut oqalukkunnaarpunga. Aamma qallunaatuinnaq oqalunnera pissutigalungu qinngasaarneqartarpunga, oqarpoq.

Josepha allat assigalungit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqartariaqartutut misigisimasarpoq.

- Kisianni sumi ilinniarneqarsinnaava? Paasivara takornarianut angallassisartunngorniaruma tamanna ilinniartariaqarlugu, Josepha Kuitse Kunak Thomsen oqaluttuarpoq.

Ilulissani takornarianut angallassisartutut 2014-imi sulilerpoq. Qeqertarsuup Tunuani, arferpassuarnik, puisillu akornanni kangerluillu alutornartut eqqaanni kiffaanngissuseqarnini misigaa.

- Kiffaanngissuseq annertooq... misigissuseq taanna meeraanermi pigisimasaq. Iperaaneq, mikisuaqqatut soqutaanngitsutullu misigineq. Tamanna immaqa sianiitsuliornertut nipeqarluni tusarneqarsinnaavoq, kisianni inuttut ataasiakkaatut soqutiginninnerup nuannissusia, oqarpoq.

Ukiuni arfinilinni universitetimi ilinniareerluni, kandidatinngorniutitut allaaserisaq suliarileruttorlugu, Josephap ilinniakkani unitsippaa Islandimullu nuulluni, "Icelandic Mountain Guides"-itullu Reykjavikimi angallassinermi sullissisutut sulilerluni. Tassanni Islandimiit Kalaallit Nunaannut angalanissanik tuniniaasarpoq.

- Pissanganarpoq. Nuannarilluinnarpara, taamanikkutlu ukiuni tallimani Instagramimi quppernera pingereersimavara Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuartarlunga, oqarpoq.

Ukioq ataaseq Islandimiissimareerluni Bornholmimut nuuppoq ilinniakkanilu nangeqqilerlugu, naggataatigullu kandidatinngorniarluni allaaserisamini Kalaallit Nunaat pillugu imminut nammassinnaasumik attaveqatigiinneq ingerlanneqarsinnaasoq allaaseraa.

Josepha takornariartitsinermi assigiinngitsorpassuarnik suliaqarpoq. Ilaatigut Campus Kujallermi ilinniartitsisuusimavoq, Destination South Greenlandimi suleqataanikuulluni, Kujataalu nittarsaallugu inuit attaveqaqatigiittarfiini saqqummiussisarluni. Aamma Ilulissani Kujataanilu tamarmi takornarianut angallassisartuuvoq, Nuummi Hotel Aurorami general manageriulluni peqatigiiffimmilu Nukiga-mi sulisimalluni, tassani Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi nuannersunik oqaluttuanik oqaluttuartoqartarsimavoq.

- Siorna aamma sivikitsumik Nomad Greenlandimi sulivunga. Stressernerli pissutigalugu ingerlanerliulerpunga averusernerullu nalaaniilluni. Meeqqat kisermaappakka suleruloortarlungalu. Naggataatigut ingerlanerliulerpunga naggataatigullu soraarpunga, Josepha Kuitse oqaluttuarpoq.

Asanninnilersaarluni atuakkat inuunermi misigisalikkersaarutinik taarserneqarput

Ullumikkut Josepha meeqqani marluk ilagalugit Danmarkimi najugaqarluni inuunini nutaaq ilikkalertorpaa. Misigissutsit tamarmik tikilluaqqusaapput - ajunngilaq, inuuneq taama ippoq.

- Meerartaareernerup kingorna imminut nassaariniarsarineq... nammineq pilerigisat tamaasa iperartariaqartarpavut. Soqutigisat tamarmik tunuartitaapput. Soqutigisat tamaasa illikartinneqartariaqarput. Maannakkullu ilinniarujoorpara atuakkamik atuarujuuginnarsinnaaneq, qilattaajutigaluni. Ilinniagassaavoq Joserpha Kuite Kunak Thomsen oqaluttuarpoq.

Atuakkat suli atuartarpai, aatuakkalli asanninnilersaarutit imminut oqaluttuarnernik Kalaallit Nunaallu pillugu atuakkanik taarserneqarput.

- Qanittukkut atuakkanik asanninnilersaatutinik atuarniarsarisarpunga, asanninnermulli tunngatillugu isumalluarpallaarunnaarpunga, taamaammallu misigissutsikkut attuumassuteqarsinnaajunnaarlunga. Atuagaq Peter Freuchenimit atuakkiarineqartoq, "Min grønlandske ungdom“, nuannaringaarpara. Atuakkiaq nuannersumik allaaserisaqarpoq, oqarpoq.

Josephap Kalaallit Nunaat suli ilikkagaqarfigisarpaa — qanga qanoq issimanersoq inuunerlu qanoq artornartigisimanersoq. Ullut ataasiakkaarlugit, qungujulalluni qullilillunilu... ilaanneeriarluni illalaarluni, tamatigut Kalaallit Nunaat uummammiugalugu.