Indonisiami qarsutsinersuaqarnerani inuit 1000 sinnerlugit ajunaarput
Novembarip naanerani sialussuarnersuaqarnerata malitsigisaanik indonesiami qarsutsinersuaqarpoq. Toqusimasut nassaarineqartut suli amerliartorput.
Angutip nikorfaffigaa illu seqummakoq nunaqarfimmi Aceh Tamiangimi Sumatrap avannaani decembarip 11-ani.
Assiliisoq: Aditya Aji/Ritzau Scanpix
Toqusimasut 1000-it sinnerlugit amerlassuseqalersimapput, Indonesiami qarsutsinersuit qaqqallu sisoornerisa kingunerisaanik, qeqertap Sumatrap avannaaata kitaaniittut sakkortuumik eqqugaasimapput.
Nunap ajunaarnersuarmut aqutsisoqarfia arfininngornermi nalunaaruteqartoq, nutaarsiassaqartitsivik AFP allappoq.
Sapaatip akunnerata siuliani toqusimasut 900-nik amerlassuseqarneragaapput.
Novemberip naalernerani siallersorsuanngormat annertoorujussuarmik qarsutsinersuaqalerpoq Asiap kujasissuani aammalu Asiap kujataata kangiani, taamanili toqukkut qimagussimasut nassaarineqartut suli amerliartuinnavipput.
218-it suli maqaasineqarput, taamaattumik toqusimasut amerlassusaat suli qaffakkiartuaannarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taakku saniatigut inuit 5400-it ikilerneqarsimasut ajunaarnersuarmut aqutsisoqarfik ilanngullugu nalunaarpoq.
Sumatrami innuttaasut millionit sinnerlugit amerlassusillit ajunaarnersuarmit sunnerneqarlutik oqquiffissiaagallartuni najugaqarput, innuttaasullu akornanni ikiueqqaarnermi sulineq sukkasuumik ingerlanneqannginnera pillugu isornartorsiuisoqarpoq.
Præsident Prabowo Subianto arfininngornermi erseqqissaavoq, sumiiffiit amerlanerusut siornatigumut sanilliullugu ikiuinermut orninneqarsinnaalersimasut.
- Pinngortitap pissusianik pissuteqartumik pissutsillu atugassarititaasut pissutigalugit piffissami sivikitsumi kinguartoortoqarpoq, kisianni sumiiffiit oqquiffissiaagallartut qimarnguffiillu misissorpakka. Pissutsit taakkunani ajunngillat, kiffartuunneqarnerallu ajunngilaq kiisalu nerisassaqartitsineq isumannanngilaq, taanna oqarpoq.
Manna tikillugu nunap naalakkersuisuisa nunanit allanit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinnginnerarput, naak massa aseruatiternerit annertoorujussuusut nappaqqinniarnissannullu aningaasat 3,1 milliarder dollarsiussangatinneqaraluartut.
Taakku danskit aningaasanngorlugit 19,7 milliarder koruuniupput.
Indonesiami pinngortitami ajunaarnersuaaq annersaavoq, 2018-imi nunap sajunnerata kingornatigut tassaarsuaqarnerani qeqertami Sulawesimi inuit 2000-t sinnerlugit ajunaarnikuunerisa kingorna.
Indonesiali eqqugaasuni kisimiinngilaq, nunat kiattut anorersuarnerinit monsunillu anorersuanit eqqugaasut arlaqarput.
Aamma Sri Lankami, Thailandimi, Malaysiami Vietnamimilu qarsutsinersuit pisimapput.
Nunat tallimat qarsutsinermik eqqugaasut akornanni, ajunaarsimasut sapaatip-akunnerani kingullermi 1750-iusimapput, AFP siusinnerusukkut allappoq.
