Issittup kiannerulernerani sullerngit naleqqussarniarnerat ajornakusoornerulersoq

Nunarsuarmi uumasut naasullu silaannaap allanngoriartorneratigut annertuumik sunnerneqarput.

Ingammik Issittumi kissassuseq nunarsuarmi agguaqatigiissillugu kissatsikkiartornermi sisamariaat angullugu sukkaneruvoq. Immap sikuata peerukkiartornera ilutigalugu nannut neriniarfii uumanerallu annaaneqariartortarpoq. Aammali uumasuaqqat soorlu sullerngit aasiaallu Kalaallit Nunaanni uumasut aamma sunnerneqartarput.

Silaannaap allanngoriartornera uumasuaqqanut taakkununnga piviusuuvoq. Uumaannarnissaq toqulu pineqarput.

Ilisimatusaatigisatsinni nutaami atuagassiami Global Change Biologymi saqqummersinneqartumi Kalaallit Nunaanni uumasuaqqat affassaasallit (soorlu sullerngit aasiaallu) ukiuni qulikkaani tulliuttuni pinngortitap pissusaanit sunnerneqartussat naatsorsuutigalugu takutipparput.

Uumasut taakku Kalaallit Nunaanni nerisaqaqatigiinnermi qitiulluinnarmata tamanna sumiiffimmi pinngortitap pissusaanut annertuumik sunniuteqassasoq naatsorsuutigaarput.

Uumasut naasullu avatangiiisini sakkortuuni naaleqqussartussaasut

Naak Kalaallit Nunaat issimut, sermimut apummullu tunngatinneqartaraluartoq sineriak sinerlugu nunap qaanut qanittumi kissassuseq aasakkut tupinnaannartumik qaffasissinnaasarpoq.

Seqinnerneratigut, oqquusumi taartumilu issoq ’silap pissusianik immikkut ittumik’ pilersitsisinnaavoq, 30-40 gradenik kissassuseqarsinnaasumik – sumiiffimmi silaannarmit kissarnerujussuulluni.

Ilutigaluguli aasakkut kiattaraluartoq unnuami isseqakkajuttarpoq. Uumassusillillu ukiukkut allaat 40-nik issittumi uumasinnaassapput.

Avatangiisini taamaattuni sakkortuuni uumasut naasullu ukiup immikkoortuata pineqartup iluani ukiullu allanngorarnerani uumaannarsinnaassuseqassapput. Silaannaap allanngoriartorneratigut kissassutsit taakku suli sakkortunerulersinneqartarput.

Nunarsuarmi nillertumi kissatsikkiartortumi inuuneq

Nillertumi uummaannarsinnaaneq Issittumi oqaluttuarisaanermi inuunermi pingaarluinnartuuvoq.

Taamaammat uumassusillit misissorneqartut issittumiissinnaassuseqartut ilisimatusarnitta takutimmagu tupaallaatiginngilarput.

Kiannerusumiinnissamut pissutsit allarluinnarmik isikkoqarput – matumani affassaasallit ingammik niviukkat siisisiortullu tatineqarput.

Uumasuaqqat taakku misissorsimasatta 25 procentingajaat ima kiatsigisumiilerumaarput tamanna ajortumik sunnerneqaatigalugu immaqalu allaat ukiut hunnorujulikkaat naalerneranni nungussimassallutik.

Imaanngilaq uumasuaqqat taakku kianneratigut toqusut. Sullerngit affassaasalippassuillu allat sumiiffimmi kiattupilussuarmit – silap pissusia immikkut ittoq nillernerusoq ujartorlugu - allamukarsimassapput. Immaqa alanngunut imaluunniit nunap iluanut. Tamannali akeqarpoq.

Kiannerpaaffiani arlalitsigut ullup qiteqqunnerani nerisassarsiorlutik pikialaarnerpaasarput.

Uumasuaqqat arlaat silap kianneranit toqqortariaqaruni uumasuaqqanit allanit kianneranut naleqqussarsimasunit ajornerusumik inissisimassaaq.

Tamanna avatangiisini taamaattuni immikkuullarissuni uumasoqatigiit katitigaanerannut tamatiguussusaannullu annertuumik sunniuteqassasoq naatsorsuutigaarput.

Uumasuaqqat assigiinngitsut 93-it qanoq kiammut issumullu naleqqussarsimatiginersut misilittarpagut

Uumasuaqqanut nillertumik aalinnut kissassutsit suut ajoqutaanerpaanersut paasiniarlugu ’kissassutsip sumut killeqarsinnaaneranik’ taasarput , tassalu uumassusillip uummaannarsinnaaneranut kissarnerpaaffissaa nillernerpaaffissaaluunniit, uuttortarparput.

Tamakku affassaasallit (ilaatigut aasiaat, niviukkat siisisiortullu) misileraavimmi angallattakkami kissarnerujartortumi nillernerujartortumiluunniit uumasinnaanersut misissorlugu uuttortarpagut.

Kissassutsit uumassusillip aalajunnaarfii – taamaattumillu uumasoqatigiinni ilaajunnaarfii - allattorpagut.

Tamatuma kingorna suunersut paasiniarlugu DNA atorlugu misissuivugut,  taamaaliornitsigullu uumasuaqqat assigiinngitsut 93-it kiammut issimullu akiuussinnaassusaat misissorparput. Tassalu Kalaallit Nunaanni nunami uumasut affassaasallit tamarmik 10 procentiisa missaat.

Aasiaat niviugannit kiattumi uumasinnaanerusut

Uumasoqatigiit affassaasallit ilaat kiarujussuarneranut tatineqarnissaminnut akiuussinnaassusaat annertunera inerniliussat soqutiginarnerpaasut ilagaat.

Allatut oqaatigalugu akiuussinnaassusaat ineriartornermut atatillugu killeqarpoq. Imaappoq uumasuaqqat misissukkagut piffissap ingerlanerani sananeqaatimikkut allanngortarnerit atorlugit kiarujussuarneranut naleqqussarniarnerat ajornakusoornerulersartoq.

Uumasuaraqatigiit kiarujussuarneranut naleqqussarsinnaanngereersut kiannerulerpat ajornartorsiulissapput sumiluunniit uumagaluarunik.

Assersuutigalugu niviukkat ilaat misissukkagut kiammik tatineqarnermut nalinginnaasumik akiuussinnaassuseqanngillat, aasiaat akiuussinnaanerullutik. Uumasoqatigiit akornanni pisartut imaannaanngitsut siunissami kiannerulerpat sunnerneqarumaartut naatsorsuutigaarput.

Kiammik tatineqarnermut maleqqussarnissaq ineriartornermi ajornaatsumik pilersinneqarneq ajortoq aamma ilaatigut allorniusani sanimukartuni allani aamma takuneqarsinnaavoq. Tamannalu ernumanarpoq. Silaannaammi kissatsinnera sakkortunerulerneralu ima kinguneqarumaartoq uumasoqatigiit tamatiguussuserlu annaajunaarigut oqaluttuarpoq.

Uumasuaqqat pingaarutillit

Affassaasallit nunap uumasuinut aalajangiisuulluinnarput.

Naasut pujoralatsertarlugit, naasut toquliortut suujunnaarsillugillu taamaalillutik nunami inuussutissaqalersitsisarput. Saniatigut ilaatigut timmissanut miluumasunullu inuussutaagamik pingaaruteqarput.

Uumasoqatigiit katitigaanerat allanngorpat sullinikinnerulerpalluunniit tamanna Kalaallit Nunaanni nerisaqaqatigiinnerup ilarujussuanut sunniuteqassaaq.

Kalaallit Nunaanni affassaasalippassuit kujataani silaannaap kiannerulernerani uumasinnaassusaat ajornarnerulissasoq angusatta takutippaat.

Piujuartitsinikkut iliuuseqartoqartariaqarneranut takussutissat

Ilisimatusarnitsigut silap pissusaata sukkaqisumik allanngorneratigut sullerngit siammarsimanerat paasinarnerulerpoq. Periuseq aamma ukiup ingerlanerani piffissani allani atorneqarsinnaavoq.

Misissuinerit taamaattut atorlugit silaannaap allanngoriartornera qanoq sullerngit tamatiguussusaannut sunniuttarnersoq, uumasoqatigiit suut takkussinnaanersut tamannalu uumassusilinnut qanoq sunniuttarnersoq paasilerparput.

Affassaasalippassuit amerlaqisut ikilerujussuarsimasut Danmarkimi takuarput. Matumani ilaatigut uumaffiisa peerunnerat, naasorissaasut annertusiinerat, siusinnerusumullu naleqqiullugu kissassutsip nikerarnera peqqutaavoq.

Taamatut ineriartorneq mumisinneqassappat piujuartitsinikkut iliuuseqartoqartariaqarpoq. Annermik gassimik aniatitsinerup annikillineratigut tamatiguussutsimillu pilersitsilluni pinngortitamik imminut atanerulersitsinikkut.