Ujaraannarnik sakkoqarfimmi qarasarput pisuuvoq

Nalunaaqutaq 02.13. Qasulluinnarsimavutit. Isitit qasilipput, timi oqimaalluni, nalunaaqutarlu itersaat sianingajalereerpoq.

Taamaakkaluartoq qarasaq qasukkanngilaq.

Eqqarsaatit sarsuajuarput. Maili nassiuppiuk? Pingaarutillit arlaat puigorpiuk?

Soormiuna taava 2017-imi oqaloqatigiinneq mikisualuttai tamaasa ilanngullugit maannaakkorpiaq uterfigisariaqarit?

Inuppassuit kipiluttunareqisaminnik qasuneq misilissimavaat, sulili suliuarlutik, timikkullu qasuuissimagaluarlutik eqqarsaatit uninnaveeqqasut imminut assortuuttumik misigaat.

Timikkut qasulluinnarneq sininnissamut aqqutaasartoq isumaqarnaraluarpoq. Imaanngilarli timitta qasulluinnarneratigut qarasaq sinilissasoq.

Akerlianilli uippakajaarneq, qasulluinnarneq sinissaarunnerlu imminnut atagajuttarput. Nassuiaatissat ilaat sananeqaatitsinni inuiassuillu ineriartorneranni ipput.

Pingaarnerpaaq tassaanngilaq qasuersernissaq, aniguinissarli

Inuit uippakajaarnermut akiueriaasiat ulorianaatilinnik takkuteriasaartunik akiuunnissamut pilersitaavoq.

Inuiassuit oqaluttuarisaanerisa annersaani ulorianartut tassaagajuttarput takkuteriasaartut sivikitsumillu pisut: uumasoq qaasuttoq taqissortoq, pinngortitami naatsorsoruminaatsut eqimattanilluunniit iliginngisanik aaqqiagiinngissutit.

Taamatut pisoqartillugu qarasami qasuersernissaq pingaarnerutinneqanngilaq, inuuniaannarnissarli.

Qarasaq arlaanik aarlerinartumik paasisaqaraangat qaratsap ilaa amygdalamik taaguutilik timip kalerrisaarutaatut atuuttumik eqeersitsisarpoq, pisarnertut akiuuttoqarsinnaalluni qimaasoqarsinnaalluniluunniit. Uippakajaarnermi hormonit soorlu adrenalin aamma kortisol aniatinneqartarput. Uummat tillernerulersarpoq, sukkanerusumik anersaartortoqarluni, alaatsinaannerulerlunilu. Timimi nukiit piffissami sivisuumi inuuniarnermi suliassanut atortussaagaluit maannakkorpiaq iliuuseqarnissamut nuuttarput.

Taama pisoqartarnera tiigerersuarmit qimaaniarnissamut ajunngilluinnarpoq.

’Ulorianartorli’ tassaappat mailit ulikkaartoq kontoluunniit sipporneqalersoq tamanna iluaqutaannginneroqaaq.

Tarnikkut nukittooq timikkulli eqqumiitsoq

Ullutsinni uippakajaartartut eqqarsartaatsikkut nukittupput, timikkulli eqqumiiginarlutik.

Uumasut qaasuttut assiginagit sukkasuumik qaangiutipallanneq ajorput. Mailit takkussuuttuarput. Suliaq oqarasuaatikkut qarasaasiatigullu angerlamut nassarneqartarpoq.

Eqqummaarittariaqartutut misigaluta inuit attaveqaqatigiittarfiisigut assersuunneqartuartarpugut. Sunngiffik tassaajunnaarsimavoq suliaqarani anersaartorfissaq, ilisimatitsissutinit, oqariartuutinit tamatigullu tikinneqarsinnaasariaqartutut piumaffigineqarnikkut kipineqaqattaartartoq.

Qaratsap ilaani eqqumatitsillutillu alaatsinaatsitsisut sivisuumik ingerlaartuartarnerat tamatuma kingunerisarpaa. Tamannalu pingaartuuvoq, sinik tassaaginnanngimmat eqqumannginneq.

Sinilissagaanni qarasaq upalungaarsimajunnaavittariaqarpoq.

Qaratsap toqqammaviani hypothalamusimi qaratsamilu qaamiittumi (prosencephalon)  attaviit nalinginnaasumik ullup ingerlanerani eqqumatitsillutillu ukkataqartarput.

Sinissagaangatta taakku qasutinneqartarput.

Ullutsinni silarsuarput ajornartorsiornerulersitsisoq

Sivisoorsuarmik uippakajaarnikkut qarasaq ilisimatuut hyperarousalimik taasaat unittoortarluniluunniit suliaqartinneqarpallaartarpoq.

Timi qasulluinnarsinnaavoq, qaratsalli  ajornartorsiutaasinnaasut takorloorlugit susoqarsinnaaneralu isumaliutigalugu avatangiisit nalilersortuarpai.

Inuiassuit ineriartornerannut atatillugu pissusissamisoorpoq. Avatangiisit aarlerinarpata nalorninarlutilluunniit suut tamaasa matoorlugit sininniarnissaq isumassatsialaanerpaanngilaq.

Taamatut inissisimanermi timikkut qasulluinnarneq eqiingalersinneqarnerlu ilaatigut immikkut aaqqissuussinernit qalleraattunit aqunneqartarmat taama nuanniitsigineranut peqqutaasut ilagaat.

Nukiit qasuersernissaminnut kipisalluinnartarput, qaratsamili alaatsinaannissamik uippakajaarnaqisumik pilersitsisoqartuarpoq. Inuppassuit ilisimalluagaannik eqqumiitsumik imminut assortuuttoqarnera tamatuma kingunerisarpaa: timi qasusoq niaqorlu eqqarsaatinik sarsuajuartunik ulikkaartoq.

Kortisol aamma pingaarutilimmik inissisimavoq.

Kortisol nalinginnaasumik ullup unnuallu ingerlanerani pissusissamisoortumik pilersinneqartarpoq. Ullaakkut eqqummaaritsitsiniarluni annertusisarpoq, ullullu ingerlanerni unnunnissaanut annikilliartortarluni.

Uippakajaartuarnikkut taamatut ingerlaarneq innarlerneqartarpoq, taaamaalilluni timi unnukkiartornerani alaatsinaattuarluni.

Ilisimatusarnerit arlaqartut naapertorlugit inuit sinissaaruttartut annertusisamik sianiutaanni suliuartumik metaboleqarput, allaat sininnialeraangata qarasaat annertuallaamik ingerlaartuarluni.

Ullutsinni nutaaliaasumik inuunermi ajornartorsiut tamanna sianiutitsinnit iliuuseqarfigineqarsinnaajunnaarluni annertusineqarsinnaavoq.

Siunissamik takorluuisinnaaneq pisimasullu takoqqillugit

Qaamaneq pilersitaq timip ullormut unnuamullu naleqqussarnissaanik periarfissiilluni hormoniugami sininnissamullu piareersaatagami melatoninimik pilersitinermut akornutavoq.

Piffissami qaratsap qasukkarfissaraluani oqarasuaatit alaatsinaanneqartuarput.

Nutaarsiassat kipisuitsut attaveqaqatigiittarfinnilu nalunaaruterpassuit misigissutsinnik eqeersaasarput, nalornilersitsillutik nutaarsiassallu nalingat, pingasut inuup eqqumaffiginneriaasianit isiginngitsuusaaruminaatsut.

Tamatuma saniatigut eqqarsaatit uniuitsut, ernumassutit ajornartorsiutillu kipisuitsumik isumaliutigineqarput.

Siunissaq pillugu pisimasunillu takorluuisinnaaneq inuup pikkoriffigilluinnarpaa. Taamatut piginnaasaqarnitsigut pilersaarusiorsinnaavugut, ilinniarluta ulorianarsinnaasullu pinngitsoortillugit.

Aammali imaappoq qarasatsap nangilluni uippakajaarluni ulorianarsinnaasoq sunaluunniit qaangiutereeraluartoq qisuariarnerit ingerlateqqikkai.

Qasunerujartortilluta misigissutsit aqukkuminaallisarnerat imminut assortuuppoq.

Sillimaniallaqqippallaartoq

Sinimmik amigaateqaraanni amygdala sulilersarpoq saniatigut qaratsap ilaani præfrontal corteximit annikillisarneqarluni, tassalu qaratsap ilaa silatusaartumik nakkutilliisumut akisussaasoq.

Taamaammat qarasaq qasusimagaangami misigissutsikkut qisuariarsinnaanerusarpoq, taamaalillunilu unnuaanerani ernumassutit amerlanerulertarput. Allatut oqaatigalugu qasuallaarsimagaanni qarasaq imminut eqqissisarsinnaannginnerulersarpoq.

Matumani sooq siunnersuut ’qasukkaannarit’ sininaveertunut qaqutikkuinnaq iluaqutaasarnersoq nassuiaataavoq.

Uniffeerunneq piumassutsimuinnaq tunnganngilaq. Sananeqaatimiilluinnarpoq, uippakajaariaatsimit, hormoninit, eqqumaffigisassanit eqiinnganissamillu ilinniakkamit ilusilerneqarsimavoq. Imaanngilarli iliuuseqartoqarsinnaanngitsoq.

Sinimmik ilisimatusartut qasuersarneq toqqissisimasutullu misigineq qaratsami imminnut qanittumik attaveqartut erseqqissarajuttarpaat.

Ileqqut ingerlattuakkat, unnukkut eqeernartut annikinnerusut, timigissarnerit, ullup qaamaneranit sunnigaaneq kingusissukkullu qarasaasiap saaniinnerup annikinnerunera tamarmik oqariartuutip annertusarnerani maanna alaatsinaakkunnaarluni qasuersarfissanngortoq iluaqutaasinnaapput.

Eqqarsartaatsikkut pissuserisamik allannguiniarluni katsorsaariaaseq atorlugu sininnaveernermut katsorsaaneq aamma uissuumminartumik ilaatigut ersiornerup sininnaveernerullu imminnut ataqatigiinnerisa iliuuseqarfigineratigut pitsaasuusoq paasineqarpoq.

Matumani pingaarnertut erseqqissarneqartariaqartoq tassaavoq ’qasusutut pissangavallaartutulli’ misigineq tassaasariaqanngitsoq naammattumik qasuersaarsimannginnermut takussutissaq.

Arlalitsigut qaratsap oqaluttuarisaanera takutittarpaa, taanna silarsuarmi uniuitsumik alaatsinaaffiusumi pikkorippallaalersimasarmat.

Una allaaserisaq Stephanie Lammers-Clarkimit The Conversationimi saqqummersinneqaqqaarlunilu nutserneqarpoq.