Issittup kissatsikkiartornera nunarsuup sinneraniit sisamariaammik
sukkaneruvoq. Tamannalu Issittup imartaani aamma
malugineqarsinnaavoq. Ukiut 25-t ingerlaneranni aasakkut
sikuerutivittalissaaq. Tamanna uumassusillit
assigiinngissitaarnerannut, nunarsuarmi silap pissusiata
allanngoriartorneranut, inuussutissarsiornermut, niuernermut
sillimaniarnermullu annertuumik kinguneqassaaq. Ilisimatusartulli
Issittup imartaata allanngoriartornerata siulittornissaannut
ilisimasat annikippallaartut isumaqarput, taamaammallu
iliuuseqarfigiuminaalluni. Tamanna norskit iliuuseqarfiginiarpaat.
Taamaattumik
Norgemi naalakkersuisut ilisimatusaammut Arctic Ocean 2050-mut
Norgemiut aningaasaannik 1 milliardit koruuninik aningaasaliiffigaat,
matumani Norgemi ilisimatusarfiit 18-it assigiinngitsunik
sammisaqarfiusut imaq allanngornerillu arlalitsigut
sammineqassallutik.
Issittup kissatsikkiartornera nunarsuup sinneraniit sisamariaammik
sukkaneruvoq. Tamannalu Issittup imartaani aamma
malugineqarsinnaavoq. Ukiut 25-t ingerlaneranni aasakkut
sikuerutivittalissaaq. Tamanna uumassusillit
assigiinngissitaarnerannut, nunarsuarmi silap pissusiata
allanngoriartorneranut, inuussutissarsiornermut, niuernermut
sillimaniarnermullu annertuumik kinguneqassaaq. Ilisimatusartulli
Issittup imartaata allanngoriartornerata siulittornissaannut
ilisimasat annikippallaartut isumaqarput, taamaammallu
iliuuseqarfigiuminaalluni. Tamanna norskit iliuuseqarfiginiarpaat.
Taamaattumik
Norgemi naalakkersuisut ilisimatusaammut Arctic Ocean 2050-mut
Norgemiut aningaasaannik 1 milliardit koruuninik aningaasaliiffigaat,
matumani Norgemi ilisimatusarfiit 18-it assigiinngitsunik
sammisaqarfiusut imaq allanngornerillu arlalitsigut
sammineqassallutik.
Arctic Ocean 2050-imi pingaarnertut samminiakkat arfinillit
Suliniummi nittartagaq naapertorlugu ilisimatusarfinni akuusuni
18-ini sammisassat arfinilinnut immikkoortinneqarsinnaapput:
Nunarsuarmi nukiit naliliisarnerillu: Nunarsuarmi pisut, ingerlaarnerit suliallu imminnut sunneqatigiittarnerisa misissornerat kiisalu Issittumi pissusissaminnik ingerlareersut naalakkersuinikkullu allannguinerit.
Issittup imaata allanngornera: Misissorneqassaaq ullumikkut imaq qanoq aqunneqarnersoq qanorlu allanngortarnersoq. Tamatuma saniatigut siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit qanoq pisoqarumaarnersoq qanorlu nunarsuup immikkoortuini pisariaqartitsinermut sunniuteqarnersoq.
Allanngoriataartarnerit pisartullu sakkortuut: Pinngortitap qanoq ittuunera pinngortitamilu naalakkersuinikkullu aaqqissuussinerni allanngoriataartarnerit pisartullu sakkortuut sunniutaat suunersut paasiniarneqassaaq. Matumani paasineqalissaaq pisartut allanngornerillu qanoq pinngitsoortinneqarlutillu naleqqussarfigineqarsinnaanersut.
Inuit Issittullu imarpia tungujortoq: Siunissami inuit pissusilersornerisa nalilernerat tamannalu qanoq uumassusilinnut akornutaallunilu tatisisinnaanersoq. Tamanna piujuartitsinermut ilisimasanik tunngaveqartumut tikkuussisuussaaq.
Pisuusaartitsinermi nakkutilliinermilu siuariarnerit: Pisuusaartitsinermi nakkutilliinermilu siuariarnerit atorluarnissaat taamaaliornikkullu nakkutilliineq malinnaanerlu pikkoriffiginerulerlugit Imarpiullu periusaata allanngornera siulittorsinnaanerlugu.
Issittup imartaani ineriartorfissat: Siunissami Issittup imaani ineriartorsinnaanerit, naalakkersuinikkut piviusunngortitsinermut atorneqarsinnaasut.
Najoqqutaq:
Arctic Ocean 2050 / UiT Norges arktiske universitet
- Tassaagunarpoq nalitsinni silap pissusaata allanngornera annertunerpaaq, Arctic Ocean 2050-imi siulersuisuni siulittaasoq Jørgen Berge Tromsømi aallarniutigalugu saqqummiinermini oqarpoq.
- Maanna paasissutissanik katersisoqassaaq, paasineruniarlutigu imaq qaqortumiit tungujortumut allanngorpat susoqassanersoq.
Ilisimasavut
amigaateqartut
Arctic
Ocean 2050-imi ukiuni qulini tulliuttuni ilisimatusaaterpassuit
sammineqassapput, Norgemi ilisimatusarfiit 18-it assigiinngitsunik
tunniussaqassallutik. Arlallit Issittoq pillugu ataatsimeersuarnermi
Norgemi illoqarfimmi Tromsømi qaasuitsup aallartiffianit 350
kilometerit missaannik avannarpasinnerusumi saqqummiunneqarput.
- Ajoraluartumik piffiit nalaanniippugut ilumoortup piviusullu ilungersunartorsiortinneqartuarfianni, Norgemi Issittoq pillugu ingerlatsivimmit Morven Muilwijk oqarpoq.
- Ilisimatusarneq tutsuiginartoq aatsaat taama atorfissaqartitsigaarput.
Mingutsitsineq silap pissusaata allanngoriartorneratuulli ajornartorsiutaatigaaq. Asimi plastikki kisimi pineqanngilaq
- Oslop ilisimatusarfiani ph.d.-nngorniartoq Clare Andvik
Pisuusaartitsinerpassuit
immap kaaviiaarnerata naatsorsornerani atorneqartartut oqaatigaa –
tassalu nunarsuarmi tamarmi kiassuseq silassarlu pineqartillugit -
»nunalerutit killeqartut pisoqalisimasullu tunngavigineqartartut«.
- Arctic Ocean 2050-imi paasiniaalluni suliap ilisimasimanngisat paasinerannut atorneqassasoq neriunarpoq.
Issittumi
naasut uumasullu aamma allanngorujussuassapput sikumut
naleqqussarnermikkut. Tamakku tamarmik nerisareqatigiinnerup
appasissortaani aallartipput.
- Immap sikuani quajaatit nerisareqatigiinnermi tunngaviupput pingaarutillit, qanorpiarli pisoqartarnersoq ilisimasaqarfigisorsuunngilarput, Tromsømi Norgemi Issittoq pillugu ilisimatusarfimmi UiT-mi postdoc Zoe Koenig nassuiaavoq.
Zoe Koenig Tromsømi UiT Norgep Issittoq pillugu ilisimatusarfiani postdoc, Issittumi ilisimatusartoq.
Foto: Facebook
Immap
sikuani quajaatit sioqqanit mikinerusut seqinermik inuussuteqarput
Sikuiuitsunilu sikup ataani inuussutissanit. Ilaatigut
assagiarsuaqqanit nerineqartarput, aalisakkanit nerineqartunit,
taakkulu puisinit nerineqartarlutik, il.il.
- Siusinnerusukkut Issittumi tappiorannartut ilisimatusaatiginiarnerat ajornakusoorsimavoq, qanorlu avatangiisini assigiinngitsuni ineriartortarnersut. Taamaattumik sikuernissaa qanoq kinguneqassava uumassusillillu allat pinngorlutik? Tamakkuupput paasiniarusutatta ilaat.
Aamarsuarsiorfimmi
Kanariap timmiaaraa
Arctic
Ocean 2050-imi taamaallaat silap pissusaata allanngoriartornera,
inuussutissarsiorneq nunarsuarmilu politikki sammineqassanngillat.
Ilisimatusartut paaseruppaattaaq imaani qanoq pisoqartarnersoq inuit
pinngortitamik mingutsitsinerujartortillugit.
- Mingutsitsineq silap pissusaata allanngoriartorneratuulli ajornartorsiutaatigaaq. Asimi plastikki kisimi pineqanngilaq, Oslop ilisimatusarfiani ph.d.-nngorniartoq Clare Andvik oqarpoq.
- Akuutissat kræfteqalissutaasinnaasut, akiuussutissanik sanngiillisaasut, hormoninut sunniuteqartut allaallu qaratsatsinnik toqunartoqalersitsisartut aniatittarpavut. Sumilu tamaaniipput, aamma Issittumi tikinneqarneq ajortumi.
Issittoq aamarsuarsiorfimmi Kanariap timmiaaraanut assersuuppaa:
Siusissukkut mianersoqqussutitut, mingutsitsinerup sunniuterpassui
nalunaarsorneqarsinnaammata.
- Aarluk assersuutaavoq, maannakkorpiaq timimini inunniit tusindileriaammik akuutissanik mingoqartutut, oqarpoq.
- Ilisimatusarnerup takutippaa aarluit piaraasa affai mingummik toqquteqaratartut arnaminneersumik. Uumasuni qaasuttuni sallersaasoq aarluk pinngortitap mingunneranut tikkuussisut annersaraat.
Arctic
Ocean 2050 pilersaarutaavoq 2036-imut ukiuni qulini ingerlasussatut.
Silap pissusaa pillugu ilisimatusartoq Morven Muilwijk kiisalu Zoe Koenig Issittup imartaani immap sarfaasa sakkortussusaat sammiviilu paasiniarlugit sikumi atortunik ilioraasut.
Assi: Trine Lise Sviggum Helgerud / Norsk Polarinstitutt
