Qineqqusaarnerit pissaganarnersaat, partiit qineqqusaarutigisaat qinigassanngortitaallu, uanga tunginniit isigalugu.
Partiit qineqqusaartitaminnik tatiginartunik sassartitsisinnaappat? Qineqqusaartut sunik pissarsiffigisinnaallutigit qineqqusaaruteqaraangata siumut ilummullu isigisinnaanerpat? Politikkikkut nutaraasunik imaluunniit misilittagartuunik taasissaagut? Politikkikkut neriorsuutit piviusorsiuppat imaluunniit partiit Folketingimut qinigassanngortinniarlutik allanik pilersaaruteqarpat? Apeqquterpassuit amerlaqaat, neriuppungalu qinersisutut taasiartortillusi akissutissarsereersimassagisi.
Qineqqusaarnerit pissaganarnersaat, partiit qineqqusaarutigisaat qinigassanngortitaallu, uanga tunginniit isigalugu.
Partiit qineqqusaartitaminnik tatiginartunik sassartitsisinnaappat? Qineqqusaartut sunik pissarsiffigisinnaallutigit qineqqusaaruteqaraangata siumut ilummullu isigisinnaanerpat? Politikkikkut nutaraasunik imaluunniit misilittagartuunik taasissaagut? Politikkikkut neriorsuutit piviusorsiuppat imaluunniit partiit Folketingimut qinigassanngortinniarlutik allanik pilersaaruteqarpat? Apeqquterpassuit amerlaqaat, neriuppungalu qinersisutut taasiartortillusi akissutissarsereersimassagisi.
Ukiut
ingerlaneranni Nunatsinniit Folketingimut sinniisoqartarpoq.
Sinniisut marluk, taakkulu amerlassusaat inuiaqatigiittut
ikippallaarnerput peqqutigalugu amerlavallaartut. Taamaattumik
sinniisut taakkua marluk suleqatigiinnissaat, Inatsisartunut
suleqataanissaat aamma Folketingimi politikkikkut
amerlanerussuteqartut ministeriunerutitaqartut suleqatiginiarnissaat
pingaaruteqarpoq – politikikkut tunuliaqutaasut apeqqutaanatik.
Kalaallit
Nunaat assani isaallugit piviusunik misissuilluarluni kissaatigisani
saqqummiukkunigit aatsaat ataavartumik angusaqarsinnaavoq.
Kissaatigisat, PIUMASAQAATAANNGITSUT. Piumasaqaasersuiniarutta
angusaqarnavianngilagut.
Qineqqusaartut
amerlassusaat qimerlooraangakku nuannaartarpunga. Qineqqusaartut
nutaat piumassuseqarluartullu aamma politikkikkut
misilittagaqareersut akornanniinneratigut, uanga silarsuanni kikkut
tamarmik politikkikkut siunnerfissanik aamma partiit siunissami
anguniagassaannik taasinissamut periarfissaqarput.
Aamma
politikkikkut illuatungeriissuarni takusinnaasara tassaavoq kikkut
tamarmik Danmarkimut piumasaqaateqartarnerat, Danmarkillu
ajornartorsiutit aaqqittariaqagaat, taavalu Danmarkip
akiligassarilertarpai. Tamanna qineqqusaarnermi
ajornannginnerpaajuvoq, kisianni isumaqarpunga sapernartoq.
Qineqqusaarutit neqitaqanngitsut.
Kalaallit
qinigassanngortittut Christiansborgimi issiavitsinnut marlunnut
inissinneqartut isumaqatiginninniutissaminnik
nassatassaqartariaqarput. Kissaatigisat allattorsimaffiat
qaqiinnarlugu piviusunngortinnissaanik
piumasaqaannartoqarsinnaanngilaq.
Piumasaqaatit
saqqummiunneqarpata Folketingimiillu tusarniarneqanngikkunik,
taavami? Pilersaarut B sunaava? Tamatumuuna Danmarkip
akisussaaffigisai sammineqarput. Politiit, eqqartuussiviit,
pinerluuteqarsimasunut inissiisarfiit, nunanut allanut tunngasut
maannakkullu aamma isumannaallisaanermut tunngasut.
Soorunami
eqqartuussiveqarfik minnerpaamik naligiisinneqassapput. Kikkut
tamarmik assigiimmik akissarsiaqartussaapput assigiinnik
suliaqaraangamik. Isumaga malillugu politiit immikkut
tapeqartariaqarput, politiimmi suliassaat kisiat suliarineq ajorpaat,
inuiaqatigiinnimi isumaginninnikkut suliassamik annertuumik
kivitseqataapput.
Aammattaaq
politiit suliaminnik inuttut eqqorneqartuaraangata
oqaloqatiginninnissaminnut oqilisaanissaminnullu
periarfissaqarnerulersinneqartariaqarput. Politiit paarisigit,
uagutsinnimmi paarsiuarmata. Kikkut tamarmik isumaqatigisinnaavaat.
Ukiuni
tulliuttuni sisamani Kalaallit Nunaanni allannguisoqartariaqarpoq,
taakkualu ilaat Christiansborgimiit sulissutigineqarsinnaapput.
Sillimaniarnermut politikki tamarmi nutarterneqartariaqarpoq,
nunarsuarmi pissutsit maannakkutut ittut allanngorartuarmata.
Nunatsinni paatsuunganartumik qinngornernik ulorianartunut
politikkeqarpugut.
Assersuutigalugu
imannak paasisariaassanerpa umiarsuarnik atomimik sakkussialinnik
imartamiititaqarusunngitsugut, taakku illersorniarluta
nunatsinniinniartut? Danmarkip Frankrigi atomimik
sakkussiaateqarnissamik isumaqatigiissuteqarfigaa, tamannalu danskit
nunaanni atomimik sakkussiaqalernermik kinguneqarsinnaavoq,
taamaalilluni Rusland qallunaat nunaannut isersinnaanera
pakkersimaarneqassaaq. Kalaallit Nunaata tamanna akuerissavaa?
Taamatulli iliorneq Ruslandip nunatsinnut isinnginnissaanut
periarfissatuaappat?
Kalaallit
partiivi qinigassanngortitaallu isumaqatiginninniarnermi sunik
neqerooruteqassappat? Naligiisitaanerup aqqani qanoq annertutigisumik
alloriarusuttoqarpa? Qinersilluarisi!
