NAMMCO-p Tunumi qilalukkanik qernertanik qaqortanillu piniartoqarunnaarnissaa inassutigaa
Qilalukkat qernertat qaqortullu amerlassusaata ulorianartorsiortinneqarneri pissutigalugit piniarneqarunnaarnissaannik innersuussineq pivoq. Amerliartoqqilernissaat kinguaariillu tulliuttut siunissami pisassaqartuarnissaat siunertarineqarpoq.
NAMMCO-mi ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliami Tunumi qilalukkat qernertat pisassiissutigineqannginnissaanik inassuteqaat malinniarlugu aalajangerpoq. Tunumi qilalukkat qernertat ‘ikittunnguusutut’ nalilerneqarnerat pissutigalugu taama aalajangerput.
Assi: Ardea Picture Library/Ritzau Scanpix
NAMMCO-p
Tunumi qilalukkat qernertat qaqortallu piniagaajunnaarnissaannik
innersuuteqarpoq, qilalukkat amerlassusaat amerliartornissaat
kinguaariillu tulliuttut pisassaqarsinnaanissaat siunertaralugu.
NAMMCO Nuummi marsip
24-aniit 26-anut ataatsimiinnerata kingorna taama nalunaaruteqartoqarpoq.
Tunumiunut atuagaq
nuanninngilaq, piniarnermi kulturikkut aningaasarsiornikkullu
pingaaruteqarluinnarpoq.
Pinngortitaleriffiup Tunumi qilalukkanik qernertanik
pisassiissutinik siunnersuisarnera NAMMCO-p siunnersuutaanit aallaaveqartarpoq, taamaammallu pisassiisoqannginnissaa innersuussutigineqarluni.
Qilalukkanik
qernertanik qaqortannillu pisassiissutit Naalakkersuisut
aalajangertarpaat, ukiunilu kingullerni neqissaqarniarneq
eqqarsaatigalugu pisassiisoqartapoq.
Tunumi qilalukkat qernertat 41-t 2026-mi pisassiissutigineqarput,
aamma qilalukkat qaqortat pisassiissutit sinneruttut arfineq-marluusut 2027-p
tungaanut atuupput.
Niisarnaqarluartoq
Qilalukkanik qernertanik qaqortanillu Tunumi kisitsisoqarneranut
sanilliullugu niisarnanik kisitsinermi kisitsisit nutaat North
Altantic Sghting Survey (NASS) 2024 allarluinnaapput. Niisarnaat
altantikup avannaani 320.000-iusut kisitsisit takutippaat.
Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu niisarnarniarneq piujuartitsineq
aallaavigalugu ingerlanneqartoq ilisimatuussutsikkut naliliivigineqarnikuuvoq. Ukiumut 1.570-it tungaannut pisarineqartarnerat nungusaataanngitsumik ingerlanneqartoq
naatsorsuutigineqarpoq, nalilerneqarpoq.
Silap pissusiata allanngoriartornerata ukiuni makkunani
uumassusilinnut qanoq allannguisitsinersoq Nuummi ataatsimiinnermi
sammineqarpoq. Piniarneq kisiartaalluni tatineqanngitsoq erseqqissarneqarpoq; Siunnersuisoqatigiit inuit Tunumi
iliuuseqarnerulersimanerat ernummatigaat, ilaatigut mingutsitsineq, umiarsuarnik
takornariartitsineq, sakkutooqarneq umiarsuillu
angallannerujartuinnarnerat.
Nakkutiginninneq
Ullumikkut aqutsinermut nutaaliaasumut atatillugu
MINTAG-projektimi — nunat NAMMCO-mut ilaasortaasut Japanillu
suleqatigiinneranni — qaammataasat mikinerusut, ilaatigut tikaagulliusaanut, tikaagulliusaarnanut
tikaagullinnullu atorneqartartut, maanna ineriartortinneqarput.
Tikaagulliusaat niisarnallu Norgep sineriaaniit Tuluit Nunaannut
Irlandimullu nutaamik ingerlaarfeqalersimasut 2025-mi paasisat takutippaat. Taamaalillutik ilisimatusartut arferit ingerlaarnerisa
qanoq inissisimaffii pillugit paasisaqarnerujussuupput.
Atlantikup avannaani immami miluumasut pillugit
ataatsimiititaliarsuaq
NAMMCO (North Atlantic Marine Mammal Commission) 1992-imiilli
Kalaallit Nunaata, Savalimmiut, Islandip Norgellu akornanni
miluumasut imarmiut pillugit suleqatigiinnermut qitiusumik
suliniaqatigiiffittut atuuffeqarpoq.
Kattuffiup immami uumasut ilisimatuussutsikkut
tunngavilersorluakkatut piujuartitsisumillu aqunneqarnissaat
sulissutigaa, taamaalillunilu Naalagaaffiit Peqatigiit imarpik pillugu nunarsuaq
tamakkerlugu anguniagaanut kaannersuarnillu atuukkunnaarsitsinissamut
toqqaannartumik tapersersuilluni.
