Nunani Europap avannaaniittuni præsidentit: Ruslandi attaveqaasersuutitigut saassussinialersaarpoq

Rusland nunanut Europap avannaaniittunut Polenimiluunniit attaveqaasersuutinut pingaarutilinnut saassussinissamik pilersaaruteqarpoq.

Litauenimi Letlandimilu præsidentit, isertortumik paasiniaasartut nalunaarutaat pillugit, tusagassiortunik pingasunngornermi katersortitsinerminni oqarput.

Litauenimi præsidenti Gitanas Nauseda Letlandimiullu præsidentiat Redgars Rinkevics Litauenip illoqarfiisa pingaarnersaanni, Vilniusimi, tusagassiortunik pingasunngornermi katersortitsipput.

- Nukissiornermut assartuinermullu atortut pineqarput, taakku ajoquserneqarpata nukissiornermik ingerlatsineq tamarmi akornuserneqarsinnaavoq, Nauseda tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

- Pilersaarusiorneq Moskvami qullersaasunit ingerlanneqarpoq.

Rinkevics nunat pingasut Estlandi, Letland Litauenilu Ruslandimiit saassunnialersaartoqarnissaanut piareersimasariaqartut tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Nunat taakku pingasut Polenilu EU-mut Natomullu ilaasortaapput.

Letlandip præsidentia Ruslandip, Ukrainemut 2022-miilli sorsulersup, Nato-p illersornissamut isumaqatigiissutaa “misilerumaaraa” oqarpoq.

- Ukrainemut ajugaavissunngikkaluarluni Ruslandip toqqaannanngitsumik isumaqatigiissutip immikkoortuisa tallimaat misilittarsinnaavaa, aamma Nato-mi EU-milu akisinnaassuseqarnermut tunngasut, oqarpoq.

Natop isumaqatigiissutaa 5-imi tassaavoq, nunat natomut ilaasortat arlaannaalluunniit saassunneqarpat iligiinnut tamarmut saassussinertut isigineqartussaanera.

RITZAU/AFP