Nunarsuaq tamakkerlugu kiffaanngissuseqalernissamik sorsuuteqarneq pikitsitsinermik aallartittoq
LGBTQ+ pisinnaatitaaffiit pillugit oqaluttuarisaanerat eqqartuussivinni eqqissisimasumik aallartissimanngilaq, aqqusinernili sorsuuteqarnikkut aallartippoq. LGBTQ+-ikkut Pride ukiut tamaasa juunimi, pikisitsinerup aallarnerfia nalliuttorsiutigisarpaat.
Kalaallit Nunaanni suiaaqatiminoortartut, inuit allat naligilluinnarlugit katissinnaatitaapput. Angutitut arnatulluunniit suiaassusertik apeqqutaatinnagu katissinnaanerat, oqaluffimmilu katinnissaq pillugu inatsit Inatsisartuni isumaqatigiilluni akuersissutigineqareersorlu 2016-imi juulip aallaqqaataani atuutilerpoq. Aappariit nammineerlutik pisortanit – assersuutigalugu Naalagaaffiup sinniisoqarfiani – imaluunniit oqaluffimmi katinnissartik aalajangersinnaavaat. Inatsillu aallaavigalugu Ilagiinni palasit ataasiakkaat katititsinissamik itigartitsisinnaanerat qulakkeerneqarpoq, pineqartup inuttut upperisaanut tamanna naapertuutinngippat.
Assi: Robyn Stevens Brody/SIPA/Ritzau Scanpix
New Yorkimi qitigiartarfimmi mikisumi Stonewall Inn-imi 1969-imi juunip 28-anni unnuap qeqqa qaangilaaraa aallartippoq. Taamanikkut inunnguuserinngisaminnik suiaassusillit suiaaqatimimnoortullu politiinit atisalersoriaatsimut inatsisit pisoqalisimaqisut atorlugit aaqqissuussaanikkut immikkoortinneqartarput.
Politiilli iliuuserisartagaat inunnit ajattugaanerpaanik unnuk taanna naammatsiffigineqarpoq. Akersuunneq aallartippoq, aqqusinermilu pisut qeqqanni isumakulunneq kanngusunnerlu nunarsuaq tamakkerlugu allannguiniarusunnermik "Pride"-mik taaneqartartumik sorsuuteqarneq aallartilluni.
New Yorkimili akersuunneq tassanngaannartumik aallartinnikuunngilaq. Qunusiarineqarnerup naqisimaneqarnerullu suminngaanniit sorlaqarnera paasiniarutsigu qangaanerusumut utertariaqarpugut. Aniguiniarluni ilungersuuteqarneq malersugaajuarnermiit aallaaveqarpoq.
Immikkoortut siulliit
Tysklandimi nazistit naalakkersuinerata nalaani naalliutsitsisarfinni angutit pingasunik teqeqqulimmik aappaluartumik ilisarnaaserneqartarput.
Ilisarnaat taanna LGBTQ+-imiit nukittussusermut ilisarnaatitut ullutsinni atulersinneqarnikuuvoq. Pinerluffigineqarsimasunut eqqaassutissatut aamma oqaluttuarisaanermi pisimasut nuanninngitsut uteqqinngisaannarnissaannik eqqaasitsissutitut atorneqartarpoq. Suaaqatiminnoortuuneq Tysklandimi 1871-imiit 1994-mut inerteqqutaavoq.
Uagut naalagaaffeqatigiinnitsinni suiaaqatinoortuuneq 1933-miilli inatsisitigut akuerisaalernikuuvoq. Danmarkimi aamma nunarsuarmioqatigiinni inunnguuserinngisamik suiaassusillit oqaluttuarisaaneranni pingaarutilimmik inissisimaffeqarpoq: Qallunaat eqqumiitsulianik qalipaasartuat Lili Elbe 1930-kkunni 1931-milu pinngoqqaassutiginngisamik suiaassutsiminnik suliaritinnikkut allanngortitsisut siullersaraat.
Danskit eqqumiitsulianik qalipaasartuisa ilaat Lili Elbe 1926-mi assilineqartoq. Inuunermini misigisai 2015-imi filmiliami nuannarineqarluartumi nersornaaserneqartumilu The Danish Girl-imi oqaluttuarineqarput.
Assi: Album/Ritzau Scanpix
LGBTQ+ oqaluttuarisaanerani Kalaallit Nunaat namminerisaminik aamma maligassiuisoqarpoq. Nuka Bisgaard pinngoqqaatiginngisamik arnaasoq nunatsinni ukiorpassuarni paqumisunneq qaangerniarluni ersarissaalluni iliuuseqarnikkut, suiaaqatiminoortut atugaannik pitsanngorsaanikuuvoq.
LGBTQ+ Kalaallit Nunaanni
Naak naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuarisaaneranni LGBTQ+ sorlaqarluarsimagaluartut, suiaaqatiminoortut amerlasuut ullutsinni suli uumissorneqarlutillu immikkoortinneqartarput. Sorsuutiginninneq naammassineqaqqajanngilaq, nunatsinni LGBTQ+-iusut suiaassusertik suiaassutsikkullu kinaassusertik pillugu suli unammilligassaqaqalutillu isummiuteriikkanik pissusilersorfigineqartarput.
- Sipineq Plus-imi takusinnaasarput tassaavoq upperisaq aallaavigalugu suiaaqatiminoortarneq ajortuliortutut isigineqartarnera. Aammali LGBTQ+-imik akerliusut suiaaqatiminoortut meeqqanik kinguaassiuutitigut kajungerisalittut isiginiarniartarpaat.
- Inuit ilisimasakippallaarneq pissutigalugu qitornatik aappatilluunniit anguteqatiminnoortunngortissinnaagigut isumaqartarput. Uagulli tarnikkut peqqissutsimut toqqissisimanermullu tunngatillugu toqqissisimanerulersitsinissaq sulissutigaarput, Sipineq Plusimi siulittaasoq Qillaq Olsen oqarpoq.
Ilisimasakissuseq, isummallu pigiliutiinnarneqarsimasut akiorniarniarneqanngippata, inuit LGBTQ+-iusut avatangiisinit tatineqartuarnerat eqqarsartaatikkut peqqissusaannut ajoqutaasinnaavoq, siunissamullu tunngatillugu eqqarsarnartunik eqqarsaateqartariaqalersitsisarluni.
TUSAANNGA
Illit ilisarisimasatilluunniit eqqarsaatipiluit pillugit isumakuluuteqarpit? Kisimiinngilatit, ikiortissarsiorsinnaavutillu. Tusaannga akeqanngitsumik oqarasuaatikkut 801180-imut sianerfigalugu, sms-ikkut 1899-imut allaffigalugu imaluunniit kinaassutsit isertuullugu nittartakkami tusaannga.gl-imi chatikkut saaffigineqarsinnaavoq.
– Inuttut qanoq ittuunerit akuerineqarsimanngippat, tulluarpallaanngitsutut kukkusutut misigitinneqalersinnaavutit. Tamanna mattusimanermik, imminullu tatigiunnaarnermik, inoorusukkunnaarnermik imaluunniit nuukkusulernermik kinguneqarsinnaavoq, atoqatigiinnerni pissutsinik immikkut ilinniagalik traumeterapeutitullu suliaqartoq Maniittumiittoq Mette Scharling Laursen nassuiaavoq.
Ataataaqataaneq
Inatsit naapertorlugu anaanaaqataaneq, arnap arnaqammi inooqatigisami meeqqamut angajoqqaajusutut akuerineqarneranik isumaqarpoq. Maleruagassat naapertorlugit anaanaaqataasup ataataasup pisinnaatitaaffii assigalugit meeqqamut pisinnaatitaaffeqarpoq.
Kalaallit Nunaanni anaanaaqataasut inatsisitigut 2024-mi apriilip aallaqqaataaniilli illersorneqalerput, ataataaqataasinnaasulli allatut inissisimapput. Sipineq+-ip kalaallit ataataaqataasutut pisinnaatitaaffiannik inatsimmik ullumikkut atuutilersitsisoqarnissaanik suliniuteqarpoq – pisinnaatitaaffik taanna Danmarkimi inatsisitigut atuutilersinneqareerpoq.
- Maannakkut iliuusissatut pilersaarusiortariaqarpugut. Angusaqarluartariaqarpugut. Danmarkimi ataataaqataalersinnaanerup akuerineqarneranit ukiut marluk qaangiupput, inatsisillu tamanna Kalaallit Nunaanni suli atuutilersinneqanngilaq pineqartup Inatsisartuni oqartussaasut akuerineqarnissaa suli utaqqineqarnera pissutaalluni.
– Tamanna sivisuallaaqaaq. Paasisinnaavara piffissartornartoq, taamaattorli sivisuallaaqaaq. LGBTQ+-inut tunngasunik inatsisiliornerit marloriaammik sukkanerusumik suliarineqarsinnaapput, Qillaq Olsen oqarpoq.
Ajunaarnersuaqartillugu immikkut maleruagassat
USA eqqarsaatigissagaanni — naalagaaffissuaq siusinnerusukkut Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaanut isumaliutersuummik akerleriissutaasumik tusagassiuutitigut qulequttanik amerlasuunik pilersitsisoq — maanna allaanerulluinnartumik ajornartorsiuteqarpoq.
NAALAGAAFFIIT PEQATIGIIT INUIT PISINNAATITAAFFII PILLUGIT NUNAT TAMALAAT AKORNANNI NAJOQQUTASSIAI NAALAGAAFFIIT INATSISITIGUT IMA PISUSSAAFFILERNEQARPUT
Suiaaqatiminoortartut arnaasallu, akerliusunit nakuusernerniillu illersorneqassapput
LGBTI+-it naalliutsinneqannginnissaat inunnillu allanik nikassaanermut illersorneqassapput
Inatsisit anguteqatinoortarnermut arnaqatinoortarnermullu inerteqqutaasut atorunnaarsinneqassapput
Suiaassuseq, kinaassuserlu tunngavigalugit immikkoortitsineq inerteqqutigineqassaaq
LGBTI+-it oqaaseqarsinnaanerat, katersuussinnaanerat eqqissisimasumillu katersuussinnaanerat illersorneqassaaq
Najoqqutaq: Amnesty.dk
USA-mi LGBTQ+-inut ajunaarnersuaqartillugu immikkut maleruagassat siullerpaamik atuutilersinneqarput, tamannalu USA-p naalagaaffiini assigiinngisitsinermik inatsisiliornerit oqaluttuarisaanermi aatsaat taama amerlatigilernerini pivoq.
LGBTQ+-inut - akerliunermut inatsisit 75-it sinnerlugit ukioq manna akuerineqarput, siorna rekordiusoq marloriaammik qaangerlugu.
- Nunap immikkoortuini inatsisartuni LGBTQ+-inut inatsisitigut saassussinerit ukioq manna aatsaat taama amerlatigalutillu ulorianarsigaluttuinnarnerat pissutigalugu, LGBTQ+-inut ajunaarnersuaqartillugu immikkut maleruagassat USA-mi atuutsinneqarnerat perngaammik pisortatigoortumik nalunaarutigaarput, Human Rights Campaign nittartakkamini allappoq.
Amerikami ajunaarnersuaqarnermi immikkut maleruagassat atuutilersinneqarneri pillugit Mette Scharling Laursen qanoq isumaqarfiginerai aperineqarami, ima akivoq:
- Sorsunnerni pinngortitamilu ajunaarnersuarni ajunaarnersuaqartillugu immikkut maleruagassat atuutsinneqartarput. Taamaattumik Pride pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaasiornikkut ataatsimoornerput, taamatuttaaq uaguussuserput ajortuunngitsoq takutittarparput. Qernertumik qaqortumilluunniit eqqarsaatigiunnaarlugu inuuneq qalipaatigissaartumik, nuannersumik ersarissumillu nalliuttorsiutigisarparput, Mette Scharling Laursen oqarpoq.
Nunat ilaanni LGBTQ+-it siuariartorsimagaluartut nunani allarpassuarni LGBTQ+-it suli inerteqqutigineqarput.
1980-ikkut naalerneranni LGBTQ+-it qanoq atugassaqartitaanerat paasisaqarfiginiaraanni isiginnaagassiaq aliikkutassiaanerusoq Pose avaqqunneqarsinnaanngilaq. Isiginnaagassiami New Yorkimi 1980-ikkunni 90-ikkunnilu pisimasut, isertortumik qitigiartarfinni pisartut oqaluttuarineqarput. Inuusuttut afroamerikanerit Latinamerikamiullu ilaquttaminnit ajattorneqarnertik pissutigalugu allanik ilaqutartaartortariaqalersimanertik, inuiaqatigiinnilu immikkoortiterineq annertooq akiorniarlugu asaqatigiinnermiillu aniguisitaanermik pilersitsipput.
Assi: Matt Baron/Shutterstock
ILAQUTTATUT TOQQAKKAT
Ilaquttatut toqqakkat tassaapput ikinngutit imminnut isumassoqatigiillutillu tapersersoqatigiittut. ”Ilaquttatut toqqakkat” inunnguuseralugu nagguiminnik ajattorneqarnermi LGBTQ+-it inuuinnarnissaanut pingaarutilimmik inissisimapput.
Ileqqoq tamanna 1970-ikkunni Amerikami ballroom-kulturimi (qitigiartarfinni ileqquusumi aaqq.) 1980-ikkunnilu HIV/AIDS-illu ajornartorsiutaaneranni, inuit imminnut isumassortariaqarnerannit sorlaqarfeqarpoq.
Najoqqutaq: pointofpride.org
Toqumik pillaatisineq pridellu erfalasua
Amnesty International naapertorlugu nunarsuarmi nunat pingajorarterutaanni suiaaqatiminoortuuneq suli inerteqqutaavoq, pillaatisiassallu tassaasinnaapput akiligassinneqarneq parnaarussaanerlu. Nunani soorlu Iranimi, Sudanimi aamma Saudi-Arabiami suiaaqatiminoortuuneq toqumut pillagaassutaasinnaavoq.
Nunat soorlu Uganda Tjetjenialu aaqqissuussaasumik malersuinermik periuseqarnermikkut tusaamanerlutaapput, naalakkersuisut soorlu Ruslandimi Litauenimilu "suiaaqatiminoortartunut attuumassuteqartunik sunniiniutinik“ inatsisit atorlugit LGBTQ+-it kattuffii paasissutissiiniartarnerat unitsinniarlugu nipangersinniartarpaat.
Taamatut naqisimanninnerup ataatsimoorussamik akiuinissamik pisariaqartitsinerup nalaani erfalasut takussaasut, soorlu neriusaap erfalasua, piulersimapput.
Neriusaap erfalasua ilisimaneqarluartoq — Pridemut ilisarnaat pisortatigoortoq — 1978-imi eqqumiitsuliortumit dragqueeniusartumillu ammasumik suiaaqatiminoortartumit Gilbert Bakerimit ilusilersorneqarpoq.
Bakerip erfalasortaarnissamik isumataarnermini, ilisarnaatitsialattut, ersarissuunissamullu ilisarnaatissatut isigineqarsinnaanera toqqammavigaa. Anguniagaq ersarippoq: Qaamanermut appakaannissaq siunertarineqarpoq, peqqinnartumik inuuneq, ersarissumillu suaaruteqarneq: "Maani ippunga!"
Qilammi neriusaaq isumassarsissutigalugu Bakerip kajumissutsiminnillu suliaqartut San Franciscomi ingerlaaqatigiinnissamut erfalasoq siulleq mersorpaat. Taamanikkut erfalasoq arfineq-pingasunik qalipaateqarpoq, qalipaatit tamarmik immikkut isumaqartinneqarlutik.
Qalipaatit isumaat: Qalipaat aappaluartoq suiaassutsimut nersorinninniut, aappalaartoq inuunermut ilisarnaat, sungaartoq aappaluartoq katsorsimanermut assersuut, sungaartoq seqernup qaamaneranut assersuut, qorsuk pinngortitap nukiganut assersuut, turquoise angakkuarnermut eqqumiitsuliornermullu assersuut, tungujortoq eqqissinermut assersuut, tunguusarlu LGBTQ-nik anersaaqarnermut nukittunermullu assersuutaalluni.
Assi: IMAGO/Cris Faga - Ritzau Scanpix
LGBTQ+ ERINARSUUTIT SAQQUMMERSINNEQARTUT PITSAANERPAAT ARFINILLIT
Born This Way (2011) – Lady Gaga.
You Make Me Feel (Mighty Real) (1978) - Sylvester.
I’m Coming Out (1980) — Diaana Ross.
Immaterial (2018) — SOPHIE.
The Joke (2018) — Brandi Charlile.
Chanel (2017) — Frank Ocean.
Najoqqutaq: Billboard.com
Erfalasoq amerlanerusunik sanaartorneqalermat, tunisassiornermi pissutsit pissutigalugit aallaqqaammut ilusilersorneqartoq taamanikkut atorneqarsinnaajunnaarpoq. Aappalaartoq turquoiselu amerlavallaanik pissarsiariuminaallutillu akisuallaarput, tungujortoq indigo taartoq tungujortuinnarmik taarserneqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik erfalasoq arfinilinnik qalipaatilik ullumikkut ilisimasarput – LGBTQ+-ikkut assigiinngissutsinut ataqatigiinnermullu assersuutaasumik pilersinneqarpoq.
Erfalasoq 1978-imi siullermeerluni erfalasutut atorneqaraluarluni aatsaat 1994-imi silarsuarmi tamarmi atorneqartalerpoq. New Yorkimi pikitsitsineq Stonewallip ukiunik 25-nngortorsiorneranut atatillugu Gilbert Baker 1,6 kilometerinik takissusilimmik erfalasuliorpoq, tassanilu nunarsuaq tamakkerlugu kiffaanngissuseqarnissamik sorsuuteqartuuneq naqissuserneqarluni - Pride.
