Pituffimmi imeq PFOS-imik mingutsinneqarsimasoq

Pituffimmi sakkutooqarfimmi PFAS-inik, ingammik PFOS-imik, mingutsitsisoqangaartoq sapaatip-akunnerani kingullermi danskit aviisianni Politikenimi allaaserineqarami tupaallaatigineqarpoq.

Aviisimit imermik misissuinerit USA-mi sakkutuut naalakkersuisoqarfiata nittartagaani saqqummiunneqartut misissorsimavai, Pituffimmiillu imeq 1 literimut 1100 nanogramimik PFOS-eqartoq imermik misissuinerit takutippaat. Tamanna EU-mit killissarititaasumit 250-eriaammik qaffasinneruvoq.

PFOS annermik ikuallattoqartillugu skummimi qamiterummi atorneqartarpoq, Politikenilu naapertorlugu USA-mi sakkutuut Pituffimmi ikuallattoqartillugu qamititsinermut skummi PFOS-imik akulik aatsaat ukiualuit matuma siornatigut atorunnaarsippaat.

PFOS-imik mingutsitsisoqangaarnera Kalundborgimi Danmarkimilu sumiiffinni 25-ni allani misissuinerup takutimmagu PFAS aamma PFOS Kunngeqarfimmi Danmarkimi ilisimaneqarlualerput.

Tamatuma kingunerisaanik Sermitsiap Kalaallit Nunaanni assingusunik ajornartorsiuteqartoqarnersoq 2021-mi misissuiffigaa.

Atorneqarnera killilimmik ilisimasaqarfigineqartoq

Nunatsinni taamatut mingutsitsisoqarnissaa ilimanaateqanngitsoq, kisiannili akuutissat taakku siornatigut Kalaallit Nunaanni qanoq atorneqarsimanerat annikitsuinnarmik ilisimasaqarfigineqartoq Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaasimasoq Mette Skarregaard Pedersen (maanna Asiami pisortaq, aaqq.) Sermitsiamut oqarpoq.

- Naalakkersuisoqarfiup Stockholmimi isumaqatigiissutip (akuutissat toqunartullit arrortikkuminaatsut pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, aaqq.) kingunerisinnaasaanik misissuinermut atatillugu PFOS-it assigisaallu misissorsimavai. Akuutissat taakku pillugit Kalaallit Nunaanni mingutsitsisoqarsimaneranik misissuisoqarsimanersoq naalakkersuisoqarfimmit ilisimaneqanngilaq.

- Nunami maani mittarfinnut 13-inut 2016-imi saaffiginninnermi imerpalasunik PFOS-imik akulinnik siornatigut atuisoqarsimaneranik takussutissaqanngilaq. Ukiulli arfineq-marluk qulilluunniit sinnerlugit kingumut qiviassagaanni suut atorneqarsimanerannik ilisimasat killeqarput, Mette Skarregaard Pedersen 2021-mi oqarpoq.

Sermitsiap Mittarfeqarfiit, taamanikkut Kalaallit Nunaanni mittarfinnut akisussaasut – taamaammallu aamma sungiusarnermi timmisartunillu ajutoortoqartillugu ikuallattumik qamiterinermi skumminut atorneqartartunut akisussaasuusut – apeqquteqarfigivai. Tassani ukiut tusindilikkaat nikinnerisa nalaani ikuallattumik qatserinermi skummimi PFOS atorneqartarunnaartoq taamanikkut Mittarfeqarfinni ingerlatsinermut pisortaq Niels Grosen (maanna Greenland Airportsimi pisortaaneq, aaqq.) ilisimatitsivoq - taassumalu nunatsinni imermi imerneqarsinnaasumi PFOS-imik akoqarsinnaaneranik aarlerinartoqarsinnaaneranik ilimanartoqanngitsoq nalilerpaa.

- Ukiut tusindit nikinneranniilli ikuallattumik qatserinermi skummit PFOS-imik akullit atorneqarsimanngillat, aamma Kalaallit Nunaanni imeq imerneqarsinnaasoq nunap qaavanit pilersorneqarpoq, Niels Grosen oqaluttuarpoq.

- Tamanna danskit tusagassiiviini saqqummiunneqarmat maluginialerparput. Soorunami ilungersorluta suliaq malinnaaffigiuarparput.

- Danmarkimi imeq imerneqarsinnaasoq nunap iluaneersuummat, uagut maani imermik nunap qaavaneersumik pilersorneqartarpugut. Qatserisartut sungiusartarfii imeqarfiup eqqaaniinngillat (imermut killilersuiffiusut), taamaammat imitta mingutsinneqarnissaa ilimanaateqanngilluinnarpoq, Niels Grosen oqarpoq Mittarfeqarfiillu skummimik biologiskiusumik arrortinneqarsinnaasumik atuisut ilisimatitsissutigaa.

Akuutissat ataavartut

PFOS-ip allallu PFAS-it atorneqarneranni qanoq arrortikkuminartiginersoq apeqqutaanerpaavoq. Pinngortitami arrortinneqarneq ajoramik „akuutissatut atajuartussatut“ taaneqartarput. PFOS uumassusilinni katersuuttarlunilu hormoninut ajoqutaasutut, kræfteqalissutaasinnaasutut kinguaassiorsinnaanermullu ajoqutaasutut ilimagineqartarpoq.

Naak PFAS Kalaallit Nunaanni inuinnarnut tunngatillugu atorunnaarsinneqarsimagaluartoq suli unammillernartoqarpoq – Ittoqqortoormiinilu innuttaasut naak mingutsitsiffiusumit ungasissumi najugaqaraluarlutik aaminni PFAS-imik nunarsuarmi akoqarnerpaasut 2023-mi misissuinerup takutippaa.

"Akuutissat arrortikkuminaatsut immap sarfaatigut aamma qularnanngitsumik silaannakkut Issittumut annguttarsimapput. Taamaammat uumasut nerisassarsiortut pingaarnerpaat, soorlu nannut, arferit soqqaliunngitsut natsillu, PFAS-imik annertuumik akoqarput, Tunumilu innuttaasut PFAS-imik akoqarpallaarnerat nerisassanit taakkunannga aallaaveqarluarpoq,“ Videnskab.dk 2023-mi allappoq.

Pituffimmi imermut PFOS-imik akulimmut suliaq USA-p nunatsinni sakkutooqarfiini mingutsitsinermut tunngasunut Sermitsiap sivisuumik allaaserisaanut ilannguppoq. Amerikamiut sakkutooqarfigisaanni mingutsitsineq pillugu apeqqut ilaatigut Kalaallit Nunaanni Amerikamiut sakkutooqarfigisaasa amerlinissaat pillugu USA-mik qaffasissumik isumaqatigiinniartoqarmat maannakkut oqallisaaqaaq.