Qaammammi ataatsimi internetersinnaanngilanga — paasivaralu oqarasuaat ajornartorsiutaanngitsoq

- Maannamut misigisatit oqaluttuarikkit.

Qarasaasiap umeruaani siuninni issiavoq eqqarsartaatsikkut nappaatinut nakorsaq Anna Lembke Californiap avannaani angerlarsimaffimmini allaffimmini issiasoq. Uanga angerlarsimaffinni taarsilereerpoq, taassumali tunuatungaani igalaavisa silataatungaani orpiit seqinermit seqerneqarsimasut anorimit aalataartinneqarlutik.

Sapaatip akunnerata aappaata affaani misiliinera ingerlatereerlugu, teamsikkut sianerfigaara. Tamatumanimi misilinniarakku suliffiup avataatigut qaammammi ataatsimi qarasaasiaq atornaveersaarniarlugu — aamma inoqatinut attaveqaqatigiittarfiit tamaasa atorunnaarluinnarlugit.

Facebook, YouTube, LinkedIn, Strava, X imaluunniit — anersaarulunnartumik aamma — Instagram. 

- Atuiunnaarninni ilungersunartumik suli kingunerlutsitsisutit ilimagaara. Tamanna ullut qulit 14-illu akornanni sivisussuseqakkajuttarpoq, - taava ajorpallaarunnaariartulissaaq, oqarpoq.  

Misiliinissannik aalajangiussininnut patsisaavoq, 2026-mi tv-qarnanga, qarasaasiaqarnanga oqarasuaatinnilu interneteqarnanga — minnerunngitsumillu inoqatinut attaveqaqatigiittarfeqarnanga — inuuneq qanoq artornartigissanersoq paaserusukkakku.

Aammattaaq ukiuni kingullerni paasinarsisimavoq, app-it, ingammik digitaliusut, ilusilersorneqarneranni tunngaviusumik pissuteqartunik unitsikkuminaatsorujussuusartut.

Tamanna nammineq ilungersunartorsiorfigaara. Tamannami nassuerutigisariaqarpara februaarimi sapaatip akunnerani nalinginnaasumi ullormut agguaqatigiissillugu nalunaaquttap akunneri pingasut minutsillu 47-t iPhone-ra atorsimagakku. Piffissap taassuma affaani Instagram-iinnarmut atortarlugu.

Qarasaasiakkut attaveqaatit qanoq pinngitsoorneqarsinnaajunnaartarnerannik uppernarsaasinnaasoqassappat, Anna Lembkep tamanna uppernarsarsinnaavaa.

Anna Lembkep qarasaasiakkut attaveqaatit qanoq uerinartigisinnaatiginersut  oqaatigaa.  

Taannami Meta-mut aamma Google-imut eqqartuussivimmut unnerluutiginnissummi imaannaanngitsumi ilisimannittutut nassuiaatinneqarsimagami. Suliami tamatumani anaanaasup panini 20-nik ukiulik peqatigalugu teknologiimik suliffeqarfissuarnut taakkununnga marlunnut eqqartuussivimmut suliassanngortitsigamik, app-init taakkunannga panini isumaliortaatsimigut napparsimalersinneqarsimammat.

- Meeraq oqarasuaammik angallattakkamik pinngitsuuisinnaajunnaarsinniarlugu qanoq iliortoqarsinnaagami? Tamanna pinngitsuuisinnaajunnaarsitsinermik taaneqarpoq. Taakkuami oqarasuaatit ilusilersorsimavaat, atortorissaarutaat ilanngullugit, paniusumut eqqartuussissuserisoq Mark Lanier eqqartuussinermi oqarpoq.

Eqqartuussinerli aamma eqqarsartaatsikkut nappaatinut nakorsaq uterfigeqqissavavut. Siullermimmi misileraanerup aallartinnera uterfigeqqaalaarusuppara. 

Ullormi siullermi kukkooriikatattoq

- Qaammammi ataasersuarmi?

Aaqqissuisoqarfimmi ataatsimiinnerit ilaanni misiliinissara tamanna oqaluttuarigakku, suleqatima taamatukanneq qisuariarfigaannga.

AalIaqqaammulli isumaqarlunga qaammat ataaseq sivisuallaarnavianngitsoq. Malittarisassattut nammineq aalajangiussakka naapertorlugit, sulinerma avataatigut sapaatip akunnerini sisamani tulliuttuni sapinngisamik umeruanik atuinaveersaarniarpunga — fjernsynertarnanga, qarasaasiamik oqarasuaatinnillu atuinaveersaarlunga.

Tassa suliffinnit angerlaraangama oqarasuaatiga atornaveersaartassavara. Taamaattorli imminut pisinnaatillunga qaniginerpaasannit Kalaallit Nunaata avataani najugalinnit sianerfigineqaraangama sms-ikkulluunniit allaffigineqaraangama aamma Messengerikkut allagaat ataasiakkaat — akisarniarlugit.

Taakkuli saniatigut inoqatinut attaveqaqatigiittarfiit inerteqqutaallutik, aamma sulininnut atatillugu.

Misiliininnili ullormi siullermi iterama kukkussuteqarpunga.

Ingerlaannarlunga iPhone-ma itersaataa, ullaat tamaasa uannik itersaasartoq qaminniarlugu tigoriarlugu toorpara.

Oqarasuaatip qaamanera pisarnermisut kiinannut seqerpoq. Ussernartorsiortitsilluni.

Oqarasuaatiga ingerlaannarlunga iperarpara, ullaarlu siulleq ullaakkorsiorlunga kaffisorlungalu nipaatsumik atorlugu. Ullaakkut radiumik tusarnaanngilanga nutaarsiassanullu malinnaananga. Oqarasuaatinni ullorsiutiga ullup ingerlanerani sulerinissannik alakkaasarfiga aamma alakkarsinnaanngilara. Ullumikkumut isumaqatigiissuteqarnerlunga?

Misiliininni tamatumani, soorlu eqqaaneqareersutut, suliffiup nalaani qarasaasiannik mobilinnillu atuisinnaanissara akueraara. Inoqatinulli attaveqaqatigiittarfiit inerteqqutaapput.

Taamaattorli ullormi siullermi aaqqissuisoqarfimmut apuukkama soorunami siullertut Facebook alakkarpara. Ullup ingerlanerani marloriarlunga taamaaliorpunga, tassa eqqarsaatigeqqaarnagu iliuuserisattut. Siullermik attaveqaqatigiittartuni assigiinngitsuni susoqarnersoq paasiniaaqqaarpara, soqutiginartunik allaaserineqarsinnaasunik ujaasillunga.

Aappassaanik eqiasunninnik pissuteqarpoq — oqaloqatigisassara e-mailianik imaluunniit oqarasuaataata normuanik ujarlerfiginagu Facebookikkut attaveqarfiginiarsaraara.

Taamaalillunga imminut illersorniarlunga oqassaanga, nunami maani kisiartaanngitsunga ulluinnarni Facebookimik pinngitsuuisinnaanngitsoq. Nunami maani najugaqartut 80 procentii juulimi 2024-mi Facebookimik atuisuupput – taamaattumik tusagassiortutut inuttullu aamma tamakkununnga ilaasariaqarpunga, ilaa?

Soraarama ullorsiutikka taskinnut ikivakka, pisiniarfimmi pisiassakka pappiaraminermut allattupallariarlugit, qarasaasiara qameriarlugu angerlarlunga.

Qarasaasiami kokaini?  

Misiliininni sapaatip akunnerani siullermi innaraangama sininneq ajulertarpunga.

Ajornartorsiutiga aaqqipallanniarlugu ullaakkut itersaatissannik radiumik itersaatitalimmik pisivunga — digitalimik nalunaaqutaq radiutalik ullaakkut makikkaanni ikinneqarsinnaasoq.

Aamma mobilera iggavinniitittalerpara siniffimma eqqaaniitillugu ussernartorsiorfiginnginniassagakku.

Taamaakkaluartoq unnuakkut itertarpunga sinileqqissinnaajunnaartarlungalu. Atuarlunga uernalerniarsarisaraluarnera, iluatsinneq ajorpara. Nalinginnaasumik oqarasuaatiga alakkariarlugu tigumiarlugu sinileqqissimassagaluarpunga – arlaleriarlungalu taamaaliortarnera kanngusullunga nassuerutigisariaqarpara.

Mobilera iggavinnut aasariaqartarakku immikkut kanngunartutut misinnartarpoq.

Piffissap taamaalinerani paasilerpara ajornartorsiuteqarlunga.

Sapaatip akunnerata aappaata affaani arlaleriarlunga malittariniakkannik unioqqutitsisareerlunga, tamatumunnga paasisimasalimmik oqaloqateqartariaqarlunga piffissanngorsoraara, tassami uannut sooq taama ajornakusoortiginersoq nassuiaanneqartariaqarama.

Taava isumaliortaatsikkut nappaatinik ilisimasalimmik professorimillu Anna Lembke-mik Teamsikkut oqaloqateqarnera uterfigeriartigu.

- Instagram Facebookiluunniit alakkarusulersoortarakkit. Immaqa aamma avataaniilaartutut misigisarama. Immaqa malinnaanngitsoortutut misigisarlunga, taama oqaluttuuppara.

- Aap, soorunami, oqarpoq anngaallunilu.

Anna Lembke isumaliortaatsikkut nappaatinut nakorsaanermi aamma Stanford University School of Medicine professoriunermi saniatigut aamma atuakkiorsimavoq, tamatumanilu misissuiffigalugu teknologiip nutaaliaasup kikkut tamaasa atuivallaarnissaannik pinngitsuuisinnaajunnaarnissaannillu qanoq navianartorsiortilersimanerai.

Atuakkiaata taaguutigaa 'Dopamine Nation, Finding Balance in the Age of Indulgence'. Atuagaq 2021-mi saqqummersinneqareersorlu piumaneqartorujussuuvoq, oqaatsinullu assigiinngitsunut 40-nut nutserneqarsimalluni.   

- Pineqartoq tassaammat qarasaasiakkoortoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq nassuerutigisariaqarparput - ingammik inuusunnerusunut, meeqqat inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnik atuisarnerat pillugu DR-mi 'Deadline'-imi 2023-mi apersorneqartilluni taama oqarpoq.

Taamatut isumaqarnini ilisimasaqarluarninilu tunngavigalugit, Googlemut Meta-mullu ilisimannittutut saqqummiussitinneqarpoq.

Teknologiimik suliffeqarfinnut marlunnut, ilaatigut Facebookimut, Instagramimut Youtubemullu tunuliaqutaasunut, unnerluutiginninnermi arnap inuusuttup unnerluutiginnittup, YouTube arfinilinnik ukioqarluni qanoq pinngitsoorsinnaajunnaarsimanerlugu oqaluttuaraa.

Qulingiluanik ukioqarluni Instagram pinngitsoorsinnaajunnaarpaa.

Pinngitsuuisinnaannginnermi saniatigut ilaquttaminut ikinngutiminullu attaveqarnera ajoquserneqarpoq, 13-inillu ukioqarluni paasineqarluni isumaliortaatsimigut BDD-mik (body dysmorphic disorder, aaqq.) aamma inoqatinut attaveqarnissaminut qunutunermik nappaateqartoq. 

Anna Lembke misiliinerup nalaani unammillernartitakka pillugit oqaluttuukkanni ima oqarpoq: - Isumaqarpunga pingaarnerit ilaat eqqorluartumik oqaatigigitit.

Anna Lembkep ilisimatusarnermi saniatigut napparsimasut pinngitsuuisinnaannginnerminnik ajornartorsiuteqartut ikiortarpai. Eqquiniaanermik, ikiaroornartunik, imigassamik qarasaasiakkulluunniit attaveqaatinik pinngitsuuisinnaajunnaarnerup malunniutai assigiissuteqarput.

- Annilaanganeq, puffajaneq, sinissaarunneq, nikallunganeq aamma amigaateqarneq — tassa pinngitsuuisinnaannginnerup kinguneri, taaguivoq.

Digitalikkut attaveqaatit eqqarsaatigalugit amigaateqarneq ‘FOMO’-tut -  fear of missing out misinnarsinnaavoq — tassa peqataasinnaannginnissamik annilaanganeq. Tassa misigissuseq misigisinnaasattut ittoq.   

- Malinnaatitaanngitsutut misigineq. Kikkut tamarmik katersuuffianni peqataannginneq. Qanoq pisoqarneranik ilisimatinneqannginneq. Inunnillu puigorneqartutut misigineq, oqarpoq nangillunilu:

- Inuppassuilli oqaluttuartarnerattut - naammattumik sivisussusilimmik taama inissisimanerminni - naggataatigut uippakajaarunnaarlutik arlaannilluunniit annaasaqarnissaminnik ernumajunnaartarput. Taarsiullugu malinnaanerullutillu eqqissisimanerullutillu misigisimasarput aamma inoqatiminnik peqateqarnertik pissarsinarnerusutut isigisarlugu.

Kaffisoriartoqqusinerit orninngitsuukkat ‘FOMO-lu’

Misiliineq tamanna sioqqullugu oqarsimassagaluarpunga, qarasaasiat mobilillu inuunermik ajornannginnerulersitsisut.

Siullermik, attataasamik toorsiinnarluni nunarsuup illua’tungaaniittumut attaveqarsinnaaneq torrallataavoq.

Aammattaaq iPhonera paasissutissanik atortorissaarutinillu assigiinngitsorpassuarnik imaqarpoq. Leksikonip oqaatsinik ujarlerfissiap annertuup saniatigut, kaasarfinniittoq aqqutissannik nalunaarsuisinnaavoq, ullualuit qaangiuppata Nuummi qanoq anorlertigissanersoq paasitissinnaavaanga, aningaasartuutikkalu, isumaqatigiissutikka, allattukkakka assilisakkalu malinnaavigisinnaavakka. Torrak.

Aammami paasinarsivoq qarasaasiaqarani inuunermut sungiussiniarsarineq ajornakusoorsinnaasartoq.

Nalunaaquttamik itersaammik pisinerma saniatigut isumaqatigiissutima oqarasuaatinnit ullorsiutinut allattuisarfimmut nuunnerisa saniatigut aamma inuit oqarasuaataasa normuinik adressiinillu allattuinerup saniatigut (?!), aamma paasivara kisimiillunga pilersaarusiukkatut suliassaq tamanna suliarissallugu qanoq ajornakusoortigisoq.

Tassami internet-eqanngitsut ataatsimoorfianni nuannisaqatigiinni peqataatillunga inuit peqatigisartakkakka attaveqaqatigiittarfinni assigiinngitsuni ulloq unnuarlu attaveqaqatigiissinnaapput. 

Assersuutigalugu misiliininni piffissap affaa ingerlareersoq suleqatigisimasara Nuuk Centerip silataani naapippara.

- Ajunngi'?

- Aap. Sapaatip akunnerata naanerani tulliuttumi kaffisortitsiniarpunga, oqarpoq.

Kaffisoriarlunga aqqusaarseqqullunga qaaqquaanga Facebookikkullu qaaqqusissummik nassinniarlunga. 

- Soormi sms-imik nassikkumma? Facebookeqannginnama, aperaara misileraaneralu naatsumik nassuiarlugu.

Oqarasuaatini tigoriarlugu normora allappaa.

- Taava allaffigiumaarpakkit , neriorsuivoq.

Kisianni tutsaqanngilaq. Sapaatip akunnera ataaseq qaangiuttoq illoqarfimmut ingerlatillunga naapippara. Pisiani puussianiittut nassarpai kaffisoriartortussaaneralu eqqaavara. 

- Allaffigisussaagaluarpakkit!  takugaminga nipituumik oqarpoq. 

Eqqarsartaatsikkut nappaatinut nakorsap Anna Lembkep, inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnik atuivallaarneq inuttut ataasiakkaatut ataatsimullu inuunitsinnut ajornartorsiutitaqartoq oqaatigaa. 

- Eqqissisimaarniarluta peqataaniarsarinngikkaangatta aallaqqaammut pinngitsuuisinnaajunnaarnitsinnut kingunerlutsitsiinnarata — aammali inuunermi pisartut allanngorsimasutut misigisarpavut, allammi tamarmik qarasaasiamik saavanni issiasarmata. Tamanna ajornartorsiutaalluinnarpoq, oqarpoq.

Aamma imminut oqarfigikulasarpunga oqarasuaatiga tigumiarlugu eqqissisimaniarlunga issiasarlunga imaluunniit fjernsynerlunga qasuersaartarlunga. Taamali pisoqartillugu qaratsap qasuersaartarneranut takussutissaqarpianngitsoq, Anna Lembkep oqaluttuuppaanga.

- Inoqatinut attaveqaqatigiittarfiit aamma umeruat imminut akilerniarluta qasuersaarfiginiartarpavut. Imminulli aperisariaqarluta tamakkua qaratsatsinnut qasuernartuunersut, oqarpoq.

- Qarasarpummi qasuersaarsinnaanngilaq misigissutsitsinnillu suliarinnissinnaanani tamakkunannga sunnerneqartuaannarutta.

Sapaatip akunnerisa pingajuanni eqqartuussisoqartoq

Misiliinerma ingerlanerani paasiartuinnalerpara uanga nammineq qarasaasiap saaniittarnerma killilersorniarnera kisimi pineqanngitsoq.

Inuppassuit sanioqqullugit ingerlagaangama tamarmik oqarasuaatiminnut sikillutik qappangallutik isigisut maluginianngitsoorsinnaanngilakka. Ikinngutima oqarasuaatiminnik atuisarnerat maluginiartuartalerpara — peqatigitillugit oqarasuaatertik misissoraangassuk Instagramimulluunniit assinik ikkussuigaangata  uumitsaattarpakka.  

Upperisarsioqatigiinnut ilagiinnut ilaasortanngoqqammersutut misigisimavunga, paasisinnaanngilaralu sooq allat aamma taamaaliunnginnersut.

Unnukkut atuakkamik atuartillunga igalaakkulluunniit silammut isigitillunga eqqarsanngitsoorsinnaasanngilanga: Ila maannakkut inuit qassimmita oqaloqatigiinnissaraluaminnut taarsiullugu fjernsynimut tiguartisimaarpat? Tamannalu uatsinnut qanoq sunniuteqartarpa? Inuiaqatigiittut inuunitsinnut?

Misiliinermi sapaatip akunnerisa pingajuani misigissutsit sakkortusinerpaapput, tassami Meta aamma Google eqqartuunneqarmata.

Teknologiimik suliffeqarfissuit taakku marluk arnallu 20-nik ukiullip taassumalu arnaata eqqartuussivimmi suliakkiissutaanni aalajangiisoqarpoq. Tamatumani Meta aamma Google arnap inuusuttup ajoquserneranik kinguneqartumik app-iminnik ilusilersuisimanertik pillugu akisussaatinneqarsinnaasut aalajangiisoqarmat.

Teknologiimik suliffeqarfissuit taakku marluk katillugit 20 millionit koruunit missaannik taarsiisussanngortinneqarput.

Tamatumali kingorna suliffeqarfiit taakku marluk pineqaatissinneqarnertik eqqartuussivimmut qulliunerusumut ingerlateqqippaat. Taamaakkaluartoq eqqartuussiviit USA-miittut tusindilikkaat eqqartuussinernik assingusunik ingerlataqartussaapput — eqqartuussinerullu kinguneranik Google, Meta teknologiimillu suliffeqarfiit allat app-inik allanngortitsinissaannik pinngitsaalisinnaavai, taakkumi aqqutigalugit tamatta app-inut utertinneqarsinnaasaratta, naak taakkuninnga atuiunnaarsimagaluarluta.

Ilusilersorneqarnerata ilisarnaatai soorlu killeqanngitsumik ujaasisarnerit, videot namminneq aallartittartut aamma toorsiinnarluni nalunaaruteqarsinnaanerit — ilaannaat taallugit.

Eqqartuussisoqareersoq, Anna Lembke-mik oqaloqateqarnerma kingorna, aamma sapaatip akunnerini pingasuni sunngiffinni umeruamik inoqatinullu attaveqaqatigiittarfinnik atuinngereerlunga, anitinnanga oqarasuaatip nassannginnissaa unammillernartuujunnaarpoq, (oqiliallannarlunilu).

Ajugaanertut angisuutut misigisimavara, tamannalu allanut avitseqatiginnissutigerusuppara.

Oqarasuaateqarani naggataarnersiorneq

Qarasaasianit, Instagramimit Facebookimillu kiffaanngissuseqarnerulernera nalliussiniarlugu ikinngutikka arlallit qaaqquniarlugit allakkanut nakkartitsiviinnut assammik allakkanik qaaqqusissutinik nassippakka.

Ilungersunartumik misiliinera naammassillugu, misiliininni unnummi kingullermi oqarasuaateqarani nereqatiginissaannut qaaqquakka. Taakku tamarmik oqarasuaateqaratik takkuttussaapput.

Ullormi tassani nerisassiornissaq, eqqiaanissaq nerriviliornissarlu piffissaqarfigilluarpakka. Taava qaaqqusat takkuttut siulliit matukkut kasuttorput.

- Aluu!

- Tikilluaritsi!  

Qaaqqusakka tamarmik takkupput, suullu tamarmik ingerlalluarlutik. Nerisassat naammapput, nuannisarpugullu. Taamaattorli qaaqqusama oqarasuaatitik angerlarsimatiinnarsimanerlugit? Naamik.

- Bussit qaqugukkut takkunnissaat misissortariaqarakku, ataaseq utoqqatsissutissarsiorpoq.

Aammami unnuk taanna ikinngutima ilaat taxanut siarnguttariaqarsimavakka.

(Naatsorsuutigineqanngitsumilli aamma kissaatigineqanngitsumik unnuk taanna assiliisoqarlunilu asseq Instagramimut ikkunneqarpoq…)

- Misiliininni sunik paasisaqarpit? neritilluta aperineqarpunga.

Pisimasut ilaat eqqaassagukkit oqarsinnaavunga, susassaaleqileraangama allattuisarfeeqqanut asuli allattuisarlunga. Aamma nalinginnaasumit atuarneruvunga, suliakkalu piffissaqarfiginerusarlugit — tamatumani pissutsit paasiuminartut pissutaapput, tassami oqarasuaat Netflixilu atornagit sunngiffinni piffissaqarnerulerama.

Aamma eqqarsartaatsikkut nappaatinut nakorsap Anna Lembkep aallaqqaammut siulittuisimaneratorluinnaq inoqatikka peqatigigaangakkit eqqissisimanerulersarpunga, najuuffigilluarnerullugit kiffaanngissuseqarnerulersarlungalu. Unneqqarillungali nassuerutigissavara misiliinermi tamatumani najoqqutassianut aalajangersimasunut malinneqqissaarunnaarnissara qilanaarisimallugu.

Ilerasuuteqarnanga filmernissannut, silassamik alakkaanissannut angajoqqaamalu Facetime-kkut oqaloqatiginissaat qilanaarisimaqaakka. (Aamma Instagramip alakkarnissaa qilanaarisimagakku nassuerutigissavara).

Misiliininni ilikkakkama ajunngitsut ilaat ingerlatiinnarusuppakka. Radio itersaasartoq atorlualereerpara, oqarasuaatimalu sinittarfinnut eqqunnissaa inerteqqutigilerpara — Instagramilu atorpallaarunnaariartulerpara.

Malinnaajunnaarnissarli ajornakusoorsinnaavoq, arlaannillu pissuteqartumik app-eq taanna uterfigiuaannarpara.

Tamatumunngali tunngatillugu eqqarsartaatsikkut nappaatinut nakorsap Anna Lembkep qarasaasiakkut atortorissaarutit qanoq ilillutik ajoqutaannginnerulersinnaanerannik oqaloqatigiinnermi oqaasii tuppallersaatigisinnaavakka.

- Pinngitsoorsinnaanngisatsitut toqqartagarput unitsikkutsigu — soorlu imigassaq, cannabis imaluunniit qarasaasiakkut attaveqaatit — aallaqqaammut ajornakusoortarpoq. Kingunerlutsitsissaagummi, oqarpoq.

- Tunniutiinnaqinalli, ingerlatiinnaruk. Piffissap ingerlanerani — isumaqarpunga — uterfigeqqikkusukkunnaassagit.