Kalaallit Folketingimut ilaasortanngortut marluk, Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq), isumaqatiginninniarnermi siuttoq Mette Frederiksen Marienborgimi marlunngornermi ataatsimeeqateqareerlugu Snapstingetimi ulloqeqqaqatigiipput.
Kingulliugunanngilarlu, taakkumi marluullutik ataatsimoorfigisaat isumaqatigiinngissutaannit amerlanerupput.
Kalaallit Folketingimut ilaasortanngortut marluk, Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq), isumaqatiginninniarnermi siuttoq Mette Frederiksen Marienborgimi marlunngornermi ataatsimeeqateqareerlugu Snapstingetimi ulloqeqqaqatigiipput.
Kingulliugunanngilarlu, taakkumi marluullutik ataatsimoorfigisaat isumaqatigiinngissutaannit amerlanerupput.
– Inuit Ataqatigiit parteeqatiginngikkaluarlugu ammasumik pitsaasumillu oqaloqatigaarput, isumaqatigiinngissutaasunit amerlanerusut isumaqatigiissutigaagut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq.
Taakkua tamarmik partiimi siulittaasutik Marienborgimut ilagaat.
Erseqqissumik politikkeqarneq
Ataatsimiinnerup kingorna IA-p siulittaasua Naalakkersuisunullu ilaasortaq Múte B. Egede Naaja H. Nathanielsen partiip politikkia erseqqissoq isumaqatigiinniarnermi anngukkaa sermitsiamut oqarpoq.
– Inuit Ataqatigiit ataasiussuseqarnerannik ersersitsinissaq uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Piffissami sivisuumi oqariartuutigisartakkavut attappavut, sulilu suliassarpassuit naammassisussaallugit.
Naaja H. Nathanielsen.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Naaja H. Nathanielsen ataatsimiinnerup kinguninngua partiip isumaqatiginninniartoqarnerani nunat pingasut naligiinnerulernissaat piumasarisimallugu Facebookimi allappoq, tamannalu anguneqassappat inatsit tunngaviusoq namminersornerlu pillugu inatsit allanngortinneqartariaqartut tikkuarlugu.
Aammattaaq aalajangiisinnaatitaanerulernissaq, nunap iluani nunanullu allanut tunngasunut paasissutissanik isertuussassanik pissarsisinnaanissaq aamma Danmarkimit Kalaallit Nunaanni oqartussaaffigineqalersut tamarmik Danmarkip oqartussaaffigilernissaat piumasaraat.
Inatsit tunngaviusoqt namminersornerlu pillugu inatsit aaqqissuuteqqinneqassasut
Naaja H. Nathanielsenip partiimi danskit naalakkersuisussaannut piumasaqaatai naatsorsuutaalu pillugit Sermitsiamut itisilerpai:
- Tunngaviusumik aaqqissuusseqqikkusuppugut. Naligiimmik pingaaruteqarnerput naligiissitaanerlu inatsit tunngaviusoq maanna atuuttoq naapertorlugu ajornakusoorluinnarpoq. Kalaallit Nunaanni suli naalakkersuisoqalinngitsoq allagaavoq nutarterneqartariaqarlunilu. Namminersorneq pillugu inatsit aamma ukiunik arlalinnik pisoqaassuseqarpoq unammilligassaqarlunilu. Assersuutigalugu susassaqarfiit tulleriiaarlugit angerlaanneqarsinnaanngitsut allaqqavoq, tamannalu pissutigalugu allaffissornitsinni mikisumi suliassaqarfinnik tigusiniarnissaq ajornakusoorpoq.
– Paasissutisseeriaatsit assigiittariaqartut aamma isumaqarpunga. Suliassaqarfinni akisussaaffigisanni paasissutissat pisariaqartut pissarsiarinissaat ajornakusoorsinnaasoq nammineerlunga misiginikuuara. Pitsaanerusumik suliarisinnaagivut isumaqarpunga.
Eqaallisaaneq pitsanngorsaanerlu
Naaja H. Nathanielsenip arsaarinninneq pinnagu eqaallisaanissaq pitsanngorsaanissarlu pineqarput.
- Naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnissarput paasissutissanillu assigiimmik pissarsisinnaanissarput pivarput, taamaalillutalu nukittunerusumik ataatsimoorluta inissisimalissagatta. Taamaanngippat illuatungaannaat tusaaneqassapput oqaaseqarsinnaallutillu. Iligisattalu USA-p sioorasaaginnassappatigut Kunngeqarfiup nukittuumik inissisimaannarnissaa pissutissaqarluarpoq, siunissamilu sanngiinnerusumik inissisimalerani.
Tapersersorteqarnissaq pisariaqanngitsoq
Partiip siulittaasua Múte B. Egede ilassuteqarpoq:
– Naligiinneq nunanullu allanut tunngasunut politikki pillugu nammineq aalajangiisinnaaneq pineqarput. Ataatsimiinnerni qallunaat ministeriannik, aallartitaannik imaluunniit nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmit aallartitamik tapersersorteqarnissaq pisariaqartinngilarput. Danmarkip naleqatitaasa assigannik naleqartitaqarpugut nammineersinnaallutalu, tamannalu aamma suliassaqarfinni angerlaannikuusatsinni nunanut allanut tunngasuni suliatsinni takutissimavarput, Múte B. Egede oqarpoq, taannalu isumaqatiginninniarnermi siuttumit tusaaniarneqartutut misigaaq.
IA-p siulittaasua Naalakkersuisunullu ilaasortaq Múte B. Egede Marienborgimi isumaqatiginninniarnermi siullermi peqataavoq, tassanilu partiip ilaatigut nunat pingasut naligiilluinnarnissaat piumasaraa.
Assi: Trine Juncher Jørgensen.
– Qinigaaffinni kingullerni sammisat tamakku oqallisigisarpavut. Politikkikkut soqutiginninneq annertusiartortoq misigaarput, aammali pissutsit qangatut ingerlaannarlutik. Qangalili tamakkuninnga suliallit isumaat nikisikkuminaapput. Pissutsit allanngussappata sakkortuumik piumasaqaqqaartariaqartarnermut arlaleriarluta misigaarput, taamatut ingerlaannartoqarsinnaanngilaq.
Qanimut oqaloqatigiinnissaq pingaaruteqartoq
Inuit Ataqatigiit Naleqqallu danskit naalakkersuisussaannut siunnersuutit aalajangersimasut oqaatigerusunngilaat.
– Danskit naalakkersuisut tunngavissaannut kissaativut saqqummiuppagut, tusagassiuutinili oqaluuserinngilavut, Múte B. Egede oqarpoq. Nunarsuarmi politikkikkut pissutsit suli ilungersunartut, taamaammallu Kalaallit Nunaat iligisallu qanimut oqaloqatigiinnissaat pisariaqartoq ilanngullugu oqaatigaa.
– Suli pissutsit ilungersunarput, taamaammallu iligisavut qaninnerpaat naleqartitatsinnillu assigiimmik tunngavillit qanimut suleqatigisariaqarpavut. Danmarki, Kalaallit Nunaat EU-milu nunat nalinginnaasumik atugaqaleqqinnissaq anguniarlugu suleqatigiissapput, tassami tatisiniartoqarani iligisallu tatigeqatigiinnissaq pisariaqarpoq. Tamanna nunarsuup pisariaqartippaa. Tamanna Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa. Aamma Kunngeqarfik tamanna pisariaqartikkaa isumaqarpunga. Taamaattumik naligiinnerunissamik kissaateqarnerput Kunngeqarfiup iluani tusaaniarneqarnissaa pingaaruteqarneruvoq, Múte B. Egede oqarpoq.
Qarsoq Høegh-Damip partiip isumaqatiginninniarnermi siuttumut Mette Frederiksenimut suut piumasaqaatigisimanerai oqaatigiumanngilaa, Marienborgimili oqaloqatigiinnerat angusaqarluarsiusoq oqaatigalugu.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Angusaqarluarfiusumik isumaqatigiinniarneq
Marienborgimi isumaqatigiinniarnerit siulliit kingorna Naleqqami aamma nuannaartoqarpoq.
– Angusaqarluartumik ataatsimiippugut kaffilu mamarluni, kingornalu qanoq pisoqassanersoq paasinarsissaaq. Qineqqusaarutivut timitalerniarpavut. Isumaqatiginninniarnermi siuttoq ataatsimeeqatigeqqittassalugu naatsorsuutigaarput. Naluarali qaquguussanersoq. Maannami danskit partiivi isumaqatigiinneq ajulerput, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq. Qineqqusaarnermi pissaaneq Danmarkimit Kalaallit Nunaannut nuunneqartariaqartoq taanna oqarnikuuvoq, ministeriuninngortussarlu Kalaallit Nunaannut tunngasuni akuliuttassanngitsoq. Tamatuma saniatigut Danmarkimit susassaqarfiit suli angerlaanneqarnikuunngitsut nutarterneqartariaqartut, kiisalu Kalaallit Nunaanni sakkutooqalersitsinissaq pinngitsoortinneqartariaqartoq oqaatiginikuuai.
Naleqqap siulittaasua Pele Broberg Folketingimi ilaasortaatitaq aqqutigalugu Folketingip namminersorneq pillugu inatsimmik malinninnissaa nakkutigineqassasoq isumaqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Danmarkimi malinnaaneq
Partiip siulittaasua Pele Broberg tusarnaarluarneqarluarsimallutik aamma oqarpoq, Danmarkimilu pisunik malinaasussaanerminnik suliaqassallutik oqariartuutigeqqissimallugu.
– Danskit isumaqatiginninniarnermi siuttuat politikkitta pingaaruteqarnera paasissagaat qulakkeerniarlugu isumaqatiginninniarnernut peqataavunga. Folketingimut ilaasortanngortotarput Naalakkersuisunut illuatungiliuttutut atuuffeqassanngilaq, Danmarkimili Folketingimi namminersorneq pillugu inatsit malinneqarnersoq qulakkeerniarlugu malinnaassalluni. Danskit inatsisaata tunngaviusup allanngortinnissaa soqutigisarinngilarput, Pele Broberg oqarpoq.
